Aihearkisto: Retro

Vanhan foorumin rope.

Agentti Jake ja lupa tappaa

Bioklaani, käytävät

Jake ajeli adminsiipeä kohti. Hän oli menossa tapaamaan Guardiania. Hän oli noussut aika myöhään, koska oli valvonutkin myöhään.

Jaken ajelu adminsiipeä kohti oli tasaista, mutta häntä häirittiin kokoajan. Kun hän ajoi, eräs vähintäänkin häiritsevän näköinen matoran ajoi pyörätuolilla hänen vieressään hetken aikaan, ja katsoi Jakea pelottavasti. Sitten se iski silmää ja kiihdytti pois. “Just. Näitä uusia jäseniä”, Jake jupisi.

Kun Jake oli päässyt Tawan huoneeseen, hän tervehti Toaa.
“Hei, Tawa. Emme olekkaan nähneet aikoihin.”

Aikoihin, en ole nähnyt tuota olentoa IKINÄ… Näitä uusia klaanilaisia..

“No hei sinullekkin. …Kuka muuten olet?”, Tawa tervehti hämmentyneenä.

“Olen Jake. entäs sinä?”, Jake vastasi.

Mikä tuolla olennolla on? Hän sanoi nimeni alle viisi sekuntia sitten

“Olen Tawa, muuten, tiesit sen jo”, Tawa vastasi.

“Mukava tietää”, Jake sanoi aurinkoinen hymy kasvoillaan räpäyttämättä silmiään.

“Ehh.. Voisit mennä vakoilemaan jotain vihollisosapuolta, otahan joku mukaasi ja lähde. Hus”, Tawa komensi ja Jake lähti.

Vartija-kivääri kaipaa pientä laittoa

Kapuran verstas

Guardian koputti oveen varovaisesti, mutta avasi sen kuitenkin itse, sillä Kapura oli selvästi kiireinen. Punainen Toa kasasi varusteita laukkuunsa jossain suuren verstaan toisessa päässä eikä vaikuttanut kuulevan adminin sisääntuloa.

“Kapura?” Guardian huusi kävellen sisään verstaan tunkkaiseen hajuun. Ilmassa oli myös hieman savua ja yhdellä työpöydistä makasi vielä keskeneräinen punaisena hehkuva rautamiekka.

Kapura yritti kuumeisesti päättää, mitä ottaisi mukaan Xian tehtävälle. Kuullessaan huudon hän kääntyi ympäri ja tervehti Guardiania kävellen työpöydän ääreen.
“Onko…jotain hätänä?” Kapura kysyi hieman huolestuneen ja epäileväisen näköisenä.
Guardianin kasvoilla oli hetken merkillinen pohdiskeleva katse, mutta hän pudisti päätään.
“Ei sinänsä”, Guardian vastasi. “Mutta hoidatko sinä myös ampuma-aseita?”

Kapura kohotti kulmaansa ja katsoi Guardian kädessä pitämää säkkiä. Guardian nosti säkin pöydälle ja avasi sen. Sisältä pilkisti Vartija-plasmakiväärin savuava raato.
Kapura nosti kiväärin säkistä ainoastaan huomatakseen, että se oli hajonnut useampaan osaan. Kapura raapi päätään.
“Osaan kyllä”, Toa sanoi. “Mutta en nyt ehdi. Killjoy pyysi mukaan Xialle ja on kiire pakkaamisen kanssa.”

Guardian nyökkäsi. “Mutta…ehdithän edes tehdä sille jotain? Haluan, että se pysyy edes kasassa Zakazille asti.”

Kapura vilkaisi kelloa.
“Kymmenen minuuttia korjausaikaa”, hän sanoi.

“Ehditkö?”

“Joo. Tästä ei sitten tule kovin hieno.”

Operaatio Beeta osa 2: Lento-oppaita ja varusteita

Matoron huone

Matoro on osittain huolissaan tulevasta matkasta. Viholliset tai tehtävän vaikeus eivät pelota häntä. Vaan Xia.
Xialla ei ole puhdasta vettä eikä raitista ilmaa, eikä edes kasvillisuutta. Luonnosta nauttivalle Toalle tämä on mahdollisimman huono tehtäväympäristö. Lisäksi jään elementtivoimat eivät toimi erinomaisesti saastuneessa ilmassa.
Lisäksi Matoro tuntisi olonsa paljon turvallisemmaksi parannuskiven ja rakkaiden miekkojensa kanssa.

Xialla valmistetaan paranuskiviä. Sellaisen voisi napata mukaan. Kapuran tekemä moottorisahamiekka saa toimia toan pääaseena tehetävällä.
Matoro ottaa mukaansa muutaman savukapselin. Sellainen pelasti Klaanilaisten hengen Nazorak-luolastossa.
Hän napasuttaa vielä äänenvaimennetun Zamor-pistoolin vyölleen vara-aseeksi. Nyt hän on valmis.

Matoro lukaisee Gukolla-lento-oppaan läpi ja sitten lähtee Gukkotallille odottamaan.

Operaatio Beeta osa 1: Kenraalin koollekutsu

Klaanin kokoustila 3

Kokoustila 3:n ovi aukesi ja Kapura astui sisään. Matoro ja Summerganon olivat jo siellä, syventyneenä keskustelemaan Klaanin kahviosta saatavaan uuteen juomaan, joka kulki nimellä gölgi. Kaksikko tervehti tulijaa ja he jäivät odottamaan Killjoyta.

Kun kello tuli tasan 20.00, Killjoy astui sisään vanhassa Scorpius-mallin puvussaan. Hän nyökkäsi jo huoneessa oleville ja laski kädestään pienen hologrammigeneraattorin pöydälle. Hän asetti sen heijastamaan seinää kohti ja aloitti selityksen.

”Ensiksi haluan kiittää teitä siitä, että päätitte lähteä mukaan tähän operaatioon. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että kukaan ei kieltäytynyt.”

Kolmikko nyökkäili, kunnes Killjoy aloitti selostuksen: ”Tehtävämme on seuraavanlainen. Gukko-lintujen avulla matkustamme Xian etelärannikolle, yksi meistä menee edellä ja tuhoaa Metsästäjien linnoituksen muurilla sijaitsevat puolustukset. Tällöin muut pääsevät turvallisesti sisään ja voimme aloittaa itse tehtävän.”

Kolmikko kuunteli Killjoyn suunnitelmaa, mutteivät vielä avanneet suutaan. Killjoy näppäili hologrammilaitettaan ja seinälle heijastui Xian kartta, joka zoomautui linnoituksen sisään.

”Tässä vaiheessa ryhmä jakautuu kahtia. Toinen ryhmä suuntaa kohti The Shadowed Onen tukikohtaa, jonne Nimda-palat on oletettavasti sijoitettu. Oletus on, että palasia säilytetään TSO:n säilökammiossa komentotornin toisessa kerroksessa. Pääsy sinne ei liene vaikeaa, mutta ovi on tarkoin vartioitu ja se on suojattu elementaalihyökkäyksiltä, joten jaan sitä varten myöhemmin erityisvarusteita.

Toinen ryhmä jatkaa kohti vuorta. Purifierilla on hallussaan avainkortti, joka on vaadittu, jos haluamme aktivoida säilömäni puolustusjoukot. Tämän avaimen saatuamme meillä on pääsy suureen joukkoon sotavahkeja, jotka on säilötty Odinalle. Nämä Vahkit ovat tärkeitä, jos haluamme edes koettaa selvitä vihollistemme tulevalta suurhyökkäykseltä. Kun molemmat kohteet on noudettu, palaamme rannikolle ja lennämme Gukoillamme takaisin Klaaniin. Kysyttävää?”

Valtava tiedon määrä sai kolmikon aluksi ymmälleen, mutta lopulta Matoro avasi suunsa:

”Alueella on oletettavasti odotettavissa vastarintaa?”

”Kyllä, Pimeyden metsästäjiä, Skakdeja, koulutettuja Rahi-petoja, mahdolisesti jopa Makutoja. Tietoni ovat kuitenkin hieman puutteelliset, sillä edellisestä Xialla käynnistäni on jo aikaa.”

”Oletan siis, että raskas aseistus on tärkeää”, Matoro lisäsi. Killjoy nyökkäsi. Summerganon hymyili kuullessaan tämän.

”Meidän lienee parempi päättää tiimit jo täällä, jotta meillä ei mene aikaa päätöksen tekemisestä siellä”, Kapura ehdotti.

”TSO:n linnoitukseen meneviä tarvitaan enemmän haastavuuden vuoksi, joten ehdotan, että te hoidatte Nimdan. Purifier kuuluu vain ja ainoastaan minulle”, Killjoy sanoi päättäväisesti.

Matoro oli selkeästi sanomassa vastaan, mutta Summerganon keskeytti hänet: ”Ymmärrän ja luulen, että niin on paras.”

Killjoy nyökkäsi Summerganonille ja jatkoi: ”Lähdemme ensi yönä Telakan vieressä sijaitsevalta aukiolta. Jokainen saapuu sinne kello 02.00. Teillä on kuusi tuntia aikaa levätä ja valmistautua. Liikumme öisin, sillä silloin meitä ei huomata niin helposti. Matka kestää arviolta vajaat kaksi päivää taukoineen, joten saapuisimme Xialle juuri hämärtyessä.”

Kolmikko näytti mietteliäältä, kunnes lopulta Matoro nousi.
”Parasta siis lähteä valmistautumaan.” Muut nyökkäsivät ja Killjoy sammutti projektorinsa

”Siinä siis kaikki, kiitoksia teille.”

Gekon mieletön remppa, osa 6: Tulevan huoneen perustukset

Glatorianking tulevan huoneen perustukset

GK naulasi järkyttävän isoja puupalkkeja kiinni toisiinsa.

Hommaa vaatisi aikaa, mutta hyvällä onnella siihen menisi päällee viikko.

Perustukset alkoivat näyttää valmiilta, suraavaksi ne pitäisi päällystää.

GK laittoi paljonkankaanpaloja perustuksien ympärille ja meni sisään nukkumaan.

Parin päivän päästä Glatorianking sai huoneensa kuntoon.

Matoro TBS


Zakaz, kauan sitten

Raskaasti panssaroitu kiven Skakdi katselee näköalatasanteelta Zakazin suurimpaan satamaan.
Hän on juuri selättänyt joukkoineen viimeisen Gaggulabion valtaa vastustavan skakdijoukon saaren etelärannalta.
Sisällissota alkoi tuhansia vuosia sitten, ja se ei ole loppunut koskaan. Kenties Skakdien luonne on sota.

Gaggulabio myhäilee tyytyväisenä katsellen merelle.
Hänestä on tulossa hyvää vauhtia suurtekijä, Nektannin veroinen sotalordi.
Hän nostaa Skakdeille epätyypillisen viinilasin hänen vieressään istuvan Gurrokin, punaisen skakdikomentajan kanssa. (Epätyypillinen koska normaali Skakdi ottaa viinapullon ja juo sen kerralla) Gurrok on Gaggulabion joukkojen kenttäkomentaja ja tunnetaan erinomaisena taktikkona.
“Malja menestykselle.”, keltamusta Skakdijohtaja sanoo.

Kuuluu laukaus. Gaggulapion lasi hajoaa kilisten tämän käsiin.
Skakdien sivulta kuuluu ääni.
“Äläs hätäile, Gaggu.”
gaggulabio ja Gurrok kääntyvät katsomaan tulijaa. Ruskean kaavun alta ei erota mitään, ainut varma asia on se, että hahmo osoittaa heitä Zamor-pistoolilla.

“Kuka julkenee…”, Gaggulabio aloittaa.
“Etkö tunnista vanhaa tuttua?”, Matoro sanoo heittäen kaapunsa pois. Nopea syöksy ja potku Gaggulabiota päähän kaataa Skakdin. Jään Toa vetäisee miekkansa.
Gurrek hyökkää takaapäin ja vetäisee Matoron selälleen maahan.
“Etkö rääpäle oppinut mitään? Saan tehdä mikä minua huvittaa!”, kiven Skakdi raivoaa ja vetää miekkansa.
“Et, jos se sisältää matoranien joukkoteloituksia!”, Matoro ilmoittaa. Nopea kierähdys kaataa Gurrekin.

Gaggulabion mieleen palaa muisto. Eräällä ryöstöretekllä naapurisaaren matorankylään hän oli käskenyt Metorakkin huolehtia vastarintaa yrittäneistä matoraneista. Niiden päät roikkuvat edelleen kyseisen kylän luona.

Matoro huitaisee energiaterällään punaista skakdia jalkaan, Gurrek karjaisee kivusta. Se kaivaa kirvestään vyöstään, mutta Jään Toan nopea potku heittää Skakdin parvekkeen kaidetta vasten. Gaggulabio hyökkää Matoroa kohti. Toa torjuu ensimmäisen iskun mutta toinen iskee häneltä miekan käsistä.
Panssaroitu kiven skakdi syöksyy Matoroa päin, ja tämä iskeytyy kovaa kaidetta päin, kaataen sen. Gurrek putoaa alhaallaolevalle parvekkeelle. Matoro nappaa reunasta kiinni ja vetäisee itsensä ylös, Gaggulabio potkaisee tätä päähän.
Matoro ampuu harppuunan parven takaosaan, vetäisten itsensä kunnolla ylös. Gaggulabion oikea suora iskee Matoron kovaa maahan.

Alempi parvi

“Kukas se siinä?”, Metorakk kysäisee. Hän oli nukkumassa rauhassa asunnossaan kunnes jokin tippui hänen parvekkeelleen.
Gurrek roikkuu käsillään kaiteessa. Alas on useita kymmeniä metrejä.
“Sotilas! Kisko minut ylös!”, Skakdien kenttäkomentaja huutaa Metorakkille.
“Mietitäänpä. Jos minä autan sinut ylös, mitä saan?”
“Sotilas, kyseenalaistatko auktoriteettisi! Äläkä sinuttele!”, tulipunainen Gurrek huutaa.
“Jos nyt pudotan sinut, minä pääsen tilallesi kenttäkomentajaksi ja kuolemasi laitetaan onnettomuuden piikkiin. Tipuit näet Gaggulabion huoneistosta aivan yläältä. Maahan. Minua ei yhdistetä tähän.”, Metorakk puhelee pirullinen hymy kasvoillaan.
“Ei. Ei”, Gurrek. aloittaa. Metorakk potkaisee metallisella saappaallaan skakdikomentajaa käsille, tämän ote irtoaa ja tämä putoaa.

Gaggulabion parvi

“Miksi tulit tänne, Mutalumi? Et voi voittaa minua ja kaikkia satoja Skakdejani.”, Gaggulabio puhuu miekkaillessaan.
“Lähinnä huvikseni. Lisäksi kerron yhden asian.”, Matoro sanoo ja väitää ketterästi. Hän on napannut energiateränsä maasta ja nyt kaksikko taistelee parvekkeella.

“Mikähän viesti?”
“Näetkö tuon ryöstösaalisvarastosi?”, Matoro kysäisee ja osoittaa nopealla vedolla sataman lähellä olevaa varastohallia.
“…Niin?”
“Sano hyvästi sille.”

Taistelu taukoaa.
“Mitä hourit?”, Gaggulabio ilmoittaa.
“Asensin sinne juuri pommin. Keskelle varastoa. Laukaisin on tässä vyössäni.”, Matoro selittää itsevarmana. Gaggulabion kypärän alta valuu hikipisara.
“Et kuitenkaan pääse elossa täältä pois!”, Skakdi koittaa vetäistä viimeisen korttinsa.
“Ahaa. Miten sitten pääsin tänne?”

Gaggulabio vihaa juuri joka ikisellä solullaan tätä nenäkästä Toaa.

“Vähän positiivisuutta! Keräät saman määrän aarteita vuodessa”, Matoro ilmoittaa iloisena. Hän hyppää kaiteen yli, iskee miekkansa seinämään ja laskeutuu. Kymmenet Skakdit kääntävät koko sataman ilman tuloksia.
Gaggulabion aarrevarasto räjähtää parinkymmenen minuutin kuluttua Matoron lähdöstä.

[spoil]Tämän pitäisi selvittää Metorakkin luonnetta ja sitä, miksi Gaggulabio vihaa Matoroa.

Ja toinen juttu. Sätissä oli keskustelua siitä, oliko oma hahmoni tässä liian superninja. Noh, tuonne soluttautumista hepottavia seikkoja ovat:
a) Zakaz, joka on hyvin teknisesti kehittymätön
b) Skakdeja, jotka eivät ole kovin järjestäytyneitä
c) Gaggulabio ei odottanut hyökkäystä

[/spoil]

Mr.Killjoy

Sairasosasto

Aamu alkoi sarastaa ulkona. Killjoy oli nukahtanut, se oli hänelle harvinaista. Pukunsa ansiosta hänelle oli tarjolla virtaa ympäri vuorokauden, mutta nyt hän tosiaan oli nukkunut, miltei koko yön.

Radiak oli hankkinut Killjoylle sähkökäyttöisen kanoka-kiekolla leijuvan tuolin, jolla hän nyt pystyi liikkumaan paikasta toiseen. Hän suuntasi välittömästi kohti postikeskusta. Paikalla Killjoy näytti virkailijalle passinsa ja pyysi hänelle tulleen postin.

“Olen pahoillani, mutta teille ei ole mitään tänään.”

Killjoyn rujoille kasvoille nousi hymynkare. Kaikki olivat siis suostuneet. Virkailija hätkähti hieman tästä, mutta jatkoi kuitenkin töitään. Killjoy leijutti itsensä sairasosastolle, jossa Radiak odotti jo häntä. Radiak tutki Killjoyn haavan ja laittoi tämän jälkeen siteet takaisin.

“Paranemisesi on ollut kohtalaisen nopeaa ja kylkesi on jo umpeutunut miltei kokonaan. Voinen antaa sinulle jo luvan alkaa käyttää pukuasi”, Radiak selitti kirjaten kaiken samalla ylös lehtiöönsä.

Killjoy nyökkäsi ja lähti leijumaan kohti ovea.

“Odota Killjoy! Et kuitenkaan saisi liikutella itseäsi liikaa vielä kahteen päivään tai haava saattaa vielä aueta. Siihen asti siis ei taisteluja”

“Matka Xialle kestää kaksi päivää, ei huolta.” Niine hyvineen Killjoy lähti osastolta ja samointein Klaanin tiluksilta. Olisi aika lähteä mökille hakemaan uusi puku.

Olisipa Kepe, tai ammattipsykologi

Kummitusten Suo

”Ei ole totta!” yksi kolmesta Zyglakista parahti. Heitä vakoillut matoran lennähti tiehensä gukollaan siinä silmänräpäyksessä, kun matelijat olivat hänet nähneet. Partiota johtava raskasrakenteinen Zyglak tihrusti poiskiitävän linnun perään.
”Ei muuten ollut Klaanilainen. Taitaa kuulua saaren muun asutuksen piiriin.”
”Onko sillä väliä?” sinipunainen lisko ärähti. ”Vakooja on vakooja! Eikö meidän kuuluisi ajaa sitä takaa?”
”Kita kiinni nyt, meillä on muutakin tekemistä.”
”Tämän suon vartijointi?”
”Aivan.”

Keskustelu päättyi siihen, vaikka protestoinut Zyglak ei selvästikään ollut tyytyväinen lopputulemaan. Häntä ei huvittanut mädäntyä tällä karmivalla suolla.

Trooppinen saari, Nazorakien tukikohta

Nazorak-partio piti erehtymättömän tunnistettavaa, rytmikästä ääntä marssiessaan aukion poikki. Etsintäpartioiden toiminta oli selkeästi vaisumpaa kuin muutamia kymmeniä minuutteja sitten. Snowman oli tästä kiitollinen, ja katseli matalan pensaan suojista loittonevia torakoita.

Tämä ei kyllä auta millään tasolla, lumiukko ajatteli voimistuvasta päänsärystään. Tila alkoi jälleen huolestuttaa häntä, Snowmanilla ei ollut aavistustakaan, mistä kipu johtui. Ainoa johtolanka tuntui olevan kivun tuntemus, jokin hänen karmeassa olossaan oli samaa kuin Avdeksi itseään kutsuneen olennon läsnäolo. Snowman oli kyllä alun pitäenkin epäillyt varjoista univierastaan osasyylliseksi, muttei millään keksinyt, kuinka se visiitti olisi aiheuttanut tämän.

Lumiukko puristi silmänsä tiukasti kiinni uuden huimausaallon iskiessä. Eipä tässä mitään, on sitä huono olo ollut ennenkin. Mutta jotenkin hänestä tuntui, että hän ansaitsi tämän tavallista enemmän. Pään sisäinen tuska ajoittui aina samoihin aikoihin, kun Snowman kyseenalaisti lojaaliuttaan Klaanille.

Mutta tämä on naurettavaa! Olen aina ollut Klaanille uskollinen. Paitsi nyt, kun hylkäsin tehtävän. Tai en hylännyt, siirsin hieman tuonnemmas. Ja jätin Ämkoon hoitamaan sitä yksin. Mutta hän itse oli kärsimätön, varmasti jonkinlainen kompromissi olisi keksitty, jos admin ei olisi niin pian poistunut. Mutta minä aloitin huutamisen! En ole huutanut Klaanilaisille, en sillä lailla. Koskaan ennen.

Lumiukko koetti havahtua mietteistään, hän oli keskellä vihollisten tukikohtaa. Yksin. Koska hän oli hylännyt ystävänsä. Ystävä oli hylännyt hänet. Koska hän oli huutanut. Ei Ämkoo ollut tällaisissa tilanteissa niin herkkä, ei se huutamisesta johtunut. Vaan siitä, että hylkäsin Klaanin. Hah, ei se mikäään hylkääminen ollut. Autoin vain hädässä olevia. Ja jätin ystäväni hätään.

Silloin Snowman oikeasti havahtui. Äänet hänen päässään. Ne eivät kaikki kuuluneet hänelle. Hän tahtoi pian päästä joko Kepen tai ammattipsykologin puheille.

[spoil]Heh, tuli muuten hassusti Manun kanssa vähän samankaltainen osa. Ette silti pääse syyttämään palgioinnista, kirjoittelimme samaan aikaan.[/spoil]