Aihearkisto: Retro

Vanhan foorumin rope.

Retro

Perikato (mitätön)

Kommentoi

Nazorakein tukikohta, strategiahuone

Pieni huone oli tupaten täynnä torakoita. Kenraali 001 istui yksin suuren, kartan peittämän pöydän ääressä, muut nazorakit seisoivat tiiviisti pöydän toisella puolella. Eräs seisojista kumartui pöydän ääreen, ja alkoi selostuksensa: “Kenraali, tukikohdan laajennukset ovat hyvällä alulla. Tunneliverkosto on katkeamaton ja hyvin vartioitu. Olemme levittäneet pesäämme näille saarille.” Hän naputteli sormellaan muutamaa kohtaa kartassa.

“Hyvä” Kenraali vastasi. “Meidän on tärkeää saada pian se viidakkosaaren asevarasto valmiiksi ja turvatuksi.”

Seurasi kiusaantunut hiljaisuus. Muutamat huoneessa seisovista nazorakeista vilkuilivat toisiaan hermostuneina, mutta suurin osa piti katseensa tiukasti harmaassa lattiassa. Eräs torakka sai rohkaistua itsensä: “Johtaja… Me…”
“Me olemme saaneet tiedon, että Klaanilaiset ovat sabotoineet kyseisen tukikohdan rakennustöitä” toinen, hieman tukeva nazorak päätti lauseen. “Aikataulumme viivästyy monella viikolla, ellei peräti kuukaudella. Huhutaan, että itse Ämkoo olisi siellä.”

Seurasi täydellinen vaiteliaisuus. Huoneessa seisovat upseerit katsoivat, kuinka Kenraalin käsi tärisi holtittomasti. Jos 001:llä olisi ollut silmälasit, tämä oli sellainen hetki, että hän olisi varmasti ottanut ne pois päästään. Tukahdutetun vihan selkeästi värittömällä äänellä Kenraali kehotti kaikkia, jotka olivat tekemisissä Pesän Ulkopuolisten Laajennustöiden Komitean kanssa poistumaan huoneesta välittömästi.

Ainoastaan kolme upseeria jäi seisomaan Kenraalin eteen, ja he kaikki olivat jähmettyneet paikalleen epävarmoina. Silloin Kenraali päästi ilmoille sellaien torakankielisen vimman ja solvausten syöksyn, että kukaan muista nazorakeista ei kehdannut nostaa katsettaan kengänkärjistään. Huoneen ulkopuolelle jääneet torakat kuulivat huudon oven läpi, ja eräs heistä jopa nyyhkytti hieman.

Kun Kenraali suuttui, kellään ei ollut kivaa.

[spoil]…anteeksi. Mutta minulla oli hauskaa.[/spoil]

Retro

Don Ämkoo

Kommentoi

Aukio, nazorakein trooppinen tukikohta

Valkoinen olento kääntyi oitis ympäri huomatessaan Ämkoon katoamistempun. Olento heilautti miekkansa vauhdikkaalla liikkeellä selkänsä taakse vastaanottamaan vastustajansa yllätyshyökkäyksen. Miekkojen terät iskivät sinistä kipinää iskeytyessään yhteen.

Olento ei jäänyt odottelemaan. Se painautui miekkaansa päin työntyen kohti Ämkoota. Se painoi Ämkoon miekallaan seinää vasten ja kohotti sitten toisen kätensä.

Ämkoo ei aikonut ottaa selvää siitä, mitä olento aikoi. Uusi katoamistemppu. Ämkoo ilmestyi jälleen valkean vihollisensa taakse ja iski miekallaan.

Torjunta.

“Tuo ei nähtävästi tehoa sinuun”, Ämkoo totesi kylmästi ja hyppäsi korkeassa kaaressa taaksepäin. Hän kumartui hieman, vei miekkansa päänsä ylle ja ja valmistautui uuteen hyökkäykseen.

“Mahiki.”

Neljä Ämkoota. Valkoinen olento tarttui kaksin käsin miekastaan ja otti askeleen taaemmas. Sitten se joutui kuitenkin vastaamaan ensimmäisenä kimppuun hyökänneen Ämkoon iskuun. Torjunta osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä tämä Ämkoo katosi.

Toinen Ämkoo hyökkäsi vasemmalta, kolmas oikealta. Olento hyppäsi korkealle ilmaan väistäen täten molemmat iskut. Se laskeutui pehmeästi matalan varastorakennuksen katolle ja katsoi alas. Molemmat hyökkääjistä olivat kadonneet.

Rapinaa.

Olento ennätti juuri ja juuri kääntyä ympäri torjumaan Ämkoon voimakkaan iskun. Vihreänmusta miekkamies iski kaikin voimin pidellen katanaansa kaksin käsin. Miekat kuitenkin iskeytyivät jälleen kerran toisiinsa eikä hyökkäys tehnyt vahinkoa.

Ämkoo ei kuitenkaan lopettanut.

Voimakas elementaalienergialla aikaansaatu paineaalto heitti Ämkoon nukkemaisen vihollisen alas varaston katolta. Ämkoo loikkasi putoavan vihollisensa perään, oikaisi asentoaan ja löi.

Silloin tapahtui jotain yllättävää. Vaikka aukiolla ei juurikaan tuullut, maasta nousi sankka pölypilvi joka peitti näkyvyyden lähes täydellisesti. Ämkoo hyppäsi saman tien takaisin katolle.

Pölypilvi ei osoittanut laskeutumisen merkkejä. Se leijaili aavemaisesti paikallaan, kunnes se lopulta hajosi pienemmiksi pilviksi ja katosi.

“Telekinesiaa”, Ämkoo sanoi puoliääneen kurtistaen kulmiaan. Tätä vihollista ei tulisi aliarvioida. Mitä muita kykyjä sillä oli? Mikä se edes oli? Ja miksi se…

Ämkoo karjaisi ja kierähti kauemmas. Sitten hän laukaisi uuden, hallitsemattoman oloisen tuulenpuuskan taakseen ilmestynyttä vihollistaan kohti. Olennon hyökkäys keskeytyi, mutta tällä kertaa isku ei saanut sitä putoamaan katolta.

Olennon hyökkäys ei ollut onnistunut täydellisesti, mutta sen miekka oli kuitenkin osunut. Ämkoo irvisti katsahtaessaan kylkeensä ilmestynyttä haavaumaa ja käänsi sitten katseensa viholliseensa.

Vihollinen asteli rauhallisesti Ämkoota kohti, pidellen katanaansa valkoisen kehonsa oikealla puolella. Olennon pitkän kaulan päässä roikkuva kasvoton pää heilui verkkaiseen tahtiin puolelta toiselle sen lähestyessä Ämkoota uhkaavasti.

Ämkoo vilkuili ympärilleen ja nousi sitten täyteen mittaansa. Viittasankari tuijotti hetken varastorakennuksen vierellä kohottautuvaa huomattavasti korkeampaa rakennusta, ponnisti ja hyppäsi. Hyppy ei aivan riittänyt viemään Ämkoota rakennuksen katolle vaan hän jäi roikkumaan miekkansa varassa sen seinustalle. Pienen ponnistuksen jälkeen Ämkoo kuitenkin onnistui pääsemään katolle saakka, katsellen samalla, josko vihollinen seuraisi.

Retro

Tuntematon toahahmo

Kommentoi

Klaanilinnakkeen ulkopuolella

Tuntematon toahahmo käveli klaanilinnakkeen ulkopuolella kietoutuneena mustaan viittaan. Hän käveli klaania kohti.Hahmosta ei erottanut muuta kuin punaisena hehkuvat silmät ja sen, että hänen viittansa päällä selän kohdalla oli keltamusta miekka. Tämä hahmo ei ollut hyvä. Sen näki typeräkin jo päältä päin. Hahmo käveli klaanin portille, kun portinvartija kysyi hänen nimeään, hahmoa ei enään ollutkaan. Hän oli päässyt sisään. Hän etsi erästä klaanilaista. Klaanilaista nimeltä Jake.

Retro

Alkoholismin esiinmarssi

Kommentoi

Kuollut Ruki-kala, taverna Zakazilla

Warrek kulautti yön viimeisen tuoppinsa kellertävää nestettä, jonka yksi viehkeistä Skakdi-naaraista, joita tässä kaupungissa oli, oli kaatanut hänen lasiinsa. Alkoholi oli alkanut vaikuttaa Warrekin elimistössä ja ex-sotalordi päätti lähteä kotiinsa, selvittääkseen päätään. Warrek maksoi drinkin ja lähti kohti ulko-ovea.

Warrek hoippui ovelle, ohi sammuneiden Skakdien joiden päällä lenteli kärpäsraheja ja joiden suusta valui kuolaa. Tavernanpitäjä oli tehnyt valomerkin ja tämän vartijat alkoivat heittämään sammuneita Skakdeja katuojaan. Tarjoilu oli loppunut tältä yöltä.

Warrekin onnistui hoippua portaat ylös ja tämän zakazlaisen kaupungin yöhön. Ilmassa haisivat jätteet joita lojui maassa. Jätteet houkuttelivat kivirottia ja kinlokoita jotka söivät melkein mitä tahansa.

Warrek pujahti pienelle sivukujalle, hoippuen ja laulaa tirauttaen outoja skakdikielisiä sävelmiä kuten “Erakken kaakazak werraaken Skakdi Hik” joka tarkoitti “On hauskaa olla Skakdi Hik”

Warrek kaatui odottamatta yhteen talojen vierustavalla olleeseen nurin menneeseen roskapöntöön ja hänen naamansa osui mutalätäkköön, jossa oli pienten eläinten luita ja hukkuneita muurahaisraheja.

“Phyrryr”, Warrek sanoi, syljeksien mutaa suustaan ja heiluttaen sarvekasta päätään, jolloin mutaa lensi ympäriinsä.

Warrek ei huomannut että hänen takaansa nousi kaksi nuorempaa Skakdia. Molemmilla oli huivi suun ympärillä ja kädessään elementtipistooli, joka luo käyttäjän elementaalivoimasta luoteja, joita voi ampua viholliseen.

“Anne meille rahas juoppo!” ruskea Skakdi sanoi, osoittaen puukollaan ja pistoolillaan Warrekia. Warrek kääntyi, otti miekkansa vyöltään sekä pisoolinsa.

“Napero, ei näin hoideta asioita!” Warrek huusi, laukaisten Zamorpistoolistaan tulikuuman zamorammuksen. Isku meni ohitse ja toinen kahdesta ryöstäjästä, se valkoinen, lähestyi häntä tikari ja pistooli käsissään.

“Et tainnut osua, wanhus”, valkoinen Skakdi sanoi ivallisesti, iskien jääsäteen Warrekiin. Warrek torjui iskun niukin naukin miekallaan, ja otti taskumatisaan huikan, jolloin hänen silmiensä valo syttyi kirkkaamman punaiseksi. Hän oli saavuttanut sen humalapisteen, joka vaikutti häneen positiivisesti, tehden hänestä mahtavan soturin.

Warrek loi salamaiskun miekastaan, ja se osui ruskean Skakdin puukkoon, lentäen maahan. Skakdit alkoivat ampua Warrekia pistooleillaan, mutta sotalordi torjui iskut, ampuen kaksikon pistoolikäsiin, jolloin aseet putosivat maahan ja lippaat lähtivät irti.

“Häivytään! Ei me tuolta ukolta saada mitään!” valkoinen skakdi huusi, lähtien juoksemaan kujalta, väistellen lätäköitä, kaverinsa kanssa jonnekin yön pimeyteen.

Warrek oli tyytyväinen. Hän keräsi maasta kaksikon jättämät aseet, laittaen ne vyöllään oleviin taskuihin. Sitten hän siemaili pitkän tovin taskumatisaan.

“Taas yksi muisti unohdettu, mutta sainpas hienot lelut”, Warrek puheli itsekseen, jatkaen kujaa pitkin kotiinsa.

Retro

Pesässä on aina tunkkaista

Kommentoi

Trooppinen saari, erään tallin edusta

Snowman ei tohtinut avata silmiään, makasi vain siinä odottaen viimeistä iskua. Hän ei ollut kuin Matoro, hän ei tässä tilanteessa pystynyt enää yrittämään jotain improvisoitua pakoyritystä jotain mukamas ovelaa letkauttaen. Hän oli kauhuissaan.

Ja siinä maatessaan hän myös toivoi, ettei olisi eronnut Ämkoosta. Tätä ei silloin tapahtuisi, Ämkoon kanssa ei ollut vaaraa hävitä yhdelle huonosti aseistautuneelle torakalle. Tämä oli vain niin… turhaa.

Paitsi että, hän mietti, olen tässä nyt jo aika pitkään retkottanut kauhulla odottaen. Miksi mitään ei tapahdu?

Lumiukko avasi varovaisesti silmänsä. Hän ei nähnyt miekkaa pitelevää torakkaa.

Snowman nousi seisaalleen katsellen pöllämistyneenä ympärilleen. Nazorakista ei tosiaan näkynyt merkkiäkään. Ainoa hahmo oli kadun toisessa päässä seisova matoran, joka viittoi Snowmania luokseen. Valkoinen toa poimi varusteensa kadulta ja lähti talsimaan kohti pientä hahmoa.

“Mitä tapahtui?” Snowman ihmetteli päästyään puhe-etäisyydelle. Ruskea matoran vastasi esitellen kädessään olevaa Kanoka-laukaisinta: “Tason 9 teleportaatiokiekko. Harvinaisia, mutta hyödyllisiä.”

SS Rautasiipi

Tump. KLONK. Tump. KLONK. Tump. KLONK.

Eräs Rautasiiven navigoinnista huolehtivista lukuisista torakoista terästi kuuloaan.

Tump. KLONK. Tump. KLONK. Tump. KLONK.

Amiraalin metallijalasta lähtevä metallinen kolina oli helposti tunnistettavissa. Torakka valmistautui tekemään kunniaa, samoin kuin kaikki muutkin huoneessa ollevat nazorakit. Pian komentosillan ovi avautuikin, ja laivaston johtaja asteli viitta liehuten sisään. Amiraali askelsi ala-arvoisempien nazorakien pokkuroinnista piittaamatta suuren ikkunan luo, ja asettui tuijottamaan merelle.
“No” eräs komentokeskuksen vanhimmista ja luotetuimmista torakoista aloitti. “Mites pesässä?”
Amiraali mulkaisi olkansa yli tuimasti puhujaa. Kysymyksen esittänyt torakka arveli 002:n ilmeen olevan kannanotto hänen toverilliseen puhetapaansa, mutta odotti silti saavansa vastauksen.
“Siellä oli yhtä tunkkaista kuin aina ennenkin” Amiraali totesi. “Ja se ottelu, johon minut kutsuttiin meni täydeksi kaaokseksi. Jostain syystä en ole yllättynyt. Mutta sain ilmoitettua Kenraalille suunnitelman etenemisestä.”
“Hän oli tyytyväinen?”
“Totta kai. Olemme ilmeisesti koko yhdyskunnan ainoat nazorakit, jotka hoitavat tehtävänsä kunnolla.”

Tämän sanottuaan Amiraali kääntyi kannoillaan, ja lähti astelemaan kohti huonettaan.

Tump. KLONK. Tump. KLONK. Tump. KLONK.

Retro

Matoro TBS

Kommentoi

Pohjakerros

Plasma-ammus osuu Matoron konekiväärin lippaaseen, irroittaen tämän. Toa ei ehdi tehdä mitään ennenkuin toinen ammus aseeseen hajoittaa sen ja kaataa Matoron. Matoro heittäytyy sivuun, väistäen häntä kohti syöksyvän Feterran. Jään Toa kierähtää lisää. Matoro silmäilee jotain kättä pidempää. Feterra nappaa kädellään kiinni Matoron jalasta. Toa ampuu jäätä satunnaisesti metalliseen tappajaan mitään vahinkoa tekemättä. Feterra heilauttaa Matoroa ja iskee tämän kovaa lattiaan. Matoro kurottaa Tongun hylkäämään aseeseen, nappaa sen nopeasti ja pikainen viilto irroittaa Feterran otteen.

Matoro heittää takaperinvoltin, painaa aseessaan olevaa nappia ja terä alkaa hehkua oranssina.
“Oranssi Läpinäkyvä Moottorisaha! Woaa!”, Matoro tajuaa. Hän ei aluksi katsonut mitä oli heittänyt Tongulle.

Matoro osoittaa hehkuvalla aseellaan Feterraa. Tällä on edelleen silmässään jälki Tongun hyökkäyksestä.

Matoro tuijottaa olentoa suoraan. Hän yrittää skannata siitä tietoja teleskooppisilmällään, muttei saa mitään tietoja.
Matoro pyörittelee moottorisahamiekkaa käsissään, ja tekee nopean hyökkäyksen, iskien terällä Feterraa rintaan. Ase kipinöi panssaria vastaan, tehden hitaasti jälkeä siihen. Feterra iskee Matoroa kylkeen, Toa heilahta sivaltaen miekallaan tätä käteen. Matoro hyppää juuri ennen Feterran lyöntiä ilmaan, olennon yli. Hän iskee oranssilla läpinäkyvällä moottorisahalla Feterraa selkään. Robotti kääntyy 180 astetta ja lyö Matoron kovaa pois.

“Yhdellä kädellä!”, Summerganon huutaa asekaapilta. Hän tulittaa suurella pistoolilla Feterraa kohti. Laukaukset eivät tee suurta fyysistä vahinkoa. Ne saavat kohteensa vain vihaiseksi.

Matoro tavoittelee moottorisahaansa Feterran lähestyessä kokoajan.

Retro

Oranssi läpinäkyvä moottorisaha

Kommentoi

Pohjakerros

Kotona taas.

Metallikäsi puristi häntä päin kiviseinää. Se raapi hänen panssareitaan, mutta Keetongun kehon onkalot sallivat hänen hengittämisen. Tämä oli niitä päiviä, kun kaulattomuudesta oli hyötyä. Ainakaan se ei kuristaisi.

“Matoro, jotain!” Keetongu mylväisi. Matoro lakkasi ampumista ja veti kaapista esineen, joka näytti erittäin kapeateräiseltä miekalta. Siinä näytti olevan jonkinlaisia vipuja ja kytkin. Matoro heitti esineen Keetongulle, sillä kaapista löytyvillä ampuma-aseilla ampuminen tuolta etäisyydeltä olisi ollut kohtalokas virhe.

Keetongu nappasi vapaana olevalla kädellään esineen ilmasta ja painoi kytkintä peukalollaan. Lyhyeen terään syttyi oranssi hehku. Keetongu vetäisi vivusta, ja terään tuli sahalaita. Toinen vivu sai sahalaidan pyörimään terän ympäri.

Ahaa. No, käy tämäkin. Varmaankin Kepen keksintö.

Keetongu iski pienen läpinäkyvän oranssin moottorisahan Feterran silmään. Se sätki hetken. Keetongu rimpuili irti. Feterran kontrolli kuitenkin palasi ja se alkoi ampumaan. Se osui Keetongun käteen ja saha lensi kauemmas.

“Aseemme eivät tehoa tuohon”, Keetongu sanoi. “Meitä tarvitaan muualla! Lähden telakalle. Laivasto voi olla kriittisessä tilassa!” Keetongu huusi ja pakeni.

Retro

Yö Kauhun sankarit

Kommentoi

Klaanin pohjakerros

Kahdeksan Klaanilaista oli seurannut sivusta Manun taistelua Feterroja vastaan. Nyt kolme jäljelläolevaa Feterraa katsovat tätä sekalaista joukkiota voitonvarmoina.

Yksi Feterra alkaa manoveerata Klaanilaisten sivustalle kahden muun avatessa tulen. Klaanilaiset haajantuvat huoneeseen jotta olisivat vaikeampi maali.
Kapura ja Make ampuvat yhdessä tulipatsaan kahta Feterraa kohti. Plasmalaukaus lävistää Mahrinkingin siiven ja heittää tämän maahan.

Vaehran, Umbra ja Gahlok Va ovat joutuneet sivustaan hyökkäävän Feterran tulituksen kohteeksi. Umbra suojaa tovereitaan vetämällä ensimmäiset plasmalaukaukset maahan korottamalla niiden painovoimaa. Gahlok Va iskee kauempaa Elementtikeihäällään metallikartiota, terä ei vaikuta mitenkään kohteeseensa. Hän luo kasvillisuutta kohteensa kasvojen kohdalle ennekuin Feterran nopea käsi nappaa tätä jalasta, heittäen pienen olennon takaseinään kovaa.

Matoro väistää takaperinvoltilla plasmasarjan ja ampuu ohuen jääsäteen Feterran olkapäähän. Se ei vaikuta juuri mitenkään tappajarobottiin joka jatkaa tulitusta. Keetongu syöksyy takaapäin iskien polttavaksi kuumentamansa kikanaloterän Feterran selkään. Rahi vetäytyy nopeasti taaksepäin väistäen Feterran taaksepäinhuitaisun ja hyppää uudestaan potkaisten miekkaa. Se jäi kiinni Feterran panssariin kuumuuden ansiosta.

Kolmennnen Feterran plasma-aalto kaataa Kapuran ja Mahrikingin maahan. Summerganon etsii lattialta jotain kunnon asetta.
Kapura kutsuu Kanohi Shaniaan ja osoittaa kädellään Feterraa. Naamio luo satunnaisen elementti-iskun, ja pieni tornado lähtee matkaan kohti Feterraa.

Matoro löytää suuren asekaapin kulman takaa. Hän viittoo Summerganonin paikalle.
Kaapissa on erilaisia lähitaisteluaseita mutta jotakin vielä kiintoisampaa.
Zamor-konekivääri.
Matoron ilme vääntyy väkisinkin hymyyn. Hän nostaa raskaan konekiväärin, poistaa varmistimen ja asettaa lippaan paikalleen.

Matoro tähtää aseellaan yhtä Feterraa sivusta, hän painaa liipasimen pohjaan. Zamor-kuulia alkaa osua Feterraan, ne vain läpäisevät tämän panssarin ja kumahtelevat. Feterran rungossa alkaa näkyö jo vahinkoja.

Feterra siirtyilee ja tulittaa plasmaa vastatuleksi. Matoron jalkaan osuu ja tämä kaatuu konekiväärinsä alle.

Toinen Feterra ottaa Keetongua kiinni rinnasta. Keetongu luo nappaamallaan tuolilla, mutta se vain murtuu olennon päähän. Feterra saa kovan iskun selkäänsä. Se kääntää päätään 180 astetta. Panssariton Summerganon huitaisee kovaa pikikkäällä moukarilla Feterran metallikuorta. Isku ei kuitenkaan vahingoita juurikaan tappajarobottia, joka alkaa ladata plasmaiskua. Summerganon väistää ensimmäisen ammuksen. Feterra pitää Tongua kiinni kahdella kädellään seinää vasten.
Summerganon pyörittää moukaria kerätäkseen siihen voimaa. Plasma-ammus osuu yhtäkkiä ketjuun, katkaisten sen. Piikikäs metallikuula lähtee lentoon…

Feterra on siirtynyt pois Matoron tulituksesta. Se lataa plasma-ammusta maasta nousevaan Mahrikingiin. Yhtäkkiä kuitenkin se horjahtaa ilmassa ampuen laukauksen kattoon. Piikkimoukarin pää osui tätä suoraan päähän. Mahriking ja Kapura lähtevät juoskemaan kohti hieman haavoittunutta Feterraa.