Rozum
Pitkän ajan päästä Klaanilaiset ja piraatit huomasivat jotain kaukaisuudassa. Se näytti pieneltä metalliselta vajalta. Matoro ja Äks toivoivat, että se oli Itrozin laboratorio, sillä he olivat saanet tarpeekseen Notfunin jaaritteluista, hänen vanhasta kaveristaan, Kolmisilmä-Petestä, jolla oli puukädet ja koukkujalat. He juoksivat nopeasti vajalle.
”Sanoinko muuten, että sillä oli karits- Onko se aarre?”, Notfun kysyi, kun huomasi, että kaikki alkoivat juosta.
Klaanilaiset tulivat ensimmäisinä pieneen metalliseen vajaan. Vajasta oli vain yksi sinä pystyssä. Vajassa oli yksi metallinen pöytä, jossa oli vähän papereita ja kansioita. Oli myös 2 kaadettua kaappia ja yksi pystyssä. Xxonn ja Matoro alkoivat kiivaasti käydä läpi kaikkia kaappeja ja kansioita ja lukivat kaikki paperit.
”Tässä ei ole mitään Nimdasta”, Matoro sanoi huolestueena, etsimisen jälkeen, ”Ei yhtään mitään!”
Äksä potkaisi pystyssä olevan kaapin nurin, turhautuneena.
”Onko siellä aarretta?”, joku piraateista sanoi.
”Kultaa?”
”Rahaa?”
”Rommia?”
”Ei mitään! Täällä ei ole yhtään mitään”, Matoro sanooi piraateille huolestuneena. Hän oli huolestunut osittain siksi, että piraatit varmaan tappaisivat heidät ja siksi, koska he olivat raahanneet itsensä moniatuhansia kilometrejä, turhan takia.
”Yarr! Eikö aarretta?”, joku piraateista huudahti raivostuneena.
”He huijasivat! Tapetaan heidät!”
Piraatit alkoivat saartaa kahta Klaanilaista, uhkaavan näköisinä.
”Odottakaa vähän. Kylä me se aarre löydetään”, Matoro sanoi.
Xxonn oli aikomassa ampua piraatteja tykillään.
”Äks!”, Matoro kuiskasi hänelle.
”Mitä muuta ehdotat?”, Xxonn kysyy vihaisesti.
”Suostutetaan vain nämä brutaalit pir-”,Matoro ei saanut lausettaan loppuun, kun hänen takaraivoonsa osui jokin ja hän putosi maahan.
”Hemmetti”, Matoro kuiskasi. Hänet oli melkein lyöty tajuttomaksi ja hän oli osunut johonkin kovaan.
”Odottakaa!”, Jään Toa huusi, ennenkuin hänet ehdittiin taas lyödä teräslapiolla, ”Me löydetään se aarre kohta. Kunhan ette tapa meitä, okei?”
”Okei”, Notfun sanoi, ”Annamme teille pari kuukautta etsintä-aikaa. Ei enempää!”
Piraatit lähtivät kauemmas Klaanilaisista.
”Mitä hemmettiä?”, hän ihmetteli, mihin hän oli otsaansa kolauttanut. Hän näki jotakin metallista. Hän ravisti pois hiekan. Se näytti joltain kahvalta, joka tuli maasta. Xxonn tuli lähemmäs.
”Sattuiko sinuun?”, hän kysyi ja nosti Toan.
”Vähän”, Matoro vastasi. Äksä huomasi, kuinka hän veti jostain metallisesta kahvasta.
”Annas kuin minä autan”, Äks sanoi ja tarttui kahvasta ja alkoi vetää. Kun he saivat melko painavan puuneliön ylös, he näkivät, että siellä oli portaita, jotka johtivat maan alle.
”Mitä siellä on?”, Notfun kysyi, kun huomasi Klaanilaiset, ”Rommiako?”
Piraatit tulivat lähemmäs.
”Mitä siellä on?”, piraatit kysyivät.
Kaksi Klaanilaista menivät alas. Alhaalla oli sitten ovi. Matoro aukaisi oven.
”Näyttää olevan Makuta Itrozin laboratorio”, hän vastasi, ”oikea Makuta Itrozin laboratorio”