Kaikki kirjoittajan Matoro artikkelit

Kyttäystehtävä

Aamu.

Uuden päivän alku. Uusien mahdollisuuksien alku.

Kolea aamutuuli puhaltaa vuorella. Matoro miettii tulevaa päivää.
Lähdemme matkaan kallion reunaa pitkin etsimme kohdan josta pääsee laskeutumaan turvallisesti alas – kohdan josta me tänne sumussa tulimme. Kuulostaa helpolta…, Hän ajattelee.

Kolme muutakin klaanilaista ovat kömpineet ylös. Kapura lämmittää itseään pitämällä luomaansa liekkiä kädessään.

***

Kaksi maastokuvioituihin viittoihin pukeutunutta Skakdia hiippailee pusikoissa. He ovat vaarallisesti aseistautuneita, sisällissodan karaisemia tappajia, kenraalinsa Gaggulabion käskyläisiä.
Tällä hetkellä ne kävelevät metsikössä suht lähellä Klaanin linnoitusta. He ovat asemissa, vakoilemassa Klaanista sisämaahan menevää päätietä. Siinä liikuskelee erinäisiä matoraneja raheineen ja reppuineen.
”Kyttäystehtävä”, toinen murahtaa ja he painuvat kasvillisuuden sekaan ja asettavat sarjaenergiakiväärin asemiin heidän eteensä.

Jääsoturi näkee pahaa unta

(Jotain asiaan liittyvää: Voiko nuo Post-icons-kohdan poistaa? Ne keltanaamat ovat himputin ärsyttäviä.)

Matoro nappaa kirjeen ja lukee.
”Lähdemme etsimään teitä suolta. Koittakaa näyttää jotakin merkkiä jonka avulla partiomme löytää teidät. Jos tiedätte missä suunnassa Klaani on, tulkaa sinnepäin.
Ja ennekaikkea, älkää kuolko.”

”…Hidasta kirjeenvaihtoa. He lähtevät etsimään meitä suolta. Meidän pitää antaa joku merkki.”, Killjoy toteaa.
Gukko raakkuu jotakin kylmästä kankeana.

”Sähkökiven käyttö vie paljon enemmän energiaa jääkylmässä. Meille voi tulla suuria ongelmia, erityisesti öisin.”, Matoro selittää kokeneena jäätikkömetsästäjänä. ”Mutta nyt suosittelen että nukumme tämän yön kunnolla.”
Jään toa kömpii yhteen heidän pukäämistä igluista, ottaa hyvän asennon ja koittaa nukkua. Muutkin ovat vetäytyneet igluihin.

Matoro ei saa unta. Hänestä tuntuu siltä kuin jotakin olisi pahasti pielessä – ei, eivät he – vaan jotakin suurempaa. Klaanissa.
Pimeä laskeutuu Mt. Ämkoon ympärille.

Roikutaan vuorella kun ei muuta voida

Pystysuora kallio, Mt. Ämkoo

Neljä Klaanialista roikkuvat aseidensa varassa kalliossa, erittäin mukavassa asennossa.

”Kaikki rauhallisesti, muistan kuinka eräs Matoran-kaverini putosi vastaavssa tilanteessa hätällessään…Se ei ollut kaunis näky..” Matoro neuvoo, tottuneena vuorikiipeilyyn.

”…Miten meinaamme päästä ylös?”, epäilevä Kapura kysyy.

”Sitä minäkään en erityisen varmaksi tiedä.”, Matoro sanoo. Hän kelaa pikkuhiljaa tarttumakoukkuaan ja tukee miekalla nousua.
Hän iskee Energiaterän kiveen pienen elementaali-iskun avittamana. Hän nousee pikkuhiljaa ylöspäin, muut liikkuvat myös varovasti ylöspäin.

Lumivyöry ja Pahan allianssi

”Kannattaako aloittaa tappelu alueella missä voi sattua lumivyöryjä?”, Matoro sanoo tuskastuneena muille. Talven lumethan ne sieltä ovat tulossa alas kovaa vauhtia, isona lumivyörynä. Mahtavaa.

Matoro vilkaisee ympärilleen: Sivuilla on avoinaista kalliota, takana rotko. Sumu on onneksi hälvennyt ja nyt näkyy selkeästi se, että he ovat korkeilla vuorilla, viidakkoa alla.

”Nopeasti!” Tiedän mitä teemme!”, Matoro huutaa, ollen jopa hieman iloinen siitä että se on sentään vain lunta eikä laavaa.

Matoro hyppää suoraan kalliolta alas.

Muut ovat jossain paniikin ja hämmennyksen rajamailla. Matoron ääni kuuluu: ”Hypätkää alas!”

Jään Toa seisoo pystysuoraa kalliota vasten, hän on ampunut toisen robottikätensä tarttumakoukun kallioon ja toisella kädellä pitää miekkaa jonka on iskenyt kallioon.
”Jääkää kallioon roikkumaan, antaa lumen mennä ylitsemme!”, Matoro huutaa kovaa lumivyöryn kohinalta.

***

Kolme Klaanin tuhoa vannovaa johtajaa istuvat neuvottelupöydässä. heidän edessään on paljon karttoja, lappusia ja laskelmia.

Yksi Nazorak saapuu pöydän viereen.
”Emme löytäneet uhrien ruumiita. He saattavat olla vapaalla jalalla, tosin erämaassa kaukana Klaanista.”, se raportoi.

”He ovat sitkeämpiä kuin luulin. No, heidät täytynee hoidella toisin.”, Nazorakien johtaja sanoo.

Kalliosekoilu

Niinkin epäloogiselta kuin se kuulosti, hyökyaalto hetti klaanilaisnelikon kallioille, suon reunalle. Tosin nyt kenelläkään heistä ei ole enää mitään tietoa missä ovat. Joka suunanssa näkyy edelleen vain sumua.

He kävelevät sumammutkiassa johonkin, kallioerämaa muuttuu pikkuhiljaa avonaisemmaksi ja he näkevät sumun seasta peräti taivaan ja lisää kiveä.
Etäistä vihreää utua näkyy alaviistossa, sitten merensinistä. He ovat vuorilla, ja suhteellisen korkealla. Lisäksi näkyy punaisia pisteitä, kiveä, jotain puuntynkiä…
Hetkonen, punaisia pisteitä?, Matoro miettii.

Kristallikiipijoitä.
Tiivis ja suuri lauma niitä, kiipeää loivaa kalliota. Klaanilaiset ovat ilmeisesti tulleet vahingossa niiden pesäpaikan luo ja nyt Rahit tulkitsevat heidät kilpailijoiksi…

Oppenheimer

20 sekuntia.

Neljä klaanilaista miettii keinoja ankarasti.

15 sekuntia.

Kuoppa on jyrkkä ja seinämät pettäviä, niitä ei voi kiivetä. Kuopan pohjalla on jonkun verran vettä. Iso rahinraato on yhdessä kulmassa. Neljä Klaanilaista toisessa.

10 sekuntia.

Pommi on turhan painava heitettäväksi. Sitä ei voi sammuttaa kunnolla.
Killjoy ottaa pommin syliin ja heittää sen rahin taa.

5 sekuntia.

Pommi painetaan veteen ja märkään multaan.

3 sekuntia.

Klaanilaiset heittäytvät kuopan toiseen nurkkaan.

2 sekuntia.

Matoro luo jäävallia pommin ympärille.

BOOOOOOOOOOOMMMMM

Kuoppa savuaa. Rahinraato räjähti, samoin puoli kuoppaa, paljastaen tunneleita lisää. Ketään Klaanilaista ei pahemmin sattunut. Märkä maa vaimensi pommia tehokkaasti.

”Huh.”, toteaa Umbra. ”Selvittiimpä siitäkin.”

Jostain kuuluu kohinaa.

***

Nazorkait ovat suolla avanneet suuren tekemänsä padon. Se patoaa yhden järven niin, ettei se tunkeudu heidän tunneleihin. Nyt suuri hyökyaalto on virtaamssa pimeällä suolla, kohti kuoppaa jossa Klaanilaiset ovat.

Zyxax, Gaggulabio ja Nazorak-johtaja istuvat pöydän ympärillä. pöydällä on useita saarta esittäviä karttoja sekä pieniä puisia nappuloita.

”Me olemem valmistelleet kaiken. Saaren villi osa on meidän aluetta, murskaamme surkean Klaanin ja otamme parhaat maat takaisin…” Torakka sähisee
”Zyglakit hyökkäävät mereltä. Minulla on joukot valmiina parin päivän päsätä.”, Zyxax selittää
”Tauko, tyypit!”, gaggulabio sanoo ja ottaa ryypyn taskumatista. ”Emme pääse linnoitukseen sisään ilman niitä soluttautujia. Muurit ovat liian vahvat murrettaviksi ilman järeää aseistusta.”
”Hoidamme kyllä asian. Muutama matoran kyllä suostuu pettämään Klaaninsa meidän pienen…Taivuttelun jälkeen.”, nazorakkien pomo puhuu.

Nazorakit ampuvat zamoreita joissa on sisällä pienempiä nazorakeja

Matoron yllä katto tärisee. Siellä tapahtuu jotain. Kova paino siirtyy ylös ja alas. Toa menee seinää vasten refleksinomaisesti. hän kuulee askelia, ja ennekuin ehtii reagoida, zamor-kuula osuu häntä rintaan. Kuulan rikkoutuessa siitä alkaa tulla outoja ötököitä ulos. Pikkutorakoita?
Matoro kääntyy ja ampuu jäälatauksen suoraan torakkaa naamaan. Hänen rinnassaan tuntuu pistävää kipua pikkuotusten toimesta. Toinen Nazorak-torakka hyökkää päin pitkän tikarin kanssa, Matoro kokeneena veistää sivuun ja nopealla miekanviillolla katkaisee sen asekäden. Potku torakkaa rintaan heittää sen Zamor-torakkaa päin. Kaksi vartijaa lentävät seinään.
Tärähdys kun kaksi kehoa osuu seinään.
Tärinää.
Lisää.

Pikkutorakat yrittävät pureutua panssariin mutta parannuskivi MAtoron rinnassa parantaa sitämukaa panssaria.

Ylhäällä suuri rahi lyödään maata vasten, heikentynyt katto sortuu ja iso kasa maata, kasveja ja suovettä syöksyy tunneliin. Mukana muuatam Klaanilainen ja iso, vihainen rahi.

Neuvonpitoa zakazlaiseen tapaan γ

Matoro kulkee hiljaa ahtaassa tunnelissa. Sen on rakentanut joku älykäs valokiven perusteella. Toa irroitti valokiven ja valaisee sillä nyt tietään.

***

Gaggulabio ja Nazorakien johtaja kävelevät kivisessä salissa, Skakdi ei löytänyt ulospääsyä.

”Odotamme vielä erästä joka tekee operaatiomme mahdolliseksi.”, Toarkka aloittaa.
”…Kuka?”, Gaggulabio ihmettelee.
Ovesta tulee korkea, tummanpuhuva matelijamainen olento.
Zyglak.
”Halusitte tavata minut?”, Zyxax sanoo matalalla äänellä.
”Kyllä.”, Torakka sanoo. ”Meitä kolmea yhdistää jokin. Me kaikki haluamme murkata Bio-Klaanin tieltämme. Me halamme elintilaa. Te…” Torakka osoittaa Zyxaxia, ”…Haluatte koston. Gaggulabion Skakdit haluavat Klaanin aarteet ja omalla tavallaan kostaa heille.”

***

Matoro näkee nyt lämpökamerasilmällänä jotakin. Kaksi kohdetta tunnelin päässä. Eläviä, kuusiraajaisia. Ruumis moniosainen.
Nazorakeja! Toivottavasti en tullut niiden pesään, Matoro ajattelee.

Hän kurottaa naamiollaan toisen mieleen.
Toinen torakka muuttuu sekavaksi. Sen tärisee ja yhtäkkiä iskee keihään toverinsa rintaan. Sitten se kaatuu maahan tutisevana rauniona.
Kanohi Cencord on taas näyttänyt mahtinsa. Nostan hattua niille Makutoille jotka tämän suunnitteli., Toa ajattelee.