Kaikki kirjoittajan Matoro artikkelit

Retro

Neuvonpitoa zakazlaiseen tapaan γ

Kommentoi

Matoro kulkee hiljaa ahtaassa tunnelissa. Sen on rakentanut joku älykäs valokiven perusteella. Toa irroitti valokiven ja valaisee sillä nyt tietään.

***

Gaggulabio ja Nazorakien johtaja kävelevät kivisessä salissa, Skakdi ei löytänyt ulospääsyä.

”Odotamme vielä erästä joka tekee operaatiomme mahdolliseksi.”, Toarkka aloittaa.
”…Kuka?”, Gaggulabio ihmettelee.
Ovesta tulee korkea, tummanpuhuva matelijamainen olento.
Zyglak.
”Halusitte tavata minut?”, Zyxax sanoo matalalla äänellä.
”Kyllä.”, Torakka sanoo. ”Meitä kolmea yhdistää jokin. Me kaikki haluamme murkata Bio-Klaanin tieltämme. Me halamme elintilaa. Te…” Torakka osoittaa Zyxaxia, ”…Haluatte koston. Gaggulabion Skakdit haluavat Klaanin aarteet ja omalla tavallaan kostaa heille.”

***

Matoro näkee nyt lämpökamerasilmällänä jotakin. Kaksi kohdetta tunnelin päässä. Eläviä, kuusiraajaisia. Ruumis moniosainen.
Nazorakeja! Toivottavasti en tullut niiden pesään, Matoro ajattelee.

Hän kurottaa naamiollaan toisen mieleen.
Toinen torakka muuttuu sekavaksi. Sen tärisee ja yhtäkkiä iskee keihään toverinsa rintaan. Sitten se kaatuu maahan tutisevana rauniona.
Kanohi Cencord on taas näyttänyt mahtinsa. Nostan hattua niille Makutoille jotka tämän suunnitteli., Toa ajattelee.

Retro

Neuvonpitoa zakazlaiseen tapaan α

Kommentoi

Matoro herää. Hän tippui jonnekkin, muttei ollenkaan tiedä minne.
Jonkinlainen kuoppa. Ei, sivulle lähtee tunneli. Paljon puiden juurakoita ja kasvillisuutta. Himmeää valontapaista kajastusta näkyy sieltä missä pitäisi olal taivas, tällä alueella horisontin ovat vallanneet sumu ja puut.

Matoro koittaa päästä kuopasta ylös mutat reunat pettävät ja ovat korkeat. Ei onnistu.
Hän tutkailee kuoppaa. Sieltä lähtee pimeä tunneli eteenpäin. Matoro tähyilee teleskooppisilmällään luolaan eikä näe mitään.
Hetken harkinta.
Jään Toa lähtee ryömimään tunnelia pitkin. Se on kostea ja täynnä kasveja, Matoro joutuu käyttämään miekkaansa ahtaassa tilassa sitkeimpien kasvien niittoon.
Hän ryömii edelleen.
Valoa kajastaa kaukaa.
Matoro tuntee pienen toivonkipinän heräävän. Hän lähtee vauhdilla eteenpäin, ja saapuu pieneen käytävään jossa on valokivi.
Täällä on pakko olla älyllistä elämää…
Käytävä haarautuu kahteen suuntaan.

Samaan aikaan piikkihaarniskainen kiven Skakdi kävelee kahden sotilaansa kanssa kivistä käytävää pitkin. Outo, kuusiraajainen vartija avaa heille oven.

”Tulin neuvottelemaan siitä suunnitelmasta…” Skakdi sanoo kelmeä virne naamallaan. Hän istahtaa kivisen pöydän eteen.
Nazok-torakka häntä vastapäätä heittää pöydälle saaren kartan jossa näkyy olevan punaista väriä, viivoja ja nuolia.
”Tuossa on suunnitelma.”, olento sanoo.

Retro

Matoro eksyy

Kommentoi

Matoro on täysin eksyksissä. Ketään ei enää näy missään.
Olisipa minulla nyt vanha naamioni…, hän ajattelee.

Jostain kaukaa kuuluu outoja ääniä. Mukavaa vaihtelua hiljaisuudelle.

’Mennään vain katsomaan minne jäljet johtavat ja palataan takaisin’, taisi Umbra sanoa. , Matoro miettii.

Matoro istahtaa tukin päälle miettimään.
Täältä ei ole mitään mahdollisuutta saada yhteyttä ulos suolta. Radiolaitteet eivät toimi, Rahit eksyvät kuten mekin…
Silloin Matoro näkee jotakin punaista teleskooppisilmällään.
Lämpökamera näkee punaisen kohteen puiden lomassa.
Elämää., Matoro ajattelee ja zoomaa teleskooppisilmäänsä.
Olento on humanoidi muodoltaan. Mahdollisesti Klaanilainen. Korkea, kävelee hitaasti ja varoen.
Matoro vaihtaa teleskooppisilmäänsä yökiikariin. Pusikoiden takana näkyy musta-oranssi, pitkä hahmo.

…Onko se Killjoy?, Matoro miettii. Hän lähtee juoksemaan varoen askeliaan. Hän näkee nyt Klaanilaisen selvästi. Vain vajaassa sekunnissa olento katoaa, Matoro astuu tyhjään ja putoaa.

Retro

Klaanilaiset eksyvät suolle

Kommentoi

Kummitusten räme

”Tuota…Eikö adminit tiedoittaneet joku aika sitten että tänne ei saisi tulla?” Matoro miettii ääneen heidän kävellessään synkässä metsässä.
”Me vain käväisemme nopeasti suolla vilkaisemassa minne jäljet päättyvät, ei mitään pahaa voi sattua.” Umbra rohkaisee.

Kolmikko kävelee kuolemanhiljaisessa metsässä. Tai nyt synkkä metsä muuttuu pikkuhiljaa kostammaksi, pettävämmäksi ja rämeisemmäksi. Puista roikkuu liaaneja ja aluskasvillisuutat on paljon. Aina pitää katsoa minne astuu ettei jää suonsilmään.
Matorolla on samanlainen tunne kuin silloin kun hän käveli suoraan Pimeyden Metsästäjien leiriin öisellä Odinalla. Siis ei-kiva.

”Jäljet muutuvat kokoajan epäselvemmiksi ja niitä alkaa olla jo vaikea erottaa. Tästä taitaa tulla hukakreissu.”, Umbra toteaa.
”Käännytään takaisin”, sanoo Kapura
”Kannatan ehdotusta…Yksi ongelma vain.”, Matoro sanoo.

Kolmikko kääntyilee ympäriinsä.

”…Käännytään minne?” Matoro lopettaa lauseensa.
He tajuavat että suo näyttää samalta joka suuntaan – synkkiä puita ja loputtomasti oksia ja lehtiä peittämässä auringon.

Retro

Rotta ei toiminut yksin!

Kommentoi

Kolmikko kävelee metsätietä pitkin kohti Klaania. Ruhon siirtäminen kauemmas oli hankala ja rankak homma, ja nyt he ovat leponsa klaanissa ansainneet. Aurinkokin on laskemassa.

Matoranin palaset kuopassa…? Matoro pohtii.
Kuma-Nui tuhoaa, syö koko ruumiin. Se ei jätä paloja.

Täytyy keskustella asiasta Killjoyn kanssa…, Matoro pohtii.

Retro

Rottapokka

Kommentoi

Valtava Rahi ulvaisee kun siihen osuu aalto sähköä sekä energiaa.
Ei tapeta, ei liikaa voimaa Matoro ajattelee.

Kuma-Nui iskee kaulanvenytysiskulla Matoroa rintaan ja Jään toa lentää puuta päin. Umbran valoisku sokaisee rahin hetkeksi. Sokeutunut Kuma-Nui hoipertelee ja jyrää alleen matorantaloja ja puita. Se huitoo sokeana ympäriinsä. kapura hyppää yrittäen tainnuttaa rahin päähän kohdistuvalal iskulla, mutta tarkalla kuulollaan rotta huitaisee Kapuraa ilmasta, tämäkin toa lentää sivuun.

Retro

Gaggulabio saapuu tarinaan

Kommentoi

Juu, Gaggu on pahis.

”Terve, Umbra. Missäs sinä olet ollut? Hillumassa maailmalla?” Matoro kysäisee kun näkee Umbran eteisessä.
”Eh, se on pitkä tarina.” Umbra vastaa. Kolmikko on tulossa juuri sisälle kun joku matoran ryntää heidän luo ja huutaa isosta, rumasta Kuma-Nuista joka hyökkäsi matorankylään.

Tyypillisiä rahi-ongelmia, Matoro ajattelee. ”No, mennääs sitten pistämänä se otus Karhuhain ruoaksi.”

Jossain kaukana, Skakdi nimeltä Gaggulabio nousee laivaan ja lähtee merelle.

Retro

Matoro loikoilee aurinkotuolissa

Kommentoi

Sanotaanko että tämä sijoittuu juuri Suuren Mullistuksen jälkiaikoihin, siis about 1000 vuotta sitten.

Kaiketi voin pistää toisen hahmon tiedot suoraan tähän, nopeampaa kuin Yyveellä sählääminen:

1. Gaggulabio
2. Kivi-Skakdi, kypärä näyttää kanohi Garailta
3. Skakdi
4. Keltaruskea, hieman mustaa, lihaksikas, lyhyt, kypärä
5. Ahne, vallanhimoinen, suoraviivainen
6. Miekka
7. Johtaa pientä Skakdi-yksityisarmeijaa. Eniten maksavan puolella

Klaanin saari, Bio-Klaani

Matoro loikoilee rauhassa oman huoneensa parvekkeela olevassa aurinkotuolissa. Hänen huoneistonsa on valkoinen ja avara, suuria ikkunoita ja tottakai hyvä ilmastointi. Klaanissa elo on kaikin puolin rauhallista, ei ole ollut mitään pahempaa pitkiin aikoihin. Pari päivää sitten joku pillastunut Kane-Ra pelotteli matoraneja, lähinnä sen tasoisia hommia klaanilaislla on…