Kaikki kirjoittajan Matoro artikkelit

Operaatio Beeta osa 53: Paratiisibreikki

Ilmalaiva, Meri

”Kyllä, Killjoy on alkanut pehmetä.”, Matoro mainitsi yhtäkkiä.
Hän nosti päätään hieman ylemmäs, katsoen kolmea muuta Klaanilaista. He katsoivat jään toaa, luullen tämän nukkuneen.

Matoro katseli ympärilleen. Hän ei muista koska oli toiminut ilman teleskooppisilmiä.
”… missä olemme?”, Matoro kysyi tämän jälkeen.
”Matkalla kotiin, Matoro. Matkalla kotiin.”, Killjoy sanoi hieman etäisenä.
Matoro nousee puoli-istuntaan käsiensä varaan ja katselee suurta huonetta. Hän ei näe oikealla silmällään paljoakaan. Se on toinen syy teleskooppisilmän käyttöön.
Tärkeämpi syy on se, että hän haluaa naamioida naamionsa. Se on makutojen vanha koe tehdä naamio, jolla pystyisi hallitsemaan kaikkien mieliä täydellisesti.
Noh, koe ei toiminut täysin, naamiosta ei tullut kyllin voimakas. Tosin sen nykyinen voimatasokin on niin korkealla, että Toalle tuottaa vaikeuksia käyttää sitä. Matoro hankki naamion kauan sitten Veljeskunnalta, ja nämä haluavat kokeensa takaisin.

Matoro mietti menneisyyttään. Kovin moni Toa ei ole kokenut samanlaista elämää kuin hän. Suurin osa Toiasta on elänyt tiiminsä kanssa rauhaisaa elämää matoraneja suojellen.
Suurin osa Matoron tiimistä on kuollut ikuisuus sitten. Hänen saarensa matoranit tapettiin. Sen jälkeen Matoro on yrittänyt epätoivoisesti tehdä maailmasta parempaa paikkaa elää.

Turhaan.
Kaikki ne tarinat ”Yhtenäisyydestä, velvollisuudesta, kohtalosta”. Mitä Toalle jää niistä, jos tiimiä eikä matoraneja ole.
Kohtaloko vain?
Vai jääkö sitäkään.

Universumi on arvoitus.

***

”Ajattelin että voisimme pysähtyä tuolle saarelle hetkeksi jaloittelemaan.”, Killjoy sanoi radioon, katsellessaan ikkunasta alas. Turkoosinsininen, idyllinen meri lainehti vehreän saaren yläpuolella. Paikka näytti idylliseltä.
”Selvä, kapteeni.”, kuului vastaus.
Vaalea ilmalaiva alkoi laskeutua kultaiselle hietikolle.

Pari kahu-lintua lenteli sinisellä taivaalla. Aurinko – tai itseasiassa kupolin kattoon kiinnitetyt valokivet, Matoro tiesi, – sädehti kirkkaasti.

Klaanilaiset pystyvät kaikki kävelemään ja ovat saamaansa löylytykseen nähden hyvässä kunnossa. Nelikko päättää viipyä hetken saarella, pitäen kuitenkin vahkit jatkuvasti lähistöllä.

”Mikä paratiisisaari. Olisipa Klaani tälläinen.”, Kapura ihasteli.
Matoro käänteli käsissään karttaa, tutkien josko hän löytäisi saaren kartalta.
”Olemme tässä Pohjoisen mantereen kyljessä, lähellä Tren Krom -niemimaata.”, Matoro aloitti. ”Mutten löydä nimenomaan tätä saarta täältä.”
”Tuskin tämä on mikään kannibaalimatoranien hallitsema tulivuorisaari.”, Suga sanoi ohimennen.

Operaatio Beeta osa 51: Kotimatka alkaa

Xia, tehdasalue

”Asia selvä, kenraali. Tulemme sinne.”, vahki lausuu radioonsa.
”Mitä oli?”, Kapura kysyy. Kaksikko kantaa tajutonta Matoroa kaksin.
”Ilmalaivakuljetus tehdasalueen reunalta.”, vahki ilmoittaa. Tulen Toa nyökkää.

Viimeinkin pääsemme täältä…, hän ajattelee.
Yksikätinen vahki näyttää tietä tehtaiden joukossa ja avaa hiljaa erään tehdashallin oven. Sen perällä Killjoy, Suga ja kaksi vahkia odottavat ilmalaivaa.

”Päivää…”, Kapura sanoo. Se ol ensimmäinen asia minkä hän keksi.
Hän ja vahki laskevat tajuttoman jään Toan maahan.

Killjoy on kysymässä jotakin, mutta Kapura nappaa panssaristaan pienen valkoisen sirun. Killjoy ottaa Nimdan palan ja puristaa sen nyrkkiinsä.

”Koska kyyti tulee?”, tulen toa kysyy.
”Puoli tuntia…”, Suga vastaa hiljaa.
Pimeän tehdashallin ilmapiiri on suorastaan masentava. Jälleen alkanut sade ropisee tehdashallin kattoon jatkuvasti. Jokainen Klaanilainen haluaisi vain nukkua, mutta he tietävät että he eivät ole vielä päässeet kuiville.

***

Joukkio nousee varaston taa laskeutuneeseen ilmalaivaan. Aizen ja Saraji tervehtivät kenraaliaan ja osoittavat tien lääkintähuoneeseen.
Metsästäjät ovat huomanneet harmaan ilmalaivan ja alkaneet tulittaa ajoneuvoa kohti erinäisillä aseilla. Vahkien ampuma savukranaatti sammuttaa tulituksen ja alus nousee synkälle taivaalle, kääntyen pois Xialta, kohti avomerta.

Operaatio Beeta osa 48: Kexit (Kapura Exit)


Mitä? Missä olen?
Alitajunnassani?
Kuollut?
Hrr. Tuntuu kylmältä.
Nyt muistan. Taistelin sitä Skakdia vastaan.
Mutta miksi kaikki täällä on valkoista?

En voi olla kuollut.
En vain voi.
Ei sankarit kuole, eihän?

[spoil]Kapura lähti ulos Ropesta joten otan hänen hahmonsa komentooni lopun Xian tehtävän ajaksi…[/spoil]

Xia

Kapura oli suistanut juuri viimeisen metsästäjän maahan tuli-aallolla. Hän katselee nopeasti ympärilleen ja havaitsee muutaman kymmenen bion päässä Matoron ja Metorakin – tosin maassa. Ta syöksyy paikalle nopeasti.

Kapura katsoo Matoron sydänkiveä. Siinä palaa edelleen heikko sininen valo. Hän poimii jään Toan naamion ja rikkinäisen teleskooppisilmälisäosan vähän matkan päästä maasta. Hän oli aina luullut teleskooppisilmien olevan kiinteä osa naamiota.

Harmaa eliittivahki kävelee Kapuran luo. Se on menettänyt toisen kätensä äsköisessä taistelussa, mutta toimii muuten hyvin.

”Viedään hänet Gukkojen luo.”, Kapura ilmoittaa ja poimii valkoisen sirun maasta.

Nazorakien pesä

”Älä huoli. Metorakk hankkii ne sirut! Hän on paras näissä hommmissa.”, keltamusta skakdikomentaja puhelee torakkakomentajalle.
”Gaggulabio, en niin luottaisi sinun miehiisi. Mukaan olisi pitänyt lähettää joku eliittitorakoistani.”, 001 vastaa.
”Epäiletkö Metorakkia? Hän tuo sirut eniten maksavalle. Se on skakdin luonto.”, skakdi sanoo.
”… Sitä minä juuri mietinkin. Entä jos ne saastaiset metsästäjät tarjoavat enemmän?”, torakka mainitsee.
Gaggulabio pysähtyy.
Hän ei sano sitä ääneen, mutta tietää itsekkin Metorakkin antavan sirut eniten maksavalle.
TSO haluaa sirun, maksoi mitä maksoi.

Keltamusta olento lähtee huoneesta pitkät piikit heiluen. Hän näppäilee radioon Metorakkin Haarniskan koodin ja alkaa odottaa.
Piippauksia.
Lisää.
Gaggulabio paiskaa kuulokkeen raivoissaan maahan. Se särkyy helisten.

Operaatio Beeta osa 47: Matoro vs. Metorakk

Xia

”Me voitimme.”, Matoro toteaa hiljaa katsellessaan tehdasalueelle. Kapura on jo toipunut edellisestä koitoksestaan ja on valmis toimintaan. Hän on asettanut Nimdan sirun panssareihinsa.
”Emme me vielä ole poissa tältä saarelta. Sitäpaitsi se toinen siru, mitä tulimme etsimään, on kateissa.”, tulen toa vastaa. Hänen päänsä on täynnä ajatuksia. Miten sain naamion hallintaani? Toistuisiko se?

”Havaitsin liikettä.”, kaksikon lähellä vartioiva harmaa vahki ilmoittaa koneäänellä.
”Mitä..?”, Matoro aloittaa. Vahkin kahdesta plasma-aseesta lähtee sarjat tulikuumaa plasmaa rakennusten joukkoon, aiheuttaen jonkin räjähtämisen. Naama nousee rakennustan välistä ja tulittaa jollakin joukkoa kohden. Toat syöksyvät matalaksi.

”…Eikö ne metsästäjät jätä meitä ikinä rauhaan…”, jään toa miettii tylsistyneenä.

Vähän matkan päässä, Metsästäjäien vartioaseman katolla steltiläismetsästäjä katselee kaukoputkella tilannetta.
”Kolme yksikköä, tarvitsemamme objektin kanssa. Suoritetaan hyökkäys sivustaan.”, olento puhuu.
”Lopeta se sotilastermeillä pelleily, tyyppi.”, hänen vieressä oleva olento murhataa ja lyö kyynerpäällään tätä.
”Tehkää jotakin hyödyllistä, menkää edeltä!”, heidän taakseen tullut hopeasininen skakdi murahtaa ja tönäisee kaksikon alas.

”TSO maksaa toisesta sirusta niin paljon, että se on pakko saada.”, Metorakk murisee ja käskee vartioasemalta lisää metsästäjiä.

”Antautukaa!”, joku lyhyt metsästäjä karjuu ja ryntää kolmikkoa kohti. Kapura taklaa olennon maahan, iskien tämän tajuttomaksi.
”Mikseivät nuo ikinä opi huutamaan ’antautukaa’ vasta kun on oikea hetki?”, Kapura pohtii ääneen.
”Mikset kysy?”, Matoro kysäisee kevyesti miekkaillessaan yhtä vastaan.

Silloin alkoi tapahtua. opea ohjussade sivusta osui vahkiin, irroittaen tältä toisen käden ja kaaten olennon. Metorakk syösyy erikoishaarniskassaan paikalle, ampuen lisää ohjuksia Matoroon ja Kapuraan. Metorakk tajuaa ettei ollut pohtinut kummalla toista siru on.

Pikkuvikoja…, skakdi ajattelee ja syöksyy terineen kahden Toan kimppuun. Matoro torjuu taitavalla liikkeellä iskun ja Kapura suorittaa vastaiskun skakdiin. Tämän panssariin ilmestyy viilto. Eliittipanssari ei kestä enää kauaa Xian taisteluita.
Skakdi vetäisee ketjun päässä olevan piikkimoukarinsa ja huitaisee sillä nopealla liikkeellä eteenpäin. Tulen toan punainen panssari saa pahan osuman, toan itsensä lentäessä selälleen maahan. Nimdan siru putoaa maahan.

Metorakk syöksyy, nappaa nyrkkiinsä valkoisen aarteen kouraansa ja nousee. Matoron miekka iskeytyy hyökkääjän olkapäähän, iskien palan panssaria irti. Skakdi karjaisee ja huitaisee kohti toaa. Kaksikko aloittaa nopeatempoisen miekkailun kauemmaksi taistelun polttopisteestä. Kaksikko pitää miekkojaan toisiaan vasten.

Pitkä vihollinen on Matoroa runsaasti pidempi. Se tuijottaa jään toaa punaisilla silmillään kypärän aukoista. Ilkeät skakdinhampaat puristuvat tiukasti yhteen.
Metorakk laukausee ranneohjuksena lähietäisyydelta. Ne osuvat Matoron valkoiseen miekkaan, heittäen tämän kauas taakse. Seuraava nyrkinisku heittää toan kovaa maahan.

(anna musiikin soida vähän aikaa)

Metorakk osoittaa zamor-pistoolilaan aseetonta toaa.
”Tiedän että tämä on erittäin kliseistä, joten en kysy viimeisiä sanoja.”, skakdi myhäilee.

”Ei edes ihan pieniä viimeisiä sanoja?”, Matoro kysyy, yrittäen saada lisäaikaa.

”Ei.”, hopeahaarniskainen soturi murahtaa. Skakdinhampaat vääntyvät hymyyn, joka on kaikkea muuta kuin kaunis.

Matoro suorittaa nopean kierähdyksen maassa, napaten miekkansa. Metorakk astuu taaemmas ja ampuu.
Matoro torjuu ammuksen.
Metorakk tulittaa zamor-pistoolinsa lippaan tyhjäksi. Toa torjuu, torjuu toiseen suuntaan, kunnes yksi ammus osuu Matoroa naamioon. Teleskooppisilmälisäosa repeää irti ja loppu naamio lentää pois. Matoro kaatuu maahan puolitajtuttomana.
Metorakk asettaa pistoolinsa toan sydänkiveä vasten.

Matoro tavoittelee silmät kiinni miekkaansa. Metorakk puristaa liipasinta.
Aseesta kuuluu pelkkä naksahdus. Skakdi iskee ranneteränsä Matoron rintapanssarista läpi, mutta juuri silloin Matoro sivaltaa maasta miekallaan Metorakkin käden irti. Skakdi karjuu tuskasta. Toa koittaa pysyä kaikesta kivusta huolimatta tajuissaan ja lataa energialatauksen miekkaansa, ampuen sen vastustajaansa, kärventäen Metorakkin totaalisesti. Panssari hehkuu punaisena skakdin kaatuessa maahan. Matoro menettää viimein tajuntansa.

Kaksi puolikuollutta ruumista makaa Xian tuhkaisessa maassa. Pieni valkoinen siru hohtaa kaksikon välissä.

Operaatio Beeta osa 46: Pako Vuorelta

Xia, ilmalaiva Vuoren yllä

”Äkkiä!”, Matoro huutaa juostessaan käytävää pitkin, kohti ohjaamoa. Vahkeja odottaa siellä valmiina ottamaan klaanilaiset selkäänsä ja lentämään alas.

Alhaalla oleva tykki on tähdätty suoraan ilmalaivan moottoreihin. Skakdipari asettaa massiivista ammusta piipusta sisään.

Kapura syöksyy sirun kanssa yhden vahkin selkään, ja olento lähtee lentoon.
Alta kajahtaa laukaus ja ilmalaivan kaasua täynnä oleva pallo leimahtaa liekkeihin, tulimyrskyn edetessä moottoreista ohjaamoa kohti.
Yksi taaempana ollut vahki sulaa kasaksi protodermistä. Ohjaamossa olevat toat ja vahkit iskeytyvät paineaallon vaikutuksesta ilmaan, ja muutamassa sekunnissa aikaisemmin niin komea ilmojen valtias syöksyy maahan palaen.

Jään toat ja vahkit syöksyvät kovaa kohti vuorta, jossa on ilmeisesti puhjennut tulimyrsky. Matoro on näkevinään jonkun vuoren huipulla.
Yksi vahki iskeytyy vuoren pintaan, jääden tämän valtavan olennon ruoaksi. Kolme vahkia tulittavat ilmasta vuorta, jolloin tämä jättää joukon hetkeksi rauhaan.
Matoro osuu kovaa kiveen, saaden panssarointiinsa useita rikkoumia. Summerganon iskeytyy myös kivikkoon.
Vahkit laskeutuvat hetkeksi.

”Meidän pitää päästä pois vuorelta!”, Suga huutaa. Laavaa ja kiveä valuu alas vuorta.
”Kylmennetään lämpötilaa!”, Matoro huutaa. Hän kutsuu elementtivoimien rippeitään kylmentämään lämpötilaa laavan yltä. Summerganon tekee samoin, ja laava alkaa hidastua.
Viisikko alkaa kulkea jyrkänteitä alaspäin.
Lisää laavaa ja kiviä jyrisee rinnettä alas. Vuori yrittää imaista jonkun osaksi itseään, mutta kohteet ovat liian nopeita. Olento alkaa nostaa massiivista kiviseinämää pakenevan aterian ympärille.

Kapura katsoo hätääntyneenä ystäviensä ongelmia vuorella. Tämän kuljettanut vahki on valmiina tulen toan vieressä, miettien itsekkin. Se on kuitenkin valmiina ampumaan jokaisen vihollisen joka tulisi häiritsemään heitä.

Kapura kutsuu kanohi Shanin voimia. Hän tietää että satunnaisista elementeistä ei ole juuri hyötyä, sillä vain muutamat, kuten kivi, voisi pelastaa muut Vuorelta. Tulen toa keskittyy naamioonsa, häivyttäen mielestään kaiken ylimääräisen.

Suuri, orgaanisesta kivestä koostuva seinämä nousee hitaasti mutta varmasti vuoren rinnettä pitkin, lukiten toat ja vahkit sen sisään. Maa näiden jalkojen alla alkaa rakoilla, makutojen sairas luomus valmistautuu syömään heidät.

Silloin tapahtui jotakin. Kiviseinämä alkaa vetäytyä, Kapuran lujasti keskittyessä siihen. Joukko syöksyy madaltuneen seinämän yli, juuri ennenkuin maa heidän altaan olisi kadonnut. Tulen toa keskittyy kivimassan hallintaan jatkuvasti. Vaatii kaiken hänen päättäväisyyden pitää Vuori aisoissa.

Muutaman minuutin kuluttua…

”Mitään tietoa Killjoysta?”, Matoro kysäisee maassa väsyneenä istuvalta Kapuralta.
”Gukko-lintu pelasti Kenraalin. Se lensi tehdasalueelle.”
”Mennään!”, Suga ilmoittaa.
”Kapura ei taida jaksaa. Mene sinä parin vahkin kanssa. Jään tänne odottamaan.”, toinen jään Toa ehdottaa.
Kaksi kolmesta vahkista lähtee suuren valkohaarniskaisen perään kohti tehtaita.

Operaatio Beeta osa 44: Ylempi taho

Xia, ilmalaiva Vuoren yllä

Ilmalaivan sisällä raivoaa taistelu. Tai pikemminkin verilöyly, sillä aluksen vartijoita kaatuu eliittivahkien tulitukseen kuin heinää.
”Hajaannutaan! Etsitään Nimda!”, Matoro ohjeistaa kolmen toan ja kuuden vahkin ryhmää.

Metallinen ovi räjäytetään auki vahkien toimesta yksi toisensa jälkeen. Toat syöskyvät käytävillä etsien jotakin, mikä voisi olla Nimda.
”Mukavaa. Tämä alus on iso, ja siru pieni. Huonolla säkällä tässä menee ikuisuus.”, Matoro päivittelee tilannetta.

”Itseasiassa ei mene ikuisuutta. Katsokaa!”, Kapura ilmoittaa tyytyväisenä, osoittaen ovea, jonka yllä lukee ”erikoisrahti”.
Joukko syöksyy oven läpi (Okei, ovi väisti oma-aloitteisesti) ja saapuu hyvin valaistuun huoneeseen, jonka keskellä on lasikupolissa oleva siru.
Liikkeentunnistimet olisivat käynnistäneet hälytyksen ellei hälyttimet soiso jo kuin viimeistä päivää.

”Onneksi tämä ei ole toimintaelokuva. Muuten täällä olisi itsetuhomekanismi kun otamme Nimdan.”, Suga päivittelee ja siirtää lasikuvun pois. Hän nappaa sirun nyrkkiinsä.
Jos turvamekanismit toimisivat, teräsovi iskeytyisi kiinni. Klaanilaiset siirtyvät pois huoneesta nopeasti.

”Seuraava ongelma. Miten pääsemme pois?”, Kapura kysäisee.
”Osaako joku ohjata tätä?”, Suga tekee jatkokysymyksen.
”Ohjata kyllä. Laskeutua en.”, toinen jään toa ilmoittaa kevyesti.
”Se ei taida auttaa nyt.”, tulen toa vastaa.
”…Ei täällä tarvitse niin tyylipuhtaasti laskeutua.”, Matoro puolustelee.

Vuoren juuri, Metsästäjien vartioasema

Vartija-metsästäjä tähyilee taivaalle kiikareilla. Metorakkin ilmalaiva on pysähtynyt ja hetki sitten jotakin lensi ulos ikkunasta.

”Onko siellä joku?”, aseman radiosta kuuluu. Metsästäjä parantaa kuulokkeiden asentoa ja vastaa rauhallisesti.
”Mitä, kuka, missä.”
”Ampukaa ilmalaiva alas! Se on vallattu!”, radiosta kuuluu.
”Tarvitsemme ylemmän tahon luv-”
”MINÄ OLEN YLEMPI TAHO! OLEN METORAKK! NYT AMMUT SEN!”
Metsästäjä tajuaa erehdyksensä ja ilmoittaa vartioaseman katolla oleville metsästäjille. Ne käsittelevät suurta tykkiä rakennuksen katolla, ja alkavat käännellä asetta.

Operaatio Beeta osa 42: Matoron muisti palailee pätkittäin

Xia, tehdasalue

”Eikö meidän pitänyt alunperin hakea kaksi sirua?”, Kapura muistelee.
”Muistaakseni oli niin… Mutta toinen siru on oletettavastu ulottomattomissamme, sitä on turha lähteä etsimään.”, mustavalkea toa vastaa.
”Mitään tietoa Killjoyn sijainnista?”, Suga puhelee tutkiessaan saaren karttaa.
”Luulen, että fiksuin veto olisi palata gukoille odottamaan.”, tulen toa ehdottaa.
Kaksi muuta toaa nyökkäävät.

Laukaus. Summerganon kaatuu maahan välittömästi.

Tehtaan katolla ampuja kiroaa. Osuma meni hieman huti eikä tappanut.

Matoro katsastaa välittömästi katot lämpökameralla, luo miekkaansa jääsäikeen ja ampuu sen kohti olentoa katolla.
Kapura tutkii toverinsa tilaa.
”Jonkinlaisia tainnuttavia aseita…”, hän ilmoittaa Matorolle.
”Suojaa häntä, menen katsomaan mikä tuolla on!”, jään toa ilmoittaa nopeasti ja syöksyy eteenpäin kuulematta Kapuran kommenttia.

Matoro ampuu ranteestaan harppuunan tehtaan piippuun, ja onnistuu vetämään itsensä ylös. Toa yllättyy huomatesaan katon reunalla ”jääkehikon” josta sen vanki on paennut.
Matoro laskeutuu ja irroittaa tarttumakoukkunsa.

”Toa, pudota aseesi.”, ilmoittaa mustahopea vortixx. Tämä tähtää Matoroa ikävän näköisellä ampuma-aseella.

Juuri ennenkuin toa on hyökkäämässä, tämä tajuaa naapurikatolla olevan ampujia. Ja toisella katolla. Ja sitä seuraavalla.

”Mitä jos nyt vain antautuisit, niin saisit elää. Haluamme vain sen sirun.”, samainen vortixx lausuu itsevarmalla äänellä.

Tapahtumat etenivät nopeasti. Kolme klaanilaista vangittiin ja joku metsästäjä otti sirun. Nimda kuulemma aiotaan viedä parinsa luo Odinalle
ilmalaivalla.

Selli

”Noniin, saastat. Kiittäkää minua siitä, että olette vielä hengissä.”, matala skakdi-ääni ilmoittaa köytetyille vangeille.
Metorakkin panssari näyttää kuin uudelta. Hän näyttää Nazorak-pesissä Matorolta ryöstämäänsä parannuskiveä.

”Metsästäjät olisivat tappaneet teidät heti. Minulla on parempi suunnitelma.”, pitkä skakdi puhuu.
”Päästää meidät vapaaksi?”, Matoro ehdottaa.

Hetken hiljaisuus.
”Teidät lasketaan tästä ilmalaivasta Vuorelle. Tiedättehän, paikka jossa sataa tulta, ruoho on happoa ja kivet syövät olentoja.”, skakdi lausuu, selvästi nauttien olosuhteiden kuvailusta.
”Olet mainio maantiedon opettaja. Siirrytäänkö seuraavaksi Odinan luontoon?”, Matoro vastaa nopeasti.

”En tiedä oletko tyhmä vai uhkarohkea.”, skakdi ilmoittaa tylsiintyneenä ja kävelee nopeasti pois sellistä.

”Tulen nauttimaan kuolemanne katselusta.”, hän vielä huikkaa oven raosta.

Operaatio Beeta osa 39: Metorakkin uudet metkut

Xia, tehdashalli

Tapahtumat olivat saaneet uuden käänteen.
Matoro sekä Metorakk ajattelivat näin.

Jään Toa on napannut maasta energiateränsä. Hänen itseluottamuksensa lähtee nousukiitoon vanhan miekan myötä, ja Metorakk yllättyy Matoron nopeaa hyökkäystä, joka tekee uusia naarmuja tämän hopeaan panssariin.
SKakdi ampuu nopealla ranneliikkellä kaksi ohjusta päin Toaa, joka lentää seinän läpi. Hopea hahmo kääntyy, käynnistää suihkumoottorinsa ja syöksyy suoraan salin toiseen päähän, kaaten kaksi muuta Klaanilaista. Metorakk kääntää itsensä nopeasti, potkaisten Summerganonia rintaan ja napaten salkun. Kapura ampuu tulta skakdiin, joka syöksyy raketeilla Nimdan kanssa kohti tehdashallin ovea.

Valkoinen toa ehtii nähdä skakdin livahtavan ovesta. Yhtäkkiä salin valtaa keltainen valo, ja puoli etuseinää räjähtää taivaan tuulii. Palanut laukku lentää laatikoiden sekaan.
Matoro kävelee salin perältä. Jään Toan miekka hehkuu kirkkaan keltaisena.

”Energiaräjähdys. testasin onko miekkani kyvyt tallella. Näyttävät olevan.”, hän selittää.

Summerganon nappaa mustan laukun ja avaa sitä vähän.
”…Tämä laukku on tyhjä. Kyljessä aukko.”, hän ilmoittaa yllättyneenä, hieman tylsistyneellä äänensävyllä.

”Se skakdi…”, Matoro murisee purren hammastaan.

Pahoin palanut Metorakk puristaa pientä valkeaa sirua nyrkissään. Hän lähtee juoksemaan tehtaiden läpi, suihkumoottorit ilmeisesti rikki.