Kaikki kirjoittajan Bate artikkelit

Retro

Uni tulevaisuudesta

Kommentoi

Blozi, oli väsynyt. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut enää pahemmin voimia jäljellä. Häntä väsytti ja hän oli vihainen. Jotkin Klaanilaiset saattoivat pitää häntä Allianssin vakoojaana, joka oli liittynyt Klaaniin, saadakseen Nimdan osia. Mutta hänen silmänsä painuivat kiinni ja hän nukahti.

* * *

“Mitä tapahtui? Miksi minut on sidottu?” Blozi ajatteli ja huomasi roikkuvan kettingeistä. Hän huomasi edessään Nazorak-sotilaan.

“Heräsit vai. Onnea. Yksi päivä lisää sinulle.”

Tulen Toa huomasi, että Nazorakilla näytti olevan kehittynyt ase. Hän yritti päästä vapaaksi, mutta ei päässyt. Äkkiä, Nazorak tainnutettiin, kun pieni valkoinen huppupäinen hahmo hyppäsi torakan päälle. Hän näytti olevan Turaga, jolla oli valkoinen haarniska. Hänellä oli tikari ja piti sitä juuri heränneen Nazorakin kaulalla.

“Mi-mitä haluat?” torakka kysyi vähän säikähtäneenä.

“Avaimet. Heti”, Turaga sanoi. Torakka antoi avaimet ja sen jälkeen, pienellä lyönnillä, Turaga tainnutti torakan jälleen. Hän avasi Blozi lukot ja viittosi seuraamaan.

“Meillä ei ole paljon aikaa. Klaani ei ole enää turvallinen paikka”, Turaga sanoi.

Blozi seurasi häntä, vähän epävarmana ja hämmästyneenä. Kaksikon päästessä ulos, Toa huomasi Klaanin vanhan linnoituksen rikkoutuneen ja sen vieressä kokosi jättimäinen ja uusi linnoitus. Toa oli hiljaa ja seurasi Turagaa. Hän vei Blozin Mt. Ämkoolle ja siellä koputti johonkin kallionseinämään. Se avautui ja Turaga meni sisään, Blozi perässään. Silloin hän hämmästyi toden teolla. Vuoren sisällä olevat henkilöt olivat todella, todella tuttuja. Keskellä oli iso pöytä, jonka yhdessä pöydässä istui Kapura, joka oli menettänyt vasemman kätensä ja osan naamastaan. Hänen vieressä istui Troopperi, joka näytti olevan sokea, sekä myös hän oli menettänyt osan oikeasta kädestään. Muitakin Klaanilaisia istui pöydässä, ja muutamia Matoraneja. Osa oli Ämkoon veljeskunnan jäseniä, osa oli vain selviytyneitä.

“Kuka, mitä häh? Mitä on tapahtunut?” Blozi kysyi ihmeissään. Hän katsoi taakseen ja huomasi Turagan olevan Gekko.

“Kuten jo varmaan ehkä tajusit, olemme Bio-Klaanin viimeisiä jäseniä”, Gekko sanoi.

“Mitä tapahtui?” Blozi kysyi.

Varjoista astui esiin hahmo. Hänellä oli Kraahkan naamiona. Hän näytti olevan huonossa kunnossa.

“Teridax?” Blozi kysyi ihmeissään.

Kaikki hiljenivät. Makuta katsoi vihaisena Tulen Toaa. “Manu. Ei Teridax.” Blozi hiljeni.

“Jos haluat tietää, mitä tapahtui, sen voin kertoa. Kauan sitten, Allianssi hyökkäsi Klaaniin, ja onnistui Nimdan sirujen avulla voittamaan meidät. Avde käski tappaa kaikki Adminit ja Modet, sekä ne Klaanilaiset, jotka olisivat olleet uhka. Moni kuoli meistä, mutta me neljä selviydyimme ja näköjään myös sinä. Matoranit pakenivat pois saarelta, osa jäi taistelemaan. Noin 12 Matorania on enää jäljellä. Olemme yrittäneet käyttää Ulottuvuusporttia, mutta sitä vartioidaan todella tiukasti.”

Blozi vaikeni. Allianssi oli voittanut. Mitä seuraavaksi?

Retro

Kysymyksiä, kysymyksiä

Kommentoi

Bio-Klaani

Matoranit olivat alkaneet poistua pommisuojista. Aamu sarasti jo kirkkaana, eikä Nazorakkien hävittäjiä näkynyt maahan pudonneiden lisäksi. Sortunutta muuria katselevat Matoranit huomasivat jonkin kulmikkaan ja kirkkaan liitävän nopeasti. Kaikki kuitenkin uskoivat kyseessä olleen vain tämän hirveän yön jälkeinen harha.

Hyur, Ta-Matoran, Mahdey, Plasman Matoran ja Tery, Onu-Matoran olivat päättäneet korjata Klaanin pohjoispuolen muurin, kamalan taistelun jälkeen. Kaikki ohjasivat puskutraktoreita. Blozi, Tulen Toa katseli ikkunasta. Hän halusi auttaa heitä korjaamaan Klaania, mutta oli lääkintä-Matoranin mukaan liian heikossa kunnossa. Blozi ei ollut ainoa, joka oli vahingoittunut pahasti. Muitakin oli. Nyt hän yritti levätä, jotta jaksaisi.

Matoranit yrittivät korjata niin nopeasti ja hyvin, kuin osasivat. Osa heistä oli kuollut taistelussa, mutta he toivoivat, että saisivat sen korjatuksi mahdollisimman pian, että Bio-Klaanin linnoitus olisi valmis seuraavaan hyökkäykseen.

Kolme Matorania korjasvat puskutraktoreillaan muuria nopeasti ja olivat ottaneet kisan. Pian olisivat valmiita, mutta heidän korjaama osa olisi vain viidesosa koko Pohjoispuolen muurista. Aikaa oli, mutta kukaan ei tiennyt kuinka paljon. 001 joukot olivat paljon suurempia. Joten miksi hän oli hyökännyt. Oliko kyseessä ollut vain testi. Klaanilaiset olivat onnistuneet pudottamaan Koin, yhden Nazorakien ilmalaivoista. Se oli johtanut niiden tappioon, mutta Huyr pelkäsi, että hyökkäys tapahtuisi uudestaan pian, silloin koko Allianssin voimalla.

* * *

Blozi ei voinut levätä vieläkään. Hän päätti jälleen lähteä kävelylle. Hänen mielensä oli hyvin sekalainen. Niin monet ajatukset ja kysymykset häiritsivät Tulen Toaa. Sheelika ei ollut antanut pienintäkään vinkkiä Allianssin liikkeistä, joten Bio-Klaani oli omillaan. Blozi vain halusi tietää, milloin Allianssi hyökkäisi seuraavan kerran ja kuinka suurella joukolla. Klaani oli menettänyt jälleen menetyksiä, eivätkä ne olleet kovin pieniä, muttei kovin suuriakaan. Mutta jos Allianssi hyökkää seuraavalla kerralla kaikella voimalla, voisiko Klaani silloin voittaa? Mitä he seuraavaksi menettäsivät?

Tulen Toa päätti lähteä etsimään vastauksia. Mutta mistä?

Retro

Vankilan vieras

Kommentoi

Tämän kohdan on kirjoittanut Matoro.

Auringon ensimmäiset säteet valaisivat ankeaa taistelutannerta. Ilma oli koleaa mutta taivas oli kirkas, kuin vastapainona öiselle tulihelvetille.
Hopeinen Meri lainehti rauhallisena vaaleansinisen taivaan alla.
Hieman punertava aamu-aurinko helli lämmöllään ja valollaan pitkästä yöstä selviytyneitä voittajia. Vain hetki sitten viimeinen pommikone oli paennut, ja nyt oli käynnissä taistelun jälkipuinti.

Tawa katseli surumielisenä huoneensa lasiseinien läpi avautuvaa näkymää alas. Lukuisat rakennukset olivat kärsineet. Kadut olivat täynnä kivimurskaa ja laudankappaleita. Arviot kuolleista pyörivät viidenkymmenen yläpuolella. Loppujen lopuksi ei kestäisi kovin kauaa, ennen kuin Klaani toipuisi aineellisesti tästä. Se, mikä oli lopullisesti mennyttä, oli turvallisuudentunne.

Tämän Bate.

Ketään kaatunutta ei voisi korvata. Monet urheat sotilaat, jotka olivat olleet valmiita puolustamaan Bio-Klaania, oli vahingoittunut tai sitten kaatunut. Jälleen oli tapahtunut Yön kauhun, ellei pahempikin tapahtuma. Tästä ei helposti jatkettaisi. Olisi vaikea arvata, milloin 001 hyökkää jälleen. Tawa huokaisi ja lähti kävelemään.

Toisaalla

Kyyneleitä tippui maahan. Toa istui haudan edessä, hipihiljaa. Hänestä tuntui, että sanoja ei vain tulisi.

“Otan osaa,” kuului ääni Blozin takaa.

“Kiitos”, Tulen Toa vastasi ja nousi. Tulia oli Matoro.

“Vaikka Laavahaukkasi onkin poissa, se ei tarkoita, etteikö elämä jatkuisi. Tämän jälkeen elämäsi tuntuu nyt varmasti tyhjältä ja haluaisit purkaa vihasi johonkin. Mutta sen sanon, että se on turhaa. Sei ei tuo ystävääsi takaisin, enkä usko, että kosto auttaa sinua mitenkään”, Jään Toa sanoi.

“Kiitos. Jälleen”, Blozi sanoi ja jatkoi matkaa.

**

Blozi palasi Klaanin rakennukseen, nyt valmiina etsimään jotain, joka voisi auttaa häntä. Toa halusi tietää varmaan syyn, miksi Nazorakit olisivat hyökänneet. Hän tiesi, ettei kostaminen toisi Nutua takaisin, mutta jos Toa saisi selville, mitä Klaanissa on, jota Nazorakit haluaisivat, hän voisi tehdä sillä tiedolla jotain. Jotain mikä auttaisi todella paljon Klaania. Sillä Toasta tuntui, että se oli nyt hänen perhe. Nutu oli mennyt, mutta nyt hänellä oli jotain muutakin.

Blozi lähti sellejä päin, siellä voisi olla joku, joka osaisi kertoa jotain Nazorakeista. Hän avasi sellin oven. Siellä oli pimeää ja likaista. Toa sytytti tulipallon, jotta voisi nähdä jotain ja jatkoi matkaa. Pian Toa huomasi sellissä toisen oan. Hän oli osaksi valkoinen ja osaksi musta. Toa oli todella vihainen.

“Päästä minut pois täältä, sinä klaanilainen”, Toa sanoi.

Bloszar huomasi, että kyseessä on Salaman Toa, mutta hän ihmetteli hänen musta kättä ja jalkaa.

“Olet siis Sheelika? Se petturi, joka työskentelee Allianssille?” Blozi kysyi.

“Ai, olet aikamoin neropatti. No, päästäpä minut ulos, niin kuolemasi ei ole niin kivulias”, Salaman Toa vastasi.

“Kerropa ensin, mitä arvokasta Klaanissa on?” Tulen Toa kysyi.

“Mitä se sinua liikuttaa?”

“Nazorakit hyökkäsivät tänne Yön kauhun aikana. Ja vähän aika sitten uudestaan. Minua kiinnostaa miksi?”

“En ole ääliö Tulen Toa. Tiedän tuon kaiken, enkä kerro, koska tiedän, etten hyödy siitä mitään.”

Bloszar poistui sen jälkeen sellistä.

* *

Tuon jälkeen, Tulen Toa huomasi, ettei vangit ole aina niin sympaattisia, kuin hän luuli. Mutta hän halusi tietää Nazorakien seuraavan liikkeen.

“Tarvitsen apua jostain”, Toa ajatteli…

Retro

Verstaan vierailija

Kommentoi

Bloszarin oli vaikea olla rauhassa, kun ulkona vielä taisteltiin.

“Minä lähden nyt, kiitos kaikesta”, Blozi sanoi Matoranille ja lähti pihalle.

Taistelu ei enää ollut niin raju, muutama syöksypommittaja oli vain ilmassa, Lohrakien kanssa. Toa mietti mitä hän voisi tehdä. Hän päätti ajankulukseen mennä tutkimaan Bio-Klaanin linnoitusta. Pian huomasi alaspäin vievän tien. Blozi seurasi sitä ja huomasi todella ison panssaroidun oven.

“Tälläistä en ole ennen nähnytkään,” Bloszar sanoi itsekseen. Ovi oli todella vanha, mutta siinä näkyi myös, että joku oli ollut siellä. Toa sai avattua oven ja meni sisään. Siellä näytti olevan pieniä sokkeloita ja pian hän pääsi isoon huoneeseen. Siellä oli todella pimeää ja silloin Blozi toivoi, että hänellä olisi Pimeännäön naaamio.

“Tulkoon valo”, kuului jostain ääni.

Toa näki vihdoinkin mitä paikassa oli. Hän oli ihmeissään .Siellä oli todella paljon kaikenlaisia aseita, haarniskoita ja muita tegnologian asioita. Hänestä tälläinen paikka oli todella hieno.

Äkkiä, Toa tajusi jotain. Joku oli täällä.

“Kuka siellä?” Blozi kysyi.

Pian hän näki hahmon.

“Olen Valvoja, ja olet Verstaassa”, hahmo sanoi. Bloszar muisti silloin kuulleensa joskus Valvojasta, joka asui Verstaassa.

“Taidan lähteä,” Toa sanoi ja meni pois Verstaasta. Sitten hän pelästyi, kun ovi vaikutti menevän itsestään kiinni.

—-

Bio-Klaanin linnoitus

Bloszar palasi pian huoneeseen ja otti kaukoputkensa esiin, minkä Nutu oli löytänyt joskus Voya Nuilta. Toasta tuntui jälleen surulliselta. Hän oli vähän aikaa sitten haudannut Nutun. Kukaan, eikä mikään ikinä korvaisi hänen ystäväänsä. Häneltä tuli vähän kyyneleitä. Hän laittoi kaukoputken taskuunsa ja nousi. Vähän masentuneena, hän lähti jälleen ulos.

Käymään Nutun haudalla.

Retro

Meteoriitti-Bloszar

Kommentoi

Bio-Klaanin Linnoitus, Muurit

Kapura, Tulen Toa, käveli rauhallisempana, kuin vähän aika sitten. Nazorakoien Koi-alus oli viimein tippunut, ja Syöksypommittajat eivät olleet enää niin suuri uhka. Hän katsoi rauhallisena taivaalle ja näki jonkin asian tulevan maata kohti.

“Onko se meteoriitti?” Kapu kysyi ihmeissään.

Se osui maahan, noin 5 metriä Kapurasta ja hän lenti jonkin verran taaksepäin. Hän kävi ihmeissään katsomassa meteoriittia ja näki siellä hahmon. Toan, tummanpunaisessa ja hopeassa haarniskassa. Hän oli todella pahasti haavoittunut, naamio näytti olevan kunnossa, kädet olivat todella pahasti vahingoittuneet, jalat myös. Ruumiissa näkyivät todella paljon sisälmykset. Hänen kasvojaan oli suojannut naamio. Toalla oli näyttänyt olevan lentovarustus, joka näytti olevan tuhoutunut. Kapu tunnisti hänet Bloziksi, yhdeksi Klaanin uusimmista jäsenistä, joka oli tullut pari viikkoa sitten.

—-

Bio-Klaani, sairaala-osasto

Bloszar heräsi säpsähtäen. Hän huomasi, että hän oli jo paremmassa kunnossa.

“Olet näköjään elossa, se on ihme”, sairaalaosaston Matoran sanoi.

“Käytin kaiken energian Mahdollisuuksien naamiostani”, Bloszar sanoi ja nousi. Hän huomasi naamionsa ehjänä, mutta tiesi, ettei siinä enää ollut voimaa.

“Voit nousta, ja kävellä, mutta taisteluun et lähde,” Matoran sanoi hänelle. Bloszar laittoi naamionsa päähän ja lähti pihalle kepin kanssa. Näytti siltä, että taistelu oli loppumaisillaan. Koi, johon Blozi oli yrittänyt “murtautua” oli näköjään tuhottu. Syöksypommittajiakaan ei enää paljoa näkynyt. Taistelu ei kestäisi enää kauaa, mutta voittajaa Blozi ei vielä tiennyt.

Retro

Osuma

Kommentoi

Bio-Klaani, Ilmatila

Blozin taistellessa ilmassa, hän huomasi kaukana isomman aluksen, kuin syöksypommittaja. Hän yritti lähestyä alusta varovaisesti, silloin häntä ei huomattaisi niin helposti.

Äkkiä, häneen osui pommi. Bloszar ehti tehdä tulikilven, mutta vahingoittui todella pahasti ja tippui kohti maata…

Retro

Bloszar

Kommentoi

Bio-Klaani, Piha

Bloszar ampui maassa Allianssin joukkoja raivon vallassa. Pian h�n huomasi Matoranin liekehtiv�ss� rakennuksessa ja l�hti sinne. H�n hypp�si oviaukosta sis��n ja huomasi Matoranin pilareiden alla. Bloszar nosti ne, otti Matoranin k�teens� ja l�hti kohti oviaukkoa. Oviaukkoa pian romahti ja Tulen Toa vaihtoi suuntaa ja huomasi pian seinän tulevan vastaan. H�n nosti kivinuijansa avulla kivipallon maasta ja l�i sen aseellaan sein��n, joka meni rikki. Tulen Toa hypp�si siit� Matoran syliss��n.

“Kiitos avusta”, Matoran sanoi, mutta Toa oli jo valmis l�htem��n. Matoran kumminkin otti h�nest� kiinni. “Minne menet?”

“Tuhoamaan Allianssin joukkoja. Yksi niitten pommeista tappoi Laavhaukkani”, Toa vastasi.

“Et sin� voi pahemmin tehdä maassa mitään. Tämä taistelu käydään ilmassa. Jokin ilma-aluksista pudotti sen. K�y hakemassa jokin ampuma-ase.”

Tulen Toa juoksi kohti asevarastoa…

Sy�ksypommittaja n. 35

6758 oli tyytyv�inen tulokseen. Pommeja putoili koko ajan Klaaniin ja Allianssi oli voitolla. Pian kumminkin h�nen alukseensa osui Zamor-kuula. 6758 katsoi alasp�in ja n�ki Tulen Toan, jolla n�ytti olevan lentovarustus.

“KUOLEMA KLAANIN J�SENILLE!” 6578 huusi, nosti katon ja otti konepistoolinsa esiin. H�n rupesi ampumaan Bloszaria. Tulen Toa tuli Sy�ksypommittajan p��lle ja nosti 6758 pois aluksesta.

“Olet Toa, et uskalla tappaa!” 6758 sanoi ja nauroi. Bloszar otti yhden pommin ja laittoi sen Sy�ksypommittajaan kiinni.

Hän piti torakkaa kaulasta kiinni. Torakka nauroi.

“Mitä oikein naurat?” Bloszar kysyi. Torakka löi tikarillaan Bloszaria jalkaan ja Tulen Toa päästi torakasta irti. Hän potkaisi Bloszaria hyppäsi taaksepäin ja rupesi ampumaan Toaa. Käteen osui ja Bloszar kaatui. Verta vuoti kaikkialle.

“Hmm..” 6758 sanoi. “Veri koristaa tätä alusta hyvin. Otetaanpa sitä sitten lisää.”

Toa katsoi torakkaa ja kamppasi hänet. 6758 kaatui ja hänen konepistoolinsa tippui alas. 6758 otti tikarinsa esiin ja hyökkäsi huutaen Bloszarin kimppuun. Toa väisti ja löi Kivinuijallaan torakan melkein tajuttomaksi. Tikari liisui pois. 6758 nousi ja silloin Bloszar ampui tulipallon häneen. Isku osui oikeaan kohtaan ja iskun voima sai torakan putoamaan.

“Kunnia 597:m�lle!” 6758 huusi ja tippui maahan. Bloszar katsoi torakkaa viimeisen kerran, joka n�ytti olevan kuollut. Toa ohjasi aluksen toiseen Syöksypommittajaan ja syntyi räjähdys.

Toa tiesi, ettei torakan tiputtamien aluksesta auttanut mitenkään kuollutta Nutua, mutta silti, rohkeana, Toa otti Zamor-laukaisimen ja lähti lentoon.

Jossain
597, Syöksypommittajien koillisryhmän johtjaa oli tyytym�t�n tilanteeseen. Kaksi heid�n Sy�ksypommittajista oli tuhottu ja kuten my�s h�nen apurinsa 6758 tapettu. H�n oli vihainen.

“Tarvitsemme jotain, jolla lopettaa Klaanin vastarinta”, Torakka mutisi itsekseen.

Retro

Nutun kärsimykset

Kommentoi

Morthank katsoi, kun Tulen Toa, hopeisessa, mustassa ja tummanpunaisessa haarniskassaan Kivinuijan kanssa taisteli maassa. vihollisia vastaan. Vahinkoa olisi voinut olla enemmänkin, mutta kyllä siitä apua oli. Äkkiä kuului rääkäisy. Tulen Toa juoksi Laavahaukan viereen. Pommi oli räjähtänyt sen vieressä. Lintupolo oli saanut todella vakavia vammoja, eikä se varmaan voisi enää lentää. Se ei hengittänyt kovin hyvin.

Muistot virtasivat Toan mieleen. Hän oli ensimmäisinä Toa-päivinään nähnyt Voya Nuilla monia Laavahaukkoja. Yksi niistä oli Toan mieleen ja hän oli käyttänyt Rahien hallinnan naamiotaan, että hän olisi saanut sen hallintaansa. Laavahaukka oli kuitenkin vahingossa tippunut syvään kuoppaan. Muut Laavahaukat olivat hyökänneet Toan kimppuun ja tuhonneet hänen naamionsa. Pian Toa juoksi kuopalle ja huomasi Laavahaukan. Toa nosti hänet sieltä ja korjasi hänen siipensä. Laavahaukka lähti hänen mukaansa. Toa nimesi hänet Nutuksi, joka on Matorania ja tarkoittaa anteeksiantajaa. Laavahaukka oli seurannut Toaa siita lähtien. Siitä oli tullut Toan ensimmäinen ystävä. Se oli auttanut häntä monesti pulasta, ollut rinnalla. Ei koskaan tehnyt mitään väärää hänelle.

Nyt, Laavahaukka makasi melkein kuolleena maassa, että olisi voinut suojella ystäväänsä. Lintu rääkäisi vielä kerran ja sitten jäi hengettömänä maahan. Bloszar nousi. Hän otti Kivinuijansa esiin. Hän tiesi että Nutun kuolema oli vihollisten syytä. Hän hoitelisi heistä jokaisen. Hinnalla minä hyvänsä, että voisi korvata Nutun kärsimykset.