Klaanon

Tekijä: Bate

  • Varjo menneisyydestä

    Blozin kämppä (joka on korjattu)

    ”Ja seuraavalla kerralla, kun kutsut jonkun hullun Niazeskin tappelemaan, älä tee sitä minun huoneessani”, Blozi sanoi ja katseli huonettansa, joka oli nyt korjattu. Uus sänky ja ovi oli tuotu ja reiän tilalle oli tehty ikkuna. Blozi katsoi Niazeskiä, jonka oli voittanut, mutta Rahia ei näkynyt missään. Hän rupesi ihmettelemään, sillä Niazesk oli kuollut, mutta sitä ei näkynyt silti missään.

    ”Tronie, kuka tuo Rahi oli? Tunsitko hänet?” Blozi kysyi ja katsoi hymyilevää ystäväänsä.

    ”Hän oli se Rahi, joka pilasi yhden henkilön kokeen, josta syntyi minä ja eräs toinen”, vastasi Tronien ääni, Blozin mielessä.

    ”Kuka se tyyppi oli, joka teki niitä kokeita? Ja kuka se toinen oli?” Tulen Toa kysyi.

    ”Se kokeen tekijä oli Lioku ja se toinen oli Negatronie”, Tronie vastasi telepaattisesti. Blozia ihmetytti, miten Kala pysyi yhä hymyilemään.

    ”Kuka on Negatronie?” Blozi kysyi. Hän oli todella kiinnostunut aiheesta.

    ”Sitä on vaikea selittää. Katsos, minä olen oikeastaan Positronie, mutta minua kutsutaan Tronieksi. Se Negatronie on oikeastaan minun paha puoleni, vähän niin kuin paha kaksonen. En tosin tiedä, missä hän on”, Tronie vastasi telepaattisesti.

    Blozi tiesi nyt hiukan enemmän ystänsä elämästä. Hän kuitenkin valmistautui nyt matkaan.

    ”Kuule, voin auttaa sinua selvittämään, missä Negatronie, mihin se Niazesk häipyi ja kuka Lioku on, kun palaamme reissulta”, Blozi sanoi ja huomasi Tronien hymyilevän entistä enemmän. ”Ja muuten, sinun seurassasi ei voi olla surullinen”, Tulen Toa sanoi ja hymyili taas.

  • Hildemar 7: Bloszar valmistautuu

    Bio-Klaani, Bloszarin kämppä

    Blozi oli pakkailemassa. Hän oli valmis lähtemään hakemaan Nimdaa, ja hänellä oli myös hymyilevä Tronie mukanaan.

    Hän oli saanut paljon uusia asetia, kaksi käsiterää, jolla hallita Kiveä. Blozi oli valmistanut ne, ottaen mallia Kivinuijastaan. Hänellä oli myös miekka ja kilpi, sekä viisi ammunta-asetta.

    Blozi ei ollut keskittynyt, miten Tronie oli pakannut, mutta Kala näytti vain hymyilevän.

    ”Mitä mietit? Vaikutat mietteliäältä.” Blozi kuuli äänen päänsä sisällä.

    ”Sitä vain, että en vieläkään pidä siitä, että joudumme odottamaan. Tämä odotus raastaa, sillä ei tiedä, milloin Allianssi iskee. Ja sitten hymyilevä ystäväni, minua mietityttää, miksi Nazorakit hyökkäsivät? Klaanissa olevan Nimdan sirun takia? Se on ainoa syy, minkä keksin tällä hetkellä. Entä jos Nazorakit hyökkäävät meidän kimppuun, kun haemme Nimdan sirua? Entä jos kaikki onkin ansa?”

    ”Sinusta en tiedä, mutta minä hymyilen silloin”, Tronie vastasi telepaattisesti.

    Blozi katsoi hymyilevää ystäväänsä ja katsoi pihalle huoneestaan. Ties koska näkisi seuraavan kerran uutta kotiaan.

  • Ja kala vain hymyili

    Verstaan oven edessä

    ”Mikä ihmeen ankerias?” Blozi kysyi katsoessaan akvaariota, joka hänelle oli annettu. Kun Matoran oli antanut Tronien Tulen Toalle, oli hän kadonnut yhtä salaperäisesti, kuin oli tullutkin.

    ”Ei. Olen Tronie. Tulin pitämään seuraa”, hän sanoi telepaattisesti.

    ”Puhutko telepaattisesti?”

    ”Kyllä.”

    Blozi katsoi tätä ihmeissään, mutta muisti silloin, että hänen piti jatkaa rakentamistaan.

    ”Tule”, hän sanoi nopeasti ja vei Tronien verstaaseen. Ankerias hymyili. Blozi katsoi sitä vieläkin ihmeissään, mutta ei välittänyt asiasta enempää ja jatkoi matkaa.

    Siellä Tronie säpsähti. Hän näki ruskean olennon, jolla oli oranssit hohtavat silmät. Se rakenti harmaata kättä.

    ”En tiedä hänen nimeään, mutta hän auttaa minua rakentamaan uuden haarniskan. Tämä vanha alkaa mennä rikki”, Blozi sanoi ällistyneelle Tronielle.

    Kaksikon mennessä sisälle, Blozi jatkoi rakentamista. Tronie auttoi häntä kertomalla mitä osia voisi laittaa ja hymyili. Parin tunnin päästä, oli Blozilla uusi haarniska. Tronie huomasi, että olento oli hävinnyt.

    ”Kuule Tronie, en jätä sinua Verstaaseen, joten lähdet mukaan”, Blozi sanoi.

    ”Minne?” kysyi Tronie telepaattisesti.

    Silloin Blozia ärsytti, ettei ollut Mielenvoimien Toa.

    ”Hakemaan Nimdaa. Tarvitsen kaiken mahdollisen avun. Sitä paitsi, en pidä siitä.”

    ”Mistä?” Tronie kysyi telepaattisesti jälleen ja hymyili.

    ”Etko ole koskaan vihainen?”

    ”En”, vastasi Tronie telepaattisesti.

    ”No jaa, kumminkin, olen kuullut, etteivät Ath-munkit ennen antaneet Klaanilaisten ottaa Nimdaa. Joten miksi nyt? Haiskahtaa ansalta. Minusta vain tuntuu siltä. Siksi en usko, että kuusi Klaanilaista osaa odottaa sitä, ja jos yksi niistä on vielä se petturi, mistä kaikki puhuu. Tarvitsen apua. Joten Tronie, tulet siis mukaan”, Blozi sanoi.

    ”Selvä on”, Tronie vastasi onnellisesti. ”Mutta luuletko, että yksi Nimdan hakutiimin jäsenistä on se petturi?” Ja hänen hymyili entistä enemmän.

    ”En. En tiedä juuri nyt mitään, enkä pidä siitä”, Blozi sanoi ja katsoi Tronieta, eikä voinut olla hymyilemättä. ”Vaikka tuskin kukaan pitää siitä, me emme voi muuta kuin odottaa.”

  • Unen arvet

    Bio-Klaani, Blozin mieli

    Blozi lensi katsomoon viidettä kertaa. Hän oli vahingoittunut pahasti. Hänen vasen kätensä vuosi koko ajan verta, eikä hän pystynyt enää juoksemaan. Vartalossa oli lommoja ja hänen oikea silmänsä oli paisunut. Hänen vastustajansa, Shaldok, ei ollut vahingoittunut juuri yhtään. Se teki tästä hommasta juuri vaikean. Blozin vartalossa oli viiltoja, joista vuoti verta. Shaldokilla näytti olevan todella terävät kynnet. Hän ampui räjähtävän ammuksen katsomoon, n. metrin päähän Blozista. Tulen Toa lensi suoraa olentoa kohti, joka sitten oikealla hetkellä, löi hänet takaisin katsomoon. Blozi tosin lensi tällä kertaa katsomon läpi. Hänestä tuntui, että selkä murtui juuri. Hän nousi jälleen ja mietti mitä tehdä. Joka kerta, kun hän oli onnistunut vahingoittamaan tuota, oli häneen sattunut takaisin 50 kertaa kovemmin.

    Hän nousi ja katsoi Shaldokia. Tuo olento, tuo hirviö oli joskus ollut hänen paras ystävänsä. Monet vuodet, olivat he olleet kaveruksia, jotka olivat kohdanneet ties mitä. Nyt hänen pitäisi taistella tuota vastaan.

    Miksen voi herätä? Blozi ajatteli. Hän oli yrittänyt monta kertaa, mutta ei onnistunut. Hänestä tuntui, että jokin tai joku piti häntä vankina omassa unessaan.

    Oletpas heikko. Heikko… heikko…. heik…. koo….

    Tuo ääni kuului joka puolelta.

    ”Lopeta!” Blozi huusi. Ääntä ei enää kuulunut. Hän huomasi makaavansa. Sängyllään. Hänen selkäänsä särki. Ja silloin. Hän huomasi, että hänellä oli ne samat vammat, täsmälleen samoissa paikoissa, kuin hänen unessa.

    ”Mitä ihmettä?” Blozi ajatteli. Hän nousi ja huomasi kivun kaksinkertaistuneen. Hän käveli hitaasti. Ja silloin hän tiesi, minne mennä.

    Verstas

    Blozi avasi Verstaan oven. Hän tiesi mitä hänen piti tehdä. Hänen vanha haarniskansa ei olisi kestänyt enää yhtään iskua. Hän päätti rakentaa v2 haarniskastaan. Avattuaan oven, huomasi hän varjoissa jonkun olennon. Hän oli liian lihaksikas ollakseen Matoran ja liian lyhyt ollakseen Toa. Hänen oranssit silmät olivat pelottavat. Hän näytti kantavan Komauta.

    ”Mitä teet Verstaassa?” se kysyi, vaimealla äänellä.

    ”Rakennan paremman version haarniskastani. Tarvitsen uuden”, Blozi vastasi.

    ”Sitten voin auttaa”, olento sanoi. ”Minulla on vanha haarniska tuolla. Voimme korjata sen ja paranella sitä. Ja näytät tarvitsevan aseita.”

    Blozi hymyili ja ajatteli, että tapahtuipa hänelle jotain hyvääkin.

    ”Käydäänpä sitten töihin”, Tulen Toa sanoi ja otti jakoavaimen.

  • Shaldok

    Blozin mieli

    Tulen Toa väisti juuri ja juuri tulleen iskun hirviöltä, joka muistutti Shaldokia, hänen entistä tiimitoveria.

    ”Shaldok, kuuntele, ei meidän tarvitse taistella”, Blozi sanoi.

    Olento ei vastannut, vaan jatkoi iskujaan. Blozi huomasi areenalla muutaman kiven, ja heitteli niitä. Hän tarvitsisi idean. Kuinka hän voisi voittaa ystävänsä, joka aikoi tappaa hänet?

    Olento ei piitannut kivistä, vaan käveli Blozia kohti. Blozi otti nuijansa esiin ja lähti hyökkäykseen. Hän väisti Shaldokin kourien iskun ja löi sitten nuijalla tätä vatsaan. Samassa, hän hyppäsi, otti teränsä esiin ja löi niillä selkään. Selässä oli piikkejä, jotka antoivat sähköiskun Blozin, joka lennätti hänet kauas.

    Odotin sinulta parempaa, kuului jostain ääni. Shaldokin huulet eivät liikkuneet. Blozi ampui Tulella olentoa, mutta ei saanut aikaiseksi suurta vahinkoa. Hän juoksi Shaldokia kohti, hyppäsi oikeassa kohtaa. Hän otti Zamor-plasmakanuunansa esiin ja ampui Shaldokia. Tämä riitti tekemään vahinkoa tarpeeksi, jotta Shaldok kaatuisi. Blozi oli hengästynyt. Hän kävi hakemassa nuijan, mutta silloin tunsi sähköiskun. Hän lensi n. 5 metriä taaksepäin ja osui katsomoon.

    ”Vai on täällä katsomokin?” Blozi ajatteli. ”Onneksi niissä ei ollut ketään.”

    Olento käveli Tulen Toaa kohti. Blozi sillon kiipesi ylöspäin katsomoa ja ponnisti seinästä. Hän tippui alaspäin, otti Zamor-plasmakanuunansa esiin ja ampui. Shaldokiin osuivat n. puolet ammuksista. Blozi ajatteli koko ajan, miten voittaisi tuon. Se oli hänen tiimitoverinsa, entinen Maan Toa, joka oli ollut häntä vahvempi jo silloin ja parempi taistelija. Nyt tuo oli mutatisoitunut hirviöksi, jolla oli suuret voimat ja yllättävä nopeus. Olento ei puhunut ollenkaan ja Blozi tiesi, ettei sen iskut olleet parhaimpia, mihin Shaldok pystyi. Hän otti teränsä ja liukui Shaldokin jalkojen juuresta hyppäsi ja löi olentoa päähän terillään. Olento huusi, mutta huitaisi Tulen Toan pois niskastaan. Blozi lensi jälleen, ja osui areenan luoteisosaan.

    Hän nousi, ja ampui Tulta aseistaan. Hän tarvitsisi suunnitelman ja pian.

  • Unen rajamailla

    Bio-Klaani, Blozin kämppä

    Bloszar oli mennyt nukkumaan jälleen, sillä hänen päänsä oli täynnä sekavia ajatuksia. Hän oli lähdössä hakemaan Nimdaa aika pian, joten hänen oli pakko nukkua välillä. Viime uni oli ollut sekava, jota hän ajatteli koko ajan. Sitten, hänen silmänsä sulkeutuivat ja hän nukahti.

    Kukaan ei voi koskaan tietää, mikä on unta ja mikä totta. Se raja voi joskus olla näkymätön.

    Blozi kuuli tuon äänen kaikkialla. Hän käveli pimeydessä. Edessä oli valoa. Hän huomasi käytävän. Vasemmalla hän näki oman kotikylänsä, jossa oli asunut. Hän muisti sen paikan todella hyvin. Zakazista itään päin oleva saari, jossa asui Matoranien ja Rahien lisäksi muutama Skakdi. Saarella oli ollut useita Matoran-kyliä, kunnes se oli tuhoutunut.

    Oikealla, Toa näki Bio-Klaanin, jonka Allianssi oli valloittanut. Hän oli viime yönä nähnyt tuon unen.

    ”Mitä täällä tapahtuu?” ajatteli Toa itsekseen.

    Tulen vielä hallitsemaan mieltäsi, nuori Toa… Sitä ennen haluan kuitenkin testata sinua…

    Blozi kuuli tuonkin äänen kaikkialla. Hänen mentyä eteenäpäin, huomasi Toa oven. Hän avasi sen ja huomasi olevansa aavikolla, jonka keskellä oli metsää. Siellä oli Matoranien kaltaisia olentoja nukkumassa. Bloszar meni eteenpäin ja huomasi silloin areenan. Keskellä seisoi olento, joka muistutti Blozin entistä tiimitoveria, Salhokia etäisesti. Salhok, joka oli ollut Maan Toa oli kadonnut jäljettömiin, Blozin muun tiimin kuoltua.

    ”Salhok? Oletko se sinä?” Blozi kysyi.

    Olento ei vastannut, vaan lähti hyökkäykseen.

  • Uni tulevaisuudesta jatkuu

    Bio-Klaani, Mt. Ämkoo

    Äkkiä kuului koputusta, pientä ja heikkoa. Blozi otti miekkansa esiin. Hän ei tiennyt, kenet tapaisi seuraavaksi. Hän ei tiennyt edes missä oli. Manu oli valmiina iskemään ja Gekko veti tikarinsa esiin. Troopperi valmistautui ampumaan tulipalloja ja Kapura meni oven taakse, miekan kanssa.

    ”Valmistautukaa iskemään”, Gekko sanoi hiljaisesti. Sitten ovi avautui ja kaikki olivat valmiita iskemään. Tulija oli musta ja valkoin Toa, jolla ei ollut naamiota ja hänellä oli kahtia mennyt miekka.

    ”Matoro!” huusivat viisi Klaanilaista yhteen ääneen ja Troopperi otti kaatuvan Toan vastaan.

    ”Se… ei …onnistunut. Vahi… se… heillä”, sanoi Toa viimeiset sanansa, sen jälkeen kaatui. Blozi katsui surullisena ystäväänsä. Hän meinasi sanoa jotain, mutta huomasi pian kaiken hänen katoavan.

    ”Älä jätä meitä”, Kapu sanoi ja sitten Blozi nousi.

    Bio-Klaani, sairaalaosasto

    Hän oli jälleen sairaalaosastolla. Hän nousi ja tunsi olonsa paremmaksi, kuin moneen tuntiin. Hän oli jälleen valmis taistelemaan.

    * * *

    Matoro käveli yöllä käytävillä. Hän oli saanut jo Hain ja Troopperin mukaan Nimdaa hakemaan, mutta hän tarvitsisi vielä kolme lisää. Äkkiä, hän huomasi vastassa hahmon.

    ”Onko se yksi niistä Nazorakeista”, Mato ajatteli ja otti miekkansa esiin. Hän oli valmis hyppäämään. Juuri kun hän aikoi hypätä, huomasi hän hahmon kädessä valaisevan Tulipallon ja veti miekkansa takaisin. Tulija oli Bloszar.

    ”Kappas Matoro, mitä teet täällä?” Tulen Toa kysyi.

    ”Värvään Nimdan hakutiimiin jäseniä. Kuule, kiinnostaisiko tulla mukaan? Tarvitsisimme Klaanilaisia tähän hommaan.”

    Blozi ajatteli sitä maailmaa, jossa Allianssi oli voittanut Klaanin. Sitä ei saisi tapahtua, joten jos he hakisivat Nimdan, ei olisi enää niin suurta hätää. Lisäksi, voisi hän olla hyödyksikin.

    ”Mielelläni”, Blozi vastasi.

    ”Hyvä, enää tarvitsemme kaksi”, Jään Toa sanoi.

  • Uni tulevaisuudesta

    Blozi, oli väsynyt. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut enää pahemmin voimia jäljellä. Häntä väsytti ja hän oli vihainen. Jotkin Klaanilaiset saattoivat pitää häntä Allianssin vakoojaana, joka oli liittynyt Klaaniin, saadakseen Nimdan osia. Mutta hänen silmänsä painuivat kiinni ja hän nukahti.

    * * *

    ”Mitä tapahtui? Miksi minut on sidottu?” Blozi ajatteli ja huomasi roikkuvan kettingeistä. Hän huomasi edessään Nazorak-sotilaan.

    ”Heräsit vai. Onnea. Yksi päivä lisää sinulle.”

    Tulen Toa huomasi, että Nazorakilla näytti olevan kehittynyt ase. Hän yritti päästä vapaaksi, mutta ei päässyt. Äkkiä, Nazorak tainnutettiin, kun pieni valkoinen huppupäinen hahmo hyppäsi torakan päälle. Hän näytti olevan Turaga, jolla oli valkoinen haarniska. Hänellä oli tikari ja piti sitä juuri heränneen Nazorakin kaulalla.

    ”Mi-mitä haluat?” torakka kysyi vähän säikähtäneenä.

    ”Avaimet. Heti”, Turaga sanoi. Torakka antoi avaimet ja sen jälkeen, pienellä lyönnillä, Turaga tainnutti torakan jälleen. Hän avasi Blozi lukot ja viittosi seuraamaan.

    ”Meillä ei ole paljon aikaa. Klaani ei ole enää turvallinen paikka”, Turaga sanoi.

    Blozi seurasi häntä, vähän epävarmana ja hämmästyneenä. Kaksikon päästessä ulos, Toa huomasi Klaanin vanhan linnoituksen rikkoutuneen ja sen vieressä kokosi jättimäinen ja uusi linnoitus. Toa oli hiljaa ja seurasi Turagaa. Hän vei Blozin Mt. Ämkoolle ja siellä koputti johonkin kallionseinämään. Se avautui ja Turaga meni sisään, Blozi perässään. Silloin hän hämmästyi toden teolla. Vuoren sisällä olevat henkilöt olivat todella, todella tuttuja. Keskellä oli iso pöytä, jonka yhdessä pöydässä istui Kapura, joka oli menettänyt vasemman kätensä ja osan naamastaan. Hänen vieressä istui Troopperi, joka näytti olevan sokea, sekä myös hän oli menettänyt osan oikeasta kädestään. Muitakin Klaanilaisia istui pöydässä, ja muutamia Matoraneja. Osa oli Ämkoon veljeskunnan jäseniä, osa oli vain selviytyneitä.

    ”Kuka, mitä häh? Mitä on tapahtunut?” Blozi kysyi ihmeissään. Hän katsoi taakseen ja huomasi Turagan olevan Gekko.

    ”Kuten jo varmaan ehkä tajusit, olemme Bio-Klaanin viimeisiä jäseniä”, Gekko sanoi.

    ”Mitä tapahtui?” Blozi kysyi.

    Varjoista astui esiin hahmo. Hänellä oli Kraahkan naamiona. Hän näytti olevan huonossa kunnossa.

    ”Teridax?” Blozi kysyi ihmeissään.

    Kaikki hiljenivät. Makuta katsoi vihaisena Tulen Toaa. ”Manu. Ei Teridax.” Blozi hiljeni.

    ”Jos haluat tietää, mitä tapahtui, sen voin kertoa. Kauan sitten, Allianssi hyökkäsi Klaaniin, ja onnistui Nimdan sirujen avulla voittamaan meidät. Avde käski tappaa kaikki Adminit ja Modet, sekä ne Klaanilaiset, jotka olisivat olleet uhka. Moni kuoli meistä, mutta me neljä selviydyimme ja näköjään myös sinä. Matoranit pakenivat pois saarelta, osa jäi taistelemaan. Noin 12 Matorania on enää jäljellä. Olemme yrittäneet käyttää Ulottuvuusporttia, mutta sitä vartioidaan todella tiukasti.”

    Blozi vaikeni. Allianssi oli voittanut. Mitä seuraavaksi?