Umbran kanisteri törmäsi räjähtäen Klaanin rantaan, räjäyttäen Umbran osina ilmaan, jolloin keltavihreitä kappaleita lenteli ilmassa ympäri rantaa. Umbra oli paennut Destralilta, koska oli ollut Helryxin käskystä vakoilemassa Makutoja näiden tukikohdassa. Makutat olivat aistineen valon läsnäolon, vaikka Umbra olikin käyttänyt häivetekniikan voimiaan pysyäkseen piilossa varjoissa.
Jokatapauksessa Klaanin rannalla oli kymmeniä pieniä paloja jotka alkoivat mystisesti etsimään oikeaa kohtaa Umbran kehossa. Pienet hammasrattaat naksuivat samalla kun kuppiosat laittoivat nivelet paikoilleen.
Hieman kauempana, pieni oranssisininen olento, joka oli varustettu poran ja kirjurin sauvan yhdistelmällä katseli kuinka Umbra alkoi nousta hiekasta. Kultainen valo välähti kun Toa nousi hiekasta.
Olento oli Orton, Matoranien lajista eronnut olento, nimeltään Relef. Relef hallitsi Tyhjiön voimia, jotka antoivat hänelle kyvyn elää vedenalla ja avaruuden tyhjiössä sekä imeä ilmaa ja ainetta. Näitä hän ei voinut kuitenkaan käyttää rajattomasti, koska hän voisi ylikuumentua.
Olento nousi hiekkakumpareen takaa ja meni tervehtimään Umbraa.
“Kuka olet, suuri Toa?” Orton kysyi.
“Olen Umbra, tämän saaren moderaattori”, Umbra sanoi ystävällisesti olennolle. “Voitko auttaa minua Klaanin linnoitukseen? Siitä on näes aikaa kun olen ollut täällä ja minulta on pyyhitty muisti useaan otteeseen..”
Orton nyökkäsi ja lähti viemään Umbraa suurelle rautaportille, jonka päällä komeili Suuri Hau ja Ussal-rapu.
“Kiitos ystäväiseni”, Umbra sanoi. “Minä jatkan nyt tästä”, hän lisäsi, laittaen repussaan olevan kolikon, joka oli varustettu sinisellä haulla ja valkoisella pohjalla, kolikon mentävään aukkoon, jolloin ovi avautui kitisten. Umbra oli nyt taas Klaanin linnoituksessa.
