Klaanin linnake
Toa nousi sängystään, hän ei saanut unta, hän tunsi pakottavaa tarvetta tehdä jotain ja lähti siksi vaeltamaan pilkkopimeille käytäville. Make tuli häntä vastaan. “Öhm…”,Punainen olento sanoi yllättyneenä. Gekko kuitenkin käveli rauhassa hänen ohitsensa, ja kun kukaan ei ollut näkemässä hän ryntäsi kahvioon. ja vei lähes kaiken syötäväksi kelpaavan ja käveli autuas ilme kasvoillaan takaisin huoneeseensa. Hän rupesi raapustamaan jotain seinälle, ne näyttivät merkitsevän päiviä, mutta mitä tarkoitusta varten?
Kaikki kirjoittajan BD artikkelit
Valottujen suosekoilu osa 36: Paaco vei lisäsiipesi
Klaani linnake
Raskas matka oli vaatinut veronsa, niinpä Gekko suuntasi kahvioon.
“Ja sitten se roskapönttö tappoi kaikki kun minä olin piilossa seinän takana, se oli siis niin hirveetä!”, Ga-Matoran sanoi toiselle, mutta keskeytti kun valkoinen toa meni heidän ohitseen tuima ilme kasvoillaan.
“Olikoha tolla huonoki päivä?”,toinen kysyi.
“Varmaan pää täynnä vettä, khi hihi.”
Toa ei välittänyt näistä loukkauksista vaan istui tilaten sämpylän, ja söi sitä hartaasti, oli kulunut ikuisuus olennon viime ruokahetkestä.
Siinä samalla hän mietti, pitäisikö hänen kertoa eräästä Makutasta, Umbran kohtalosta ja Flygelistä. Umbraa ei oltu vielä kaivailtu klaaniin, hän odottaisi muutaman päivän ja kertoisi sitten. Ainkaan ei aiheuttasi turhaan paniikkia.
Sämpylä oli syöty.
Toa nousi ylös ja lähti huoneistoaan kohti, hänellä oli aavistus, että asiakirjoista löytyisi jotakin, mikä johtaisi taas tutkimusmatkaan, mitä ilmeisimmin luolastoon. Toisaalta haluaisko hän mennä sinne toistamiseen sen jälkeen mitä oli siellä kokenut uhkarohkealla reissullaan? Seuraavat kysymykset pyörivät toan päässä tämän törmätessä Le-matoran parkaan, joka pudotti kantamuksensa,
“Katsoisit eteesi haahuilija!”, Toa murahti vastaukseksi ja Matoran oli hetken hiljaa paikallaan, kunnes keräsi tavaransa mulkoilen toaa.
GK avasi oven ja astui huoneeseensa, siitä oli lohkaistu pala seinää pois ja hän katsoi sitä tyrmistyneenä,
Hän oli monia päiviä sitten rakentanut itselleen uuden huoneiston sen räjähtämisen takia Yönkauhun aikana.
ja vielä tyrmistyneempi oli hänen ilmeensä siihen liimatun lapun jälkeen.
Huoneistosi on suurempi kuin muiden, leikkasimme siitä siis palan pois, onhan se julmaa, mutta tasaarvo sen olla pitää.
-Tuhoisin terveisin, Paaco.
Valottujen suosekoilu osa 35: Vain yksi pelastui
Metsä
Metsän reuna häämötti toan näköpiirissä, ja linnake näkyi horisontissa, portille astellen, hän näytti korttinsa tunnistimeen ja astui sisään. Klaanin torni kohosi näyttävästi korkeuksiin, mutta toalla ei ollut aikaa ihailla maisemia, hänen piti viedä salaiset dokumentit klaanin omalle laboratoriorotalle.
Verstas
Pyörii.,Kepe sanoi, mutta silloin oveen koputettiin ja Snowie avasi oven Kepen salamyhkäisesti painaessa projektorin äkkiä pois päältä.
Tässä on salaisia asiakirjoja, sinun olisi syytä tutkia ne, voimme päästä Nazorakien niskan päälle. Mistä tämä viima tulee?, Toa kysäisi. Jä-jätä ne siihen pöydälle., Kepe vastasi kuin olisi halunnut toan häipyvän salamana ulos huoneesta. Täällä vain vetää, Snowie sanoi tyynenä.
Ni-iin, katossa on reikä., Valkovihreä toa sanoi takelellen.
Miksi en näe reikää?, Gekko kysäisi.
Paikassin sen ja paikka petti ja se peittää aukon kokonaan, joten sieltä tulee ilmaa.
…
Tuota noin, tutki ne paperit.,toa lisäsi ja lähti huoneesta laittaen oven kiinni.
Huoh, se meni., Kepe sanoi helpottuneena.
Valottujen suosekoilu osa 35: PAHA GEKKO ja Flygel liittoutuvat
Zyglakien voimalaitos
Punainen, luiseva ja väreilevä Zyglak sivalsi hännällään, Umbraa käteen, joka pudotti iskun voimasta miekkansa maahan. Voiman aura säteili olennon ympärillä, kun korviaraastava mielensisäinen isku vaikutti Umbran herkkään mieleen.
“Olisi kannattanut kuunnella mitä sanoin”, ääni Umbran päässä karjui. “Sinä olet minun ja tavoitteeni tiellä, siis Gekon”, ääni huusi.
Umbra koki vihlovaa päänsärkyä, rysähtäen maahan punaisen Zyglakin eteen. Zyglak nauroi, kuolan roiskuessa hänen suustaan.
Qewa ampui vihertävää seittiä kohti punaista olentoa, mutta seitti hajosi ilmassa kappaleiksi. Punainen hirvitys nosti painovoimakyvyillään rahin ilmaan, paiskaten olennon päin metallista palkkia, jolloin hopeinen Kanohi Pakari lähti rahin selästä, kolisten lattialle.
Gekko otti Artakhan miekkansa selästään, valmistautuen iskemään kaksosveljeään, kun tämä oli syventynyt Umbran kurittamiseen, mutta Flygel ampui valkoista Toaa zamorpistoolillaan, jonka Zyglak oli ottanut selästään.
Zyglak ampui sinisiä ammuksia kohti Gekkoa, jolloin Toa joutui väistämään ja torjumaan ammuksia miekallaan. Muutama ammus lensi ilmassa, osuen metallikehikoihin joita oli katossa. Sähköiskuja alkoi väreillä katonrajassa.
Gekko otti kaksin käsin miekastaan kiinni, iskien miekallaan Flygeliä, joka torjui suuren prototeräsmiekan omalla luusta tehdyllä terällään. Zyglak sivalsi hännällään Gekkoa jalkaan, jolloin valon Toa kaatui ja Zyglak pääsi niskanpäälle.
Ei olisi kannattanut haastaa Zyglakia, ei tosiaankaan. Tykkiä ette saa, sen avulla Zyglakien paikka Allianssissa paranee, Flygel sanoi, ampuen maassa makaavaa Gekkoa nyt tummalla Zamorilla. Kuula lensi ilmassa, osuen aseetonta Toaa rintapanssariin, mennen sen läpi ja halvauttaen osan Gekon elimistöstä.
Gekko oli tottunut kidutuksiin ja kaikkiin raakoihin keinoihin, joilla häntä oli painostettu luovuttamaan. Valon Toa nousi, vasen käsi velttona ja halvaantuneena, Flygelin kauhistukseksi.
Et uskokaan mitä kaikkea olen kokenut elämäni aikana, Toa aloitti, luoden murhaavan katseen Zyglakiin. Minua on kidutettu, minua on lyöty ja minun elämästäni on tehty yhtä Karzahnia, joten en taivu sinunlaisesi liskon komentoon, Gekko sanoi uhmakkaana ja päättäväisenä.
Toa nosti Artakhan miekkansa kaksin käsin, paiskaten sen päin kohtaa jossa Flygel seisoi. Miekka iskeytyi voimalla Flygelin eteen, josta Gekko otti tukea ja hyppäsi ilmassa kohti Zyglakia, potkaisten vihreänaamaista liskoa päähän.
Flygel sylki suustaan hampaitaan, kun hän koetti pysytellä pystyssä törmäyksen aiheuttamasta heilahduksesta. Zyglak tarrasi jalkojensa sirppikynsillä lattiaan, pitäen samalla tasapainoaan yllä mustalla ja piikikkäällä hännällään.
Tämäpä huomaavaista, ulottuvuusmatkustaja, Flygel sanoi, lähestyen samalla valkoista soturia, jonka toinen käsi roikkui yhä veltohkona muun ruumiin mukana. Flygel otti vyöltään toisen miekkansa, samanlaisen punavalkoisen ja piikikkään terän, jota hän oli jo käyttänyt Gekkoa vastaan.
Kerrohan minulle, mikä tässä maailmassa meni pieleen että sinusta tuli tässä universumissa tuollainen, Flygel osoitti miekallaan punaista olentoa, joka piteli Umbraa nyrkillään ilmassa, Matoranin rimpuillessa mielensisäisen iskun ja kuristusotteen tuomasta kivusta.
Erehtyikö jokin Nui-Rama surisemaan väärässä paikassa, väärään aikaan, vai Matoran hengittämään eri aikaan kuin olisi pitänyt? Niin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Epäilemättä nytkin on muodostunut jo ääretön määrä vaihtoehtoismaailmoita, Flygel selitti Valon Toalle, samalla iskien tätä punertavalla luumiekallaan.
En tiedä mistä puhut, Zyglak, Glatorianking sanoi, torjuen iskun terveessä kädessään pitämällään miekallaan. Raskastekoista miekkaa, jonka legendaarinen Artakha oli luonut, oli hankala pitää yhdessä kädessä, mutta Gekon toinen käsi oli nyt vähän poissa pelistä.
Millaista siellä sinun maailmassasi oikein oli ja miksi tulit tähän maailmaan, Toa? Flygel kysyi uteliaisuuttaan, samalla iskien sarjan iskuja kohti Gekkoa. Muutama miekan isku osui Toan panssareihin, mutta suurimman osan suurikokoinen Toa onnistui väistämään.
En voi kertoa, ainakaan sinulle, hirviö, Gekko sanoi, lyöden nyrkillään Flygeliä alaleukaan. Iskun voimasta muutama hammas lensi ilmassa, kolisten lattialle.
Hirviö? Minäkö? Nimeni on Flygel, olen yksi harvoista tieteeseen perehtyneistä Zyglakeista, sinä Toan moukka, valkomusta olento kertoi, syljeksien verta lattialle. Ja nyt saat opetuksen
Flygel raapaisi kynnellään valkoista soturia mahaan, jolloin kolmen kynnen jäljet jäivät hyvin valkoiseen panssariin. Gekko horjahti kivusta ja iskun voimasta hiukan taaemmas, nähden silmäkulmastaan kuinka hänen paha kaksosensa hakkasi Umbraa päin metallista pilaria.
Taistele Umbra! Pystyt kyllä voittamaan hänen mielensä jos vain haluat sitä! Glatorianking huusi, potkaisten samalla Flygeliä mahaan.
Zyglak käännähti, jolloin piiskamainen häntä osui Gekkoa päinnäköä.
Näkökyky alkoi palautua hiljalleen, jolloin Zyglak käytti tilaisuutta hyväkseen ja kamppasi Toan jalallaan.
Olen voitolla, enkö olekin, Toa? Flygel sanoi, lipoen huuliaan, jotka olivat veressä, Gekon iskusta otuksen leukaan. Silmälappua kantava Zyglak piteli oikean jalkaansa Gekon rintapanssarin päällä, valmiina iskemään sirppikyntensä Toan panssarin läpi.
Viimeisiä sanoja, Toa? velociraptor kysyi, kun Glatorianking ei vastannut. Gekon näkökyky oli alkanut palautua ja hän huomasi kellertävän hahmon Flygelin takaa. Fikou oli alkanut heräillä ja rahi etsi naamiotaan lattialta.
Kerro minulle, miten sinusta tuli tuollainen, siis tiedemies, ei kultisti kuten sukulaisesi? Gekko aloitti, ostaen aikaa Qewalle, joka voisi auttaa häntä vapautumaan Zyglakin otteesta. Ja olisi muuten kiva tietää missä ulottuvuusporttitykkiä säilytetään, Toa lisäsi viekkaasti.
No, tykki on tämän laitoksen päähallintakeskuksessa, lukkojen takana. Tämä tietohan on sinulle yhdentekevää, koska kohta sinä kuolet, Flygel kertoi. Siitä miksi valitsin tieteen hirviöjumala uskonnon sijaan voisin kertoa vaikka kuinka paljon, mutta tiedäthän, aikaa ei ole koskaan tarpeeksi. On sääli tappaa sinut, olisi ollut mielenkiintoista tutkia sinua ja tehdä sinusta muistiinpanoja, ulottuvuusmatkaaja, Flygel lisäsi, jolloin Gekko näki hänen kasvoillaan pienen pettymyksen ilmeen.
Qewa hiipi Flygelin takana, Glatoriankingin antaessa tälle neuvoja suutaan liikuttamalla. Fikou tajusi että tämä iso valkomusta olento pitäisi nujertaa jotenkin, mutta ainoa keino jolla hän voisi nujertaa Zyglakin olisi älykkyys. Fikou kiipesi läheistä palkkia pitkin katonrajaan, alkaen erittään seittiä, josta muodostuisi pian verkko. Ja verkon voisi aina pudottaa alla olevan vastustajan niskaan.
Fikou katseli kuinka hänen isäntäänsä heitettiin ympäri seiniä. Umbra oli joutunut johonkin outoon transsiin, jonka naruja pelottava,
punertava olento veteli.
Umbran pään sisällä, ajatukset risteilivät ja olivat milloin hänen, milloin punaisen olennon tai muiden huoneessa olijoiden. Gekon paha muoto koetti sekoittaa Umbran hulluuden partaalle, lähettämällä tämän aivoihin mitä sekavampia ajatuksia.
“Miksi edes vaivaudut taistelemaan tämän maailman puolesta? Eikö omassasi ole tarpeeksi ongelmia? Miksi liityt Klaanilaisten sotaan?” punamusta olento iskosti Umbran aivoihin.
“Aluksi halusin vain löytää tieni kotiin, mutta sitten aloin tajuta että oli parempi saada ystäviä ja liittolaisia joiden avulla kotiin pääsy voisi olla mahdollista. Aloin tuntea syyllisyyttä tämän universumin tilasta, vaikken ollutkaan ollut siihen osallisena. Klaanilaisten tuomat menetykset Yö Kauhun aikaan, saivat minut liittymään heidän joukkoihinsa”, Umbra vastasi viestiin.
Flygel ja Gekko taistelivat nyrkein toisiaan vastaan, Qewan luodessa seittiä Flygelin yläpuolella. Pieni hämähäkki oli nopeasti saanut aikaan suurehkon verkon, joka voisi vangita Zyglakin.
Gekko katsahti ylöspäin. Hän antoi Qewalle merkin, jolloin pieni hämähäkki pudotti vihreän verkon suuren Zyglakin niskaan. Limainen verkko takertui tiukasti kiinni liskon ruumiiseen, jolloin Zyglak joutui pyristelemään vapaaksi.
Gekko katsahti Umbraa. Matorania pidettiin kurkusta kiinni ja roikotettiin ilmassa lähellä yhtä palkkia, joka oli vääntynyt osumien takia. Punainen olento oli täysin keskittynyt matoranin mielen tuhoamiseen riekaleiksi, eikä huomannut sitä että Gekko lähestyi häntä, heittäen kaikilla fyysisillä voimillaan, raskaan Artakhan miekan päin olennon selkää. Miekka viilsi punaista massaa kuin vetsi voita, kadoten suoraan olennon sisään. Punainen massa kerääntyi miekan ympärille, jättäen vain miekan kahvan törröttämään olennon selästä.
Punainen olento pudotti Umbran maahan, kääntyen kohti Gekkoa. Umbra kärsi suunnattomasta päänsärystä ja hänen oli vaikea hengittää.
“Nyt minä sinut kohtaan, veljeni!” punainen olento huusi, lähestyen Gekkoa, joka oli ilman aseita…
***
Umbra makasi juuri ja juuri tajuissaan mielensisäisen iskunsa jälkeen ja huohotti kuin viimeistä päivää hänen kurittajansa edetessä kohti valkoista toaa.
Olet ruma jopa makutaksi., toa sanoi ja Flygelin arvelu kävi toteen, itseasiassa hänestä tuntui siltä, että voisi hyvin päästä pakenemaan ja jättämään Rujon otuksen kaksikon hoideltavaksi, Flygel esitti tajutonta odottaen sopivaa hetkeä iskeä.
Makuta oli liian keskittynyt taisteluun tajutakseen kaivaa Zyglakin mieltä. Harva olisi tässä tilanteessa pysynyt niin tyynenä kuin toa, harvaa oli myöskään kidutettu ja hakattu koskaan niin pahasti. Aseeton toa pinkaisi kohti Umbraa jonka vieressä aseet olivat, hän nappasi uhrausmikean ja
löi sillä parhaansa mukaan punaista jättiläistä, se toki tuotti vahinkoa, mutta aivan kuin otuksella olisi ollut jälleen jokin varasuunnitelma eikä se siksi tuntunut olevan kovinkaan suutuksissaan nähdessään tipan vihreää nestettä valuvan selästään, tokihan se tällä kertaa kosti. Umbra, jos voisit nousta…, toa sanoi, mutta kuristusote hänen kaulallaan keskeytti hänet ja punainen jättiläinen alkoi
hakkaamaan hänen mieltään vielä kovemmin mitä hän oli Umbralle aiheuttanut. Toa kiemurteli tuskissaan Makutan otteessa kun tämä yhtäkkiä päästi irti hänestä. Umbra nousi seisomaan. Samalla hetkellä Zyglak repi verkon auki ja lähti juoksemaan kohti tykkinsä säilöntä paikkaa. Sinähän et minulta karkaa!, Matoran karjaisi suustaan ja lähti pinkovan Zyglakin perään, Matoran heitti miekkansa Zyglakin kylkeen jääden itse aseettomaksi, mutta kaataen liskon maahan, Sinä pieni, pieni matoran., Flygel sanoi ivallisesti ja lähti laahustamaan eteenpäin, Umbra seurasi halvaannutettua vastustajaansa ja sai hetken päästä miekkansa jalkaansa, Flygel lähti juoksuun kohti ovea, Fikou kipitti isäntänsä perään niin lujaa kuin pystyi, sillä ovi oli sulkeutumassa, hämähäkki ehti juuri ja juuri ovesta, jättäen Toan ja Makutan kahdestaan huoneeseen taistelemaan siitä kumpi pääsisi ulos hengissä.
Ystäväsi hylkäsi sinut, sinut petettiin., Makuta suolsi suustan loukkaavasti, toa katsoi selviytymismahdollisuuksia jotka tuntuivat olevan pyöreässä nollassa Jättiläisen ilmestyessä hänen kasvojensa eteen.
Toa hyppäsi ilmaan ja iski jälleen selkään suurta oliota kultisteilta varastetulta miekalla ja nappasi samalla omansa takaisin, Makuta päätti pahentaa tilannetta särkemällä lasin, joka esti vettä virtaamasta sisään.
Mitä Karzahnia sinä oikein yrität!, Toa huusi vesipatsaan sinkoutuessa naamaansa vasten kun loput paukahtivat jättiläisen eteen, huone täyttyisi nopeasti ja silloin Zyglakia olisi mahdotonta päihittää. Sinun pitäisi tietää paremmin, veljeni., Olento sanoi äänellä, joka kuulosti siltä kuin se olisikin niin. Vesimassat kasvoivat, ja kaksikko nousi ylöspäin huoneessa, joka alkoi näyttää sen hajotessa aivan muulta kuin laitokselta. Miekka kalahti Zyglakiin kerran jos toisenkin saamatta aikaan kuitenkaan tarpeeksi vahinkoa. Toa kiipesi ylöspäin ja hyppäsi Zyglakin selkään, olento oli edelleen hyvin kokematon taistelija, koska se ei ollut saanut minkäänlaista koulutusta, se oli joutunut opettelemaan kaiken itse. Sitten odottamatta se parkaisi kivusta kun vihreää nesttä näkyi lilluvan vedessä enemmän kuin se terveys olisi sallinut, se lyyhistyi veden alle.
Se ei voi olla näin helppoa, en usko sitä., aivan kuin vastauksena toan lausahduskeen luinen käsi iskeytyi pintaan riuhtiasten toan syvyyksiin, jostain syystä kelluva antidermis painui veden alle ja kuului korvia särkevä parkaisu: Voi ei, eiiii!, ääni hävisi syvyyksiin.
Valkoinen toa nousi vedestä, kiiveten tarmokkaasti ylöspäin, niillä voimilla mitä hänellä enään oli jäljellä.
Pakoreittini, Gekko sanoi läähättäen.
Toa oli onnistunut pääsemään seinään josta hakkasi tietään läpi, väsyneenä, riutuneena ja vihaisena se lävisti haurastuneet laitoksen seinät päästen ulos, vihdoin ja viimein, hän ei kuitenkaan jäänyt ihailemaan maisemia, kun yksi seinistä räjähti irti. Umbra ja Quewa olivat ehkä mennyttä. Valkoinen olento käveli metsään, kiihdyttäen tahtiaan päästäkseen pois täältä kamalasta paikasta, välttäen viimeksi sattuneen seurauksena pihkapuut hän oli juosten perillä hyvin nopeasti, koska hänen ei ollut tarvetta odotella Umbraa, joka tuli taas tämän seurauskena hänen mieleensä. Toa kuitenkin jatkoi matkaansa, joka saattaisi viedä aikaa. Sisimässään hän saattoi olla, sekä surullinen, että iloinen Umbran takia, ilman häntä tuo Makuta olisi saattanut päästä rellestämään klaaniin, tosiaan. Klaaniin.[spoil]Umppeli kirjoitti tuon alkuosan, yrittää nyt sitten selviytyä ulos sieltä, ÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄ[/spoil]
Valottujen suosekoilu osa 34: Flygelin palapeli
Järven läheinen laitos
Aseet osuivat aina pysähtyessään saman laatan päälle, joka kerran ne oli numeroitu, järjestys oli helppo saada siitä, mutta mitkä olisivat ne mitkä pitäisi vääntää?
Jos kalamies hyvän kalan saa, ei ongella väliä ole siinä laisinkaan , nämä ovat selkeitä vertauksia, mutta niistä pitäisi saada selvää, tarkoittaako tämä siis sitä minkälainen onki, eli vipu on?, Toa mietiskeli itsekseen. Umbra vastasi vaivautuneesti: Ehkä se tarkoittaa mahdollisiman rujoa tai muuten vain vähäpätöistä.
Voinet olla oikeassa, tuolla on yksi joka näyttää kanirahin kaluamalta ja on sen lisäksi aika mitätön. 3 terä osoittaa sen päälle., Toa totesi kuin olisi ollut asiasta varma, mutta kuitenkin suuremmin epäröi.
Leveällä miekalla vain leveyttäsi esittelet. , Hmm… Leveän vastakohta on kapea olen aika varma, että meidän siis etsiä mahdollisimman kapea, ensimmäinen teristä koskee aina siihen., Gekko sanoi, koska Umbrasta oli parempi olla sanomatta sanaakaan äskeisen jälkeen tämä pysytteli mahdollisimman hiljaa ja ikään kuin lyöden päätään seinään.
Jos saat ison ensin niin mihin sinä pientä tarvitset? , Pitääkö näiden vain vaikeutua koko ajan… Otamme siis mahdollisimman suuren vivun luulisin…, Toa sanoi itsekseen kun Umbra keskeytti hänet: Hei, happi alkaa loppua, kiirehtisitkö vähän?,Yritän koko ajan., kuului mietiskelevä vastaus.
Juuri silloin 4 terä kilahti sen päälle. Gekko kirjoitti asiat muistiin nappaamiinsa papereihin.
Vortixxin palkka puolita. , Vortixxit eivät saa palkkaa työstään, se on siis pyöreä nolla jaettuna kahtia. Tuolla on nähtävästi sellainen jossaon vivun paikka, mutta ei vipua ja sen tilalla aukko, joka saa sen näyttämään nollalta., Toa sanoi ja samalla hetkellä 2:della varustettu terä iskeytyi laatan päälle.
Se on siis sillä selvä.
Nyt siis vain käännämme vivut tässä järjestyksessä.
Ensimmäiseksi Kapein, toa neuvoi Umbraa.
Tehty arvon Gekotus, Matoran vastasi hieman pilkallisesti.
Sitten laita miekkasi siihen missä ei ole mitään ja väännä.
Tehty…
Seuraavaksi se kanin kaluama.
Umbra käänsi vipua.
Viimeisen vuoro, se oli tämä suuri ja leveä.
Teht-
Huone rupesi tärisemään holtittomasti kun ovi avautui, sen sisältä paljastui ei kerrasaan mitään.
Mitä Karzahnia tämä meinaa!, Umbra huudahti raivostuneesti, kaksikko talsi ovesta ja tunsi kuinka koko maillma heittelehti heidän ympärillään… se läsähti kasaan ja todellisuus paljastui, he olivat koko voimalassa olonsa aikana kulkeneet suuressa transissa. Edessänsä kaksikko näki neljä hyvin tuimasti tuijottavaa, Zyglakin silmää.
Halusin vähän kiusata teitä ja hidastaa matkaamme, nyt te sitten pääsitte läpi kun olimme ratkaisemassa tämän tykin arvoitusta, häipykää te saastat! Fllygeli karjui, kun takavasemalla valtava luiseva ja punainen Zyglak lähestyi kuin olisi karjunut heille kuolemaa.
Valottujen suosekoilu osa 33: Voiko kohtaloa muuttaa?
Zyglakien sähkövoimala
Tämä ei ole sitä mitä luulet, minä olen nähnyt tulevaisuuden, tulevaisuuden jota kukaan meistä ei halua, Quewa, meidän pitää rauhoittaa hänet., valkoinen jättiläinen huusi. Pelästynyt Fikou parka epäröi hetken ja kipitti sitten isäntänsä luo.
Valehtelet toa,!, Umbran miekka kalahti Gekon omaan ja toa vastasi: Sinä tiedät miten tässä käy, lopeta suosiolla, liika vesi on pehmentänyt pääsi!
Matoranin raivoa ei tuntunut pysäyttävän mikään kun tämä nosti miekkansa uuteen iskuun kohti tilanteesta häkeltynyttä toaa.
Sinä et tosiaan halua tätä, mutta minun on tehtävä se jos et muuten usko, jokin on sekoittanut sinut, et tosiaan ole oma itsesi!, Toa nosti viittaansaa lisää suun peitoksi ja rupesi antaumuksetta taisteluun joka antoi Umbralle yhden hänen elämänsä kovimmista haasteista.
Sinä se tässä olet vikana! Sinun takiasi jouduimme tänne typerään laitokseen jossa odottaa vain varma umpikuja!, Rhak’elakkin miekka syöksyi jalokivet kiiluen kohti toan jalkaa, joka halvaannutti toan. Mitä minun pitää tehdä, että ymmärrät tekeväsi väärin?, Gekon silmät alkoivat näyttää vihaisilta, on kulunut ikuisuuksia sellaisesta hetkestä. Sinulla on omia tarkoituksiasi, jotka tuhoavat tämän maailman aikajatkumon, sen miksi Mata Nui oli sen luonut!, Umbra karjui saaden pienen hämähäkkinsä pelokkaaksi. Minä olen nähnyt tulevaisuuden, tiedän mikä on tämän universumin parhaaksi! Mata Nuikaan ei ole kuin pelkkä-!, Toan sana keskeytyi kun heidän yläpuolellaan oleva katto alkoi tärisemään ja valumaan alas, fikou pelästyi uutta käännettä ja kaverukset keskeyttivät taistelunsa. Lattialle oli ilmestynyt katosta salaperäistä kirjoitusta.
Seuraava asia mitä huoneessa tapahtuu voi olla meille kaikille kohtalokas, kuuntele minua!, Toa nousi ontuen maasta ja käveli hitaasti kohti Umbraa valmiina tekemään lopun tästä oudosta taistelusta.
Mitä sinä teet!, kuului pelästyneen Matoranin suusta tämän uuden miekan ja sukellsu varusteiden hajotessa.
Näitä tuskin enään tarvitset. Tule, hoidetaan itsemme ulos täältä, minäkään en pidä tästä läävästä., Toa sanoi rauhoittuessaan.
Matoran huohotti maassa, huomaten hetkensä tulleen.hän nousi, otti mustan miekkansa ja syöksyi kohti toaa, joka oli jäänyt tiirailemaan raapustuksia. Toa parahti tuskasta tuntiessaan miekan osuessaan selkäänsä, ainut mikä pelasti hänet kuolemalta oli hänen kestävä haarniskansa, joka esti miekkaa upotautumasta häneen. Toa riuhtaisi miekan irti selästään, mutta niinkuin Umbralla ei olisi ollut uutta yllätystä luvassa tämän varalle. Matoran painoi toaa maahan, mutta Gekko sai itsensä Matoranin luo juuri kriitisellä hetkellä ja pelasti syöksyllä, hänen takanaan putosi jotain katosta.
Kerro, mitä aiot tehdä., Umbra sanoi hieman rauhoittuneena.
Pelastaa oman universumini ja palata tänne estämään sen mitä olisi tulossa, Varjo laskeutuu universumin ylle, monet kuolevat, syntyy sota joka huipentuu taisteluista suurimpaan., Toa sanoi hiljaa.
Umbra kuunteli hiukan hämillään toan profeettamaista lausahdusta.
Nyt, hoidetaan itsemme ulos täältä., Toa sanoi ja laittoi miekan selkäänsä.
Umbra käveli epäröiden tämän perässä.
Fikou uskaltautui tulemaan lähemmäksi.
Jos kalamies hyvän kalan saa, ei ongella väliä ole siinä laisinkaan,toinen kuului: Leveällä miekalla vain leveyttäsi esittelet., toisiksi viimeinen kuulosti joltakin mitä Manfred voisi opettaa humala päissään:Jos saat ison ensin niin mihin sinä pientä tarvitset?, Vortixxin palkka puolita. Kolmikko katseli hämillään seinien paljastamia tekstejä, sitten vipuja, tarkastelun jälkeen he huomasivat niiden kaikkien näyttävän erilaisilta.
Luulen, että meidän pitää siis vääntää oikeat vivut, mutta onko tässä jokin järjestyskin, Gekko sanoi. Äskeisen jälkeen Umbra tunsi vain itsesääliä ja tunsi, että olis parasta olla sanomatta mitään vähään aikaan, heidän välinsä olisivat kuitenkin lopuliisesti tulehtuneet.
Katossa rupesi seuraavassa hetkessä pyötimään pilari, josta törrötti neljä terävää asetta, se pysähtyi välillä, samaan asentoon. Ja jatkoi taas pyörimistään, aseet oli numeroitu.
Molemmaista heistä tuntui, että oven takana odottaisi se mitä he olivat tulleet etsimään.
Sitten kaikki ovet akalhtivat kiinni ja koko tila sulkeutui kokonaan happi alkaisi pian loppua, heillä olisi kiire, joten välienselvittelylle ei jäisi aikaa, ovi oli heidän ainut tiensä vapauteen.
Valottujen suosekoilu osa 31: Sähkö ei tule vain töpselistä?
Järven läheinen laitos
Heti kun ääni oli kantautunut heidän korviinsa kuului humahdus ja paneelit seinissä ja mut laitteet lattioilla rupesivat rätisemään sähköä. Umbra tuskin ehti väistää purkausta hänen vieressään Gekon vetäistessä tämän pois tieltä.
Nyt siis, mitä me oikein teemme?, hän kysyi Umbran huohottaessa.
Etenemme, varovaisesti. Yritämme sammuttaa tämän aparaatin, Umbra vastasi.
Pienen hämähäkin hyppiessä seinän paljaita kohtia pitkin kaksikko eteni varovaisesti sähköisessä ympäristössään, Gekon suurin ongelma oli hänen märkä viittansa jota parhaillaan yritti kuivata. Silloin seinä heidän takanaan räsähti kiinni. Mikä naurutalo tämä on olevinaan?, Umbra kummasteli.
Sitten pahin tapahtui. Mitä tuo lotina on, Gekko kysäisi. Nyt. Juokse!, Umbra huusi nähdessään vesivanan perässään. Fikou hyppäsi huonoja sattumuksia kohtaavan isäntänsä olalle. Sitten sähköt sammuivat ja tuli pilkkopimeää. Seinä heidän edessään sulkeutui jaVesimassa alkoi nousta.
Ne koettelevat meitä,Umbra sanoi hädissään pelon ja ihmetyksen välimuoto kasvoillaan.
Kaksikko nousi putkimaista rakennelmaa pitkin henkeään pidättäen ylöspäin. He tulivat uuteen huoneeseen, mutta vesi vain jatkoi nousuaan vääjäämättä, tila oli umpikuja, kaikki ulospääsy tiet sulkeutuivat. Quewa keräsi happea ja piti näin ystäviensä tajunnan toien mennessä hakkamaan seinää palasiksi, se petti ja edess odotti valtavan syvä putous suoraan alaspäin, jonka pohjaa ei näkynyt. Umbra oli saanut otteen jostain Gekon huuhtoutuessa suoraan alaspäin, toa tarrasi urhean matoranin jalkaan veden valuessa suoraan heidän päällensä.
Kestä vielä hetki!, Gekko huusi kun vesimassa oli repimässä matoranin otetta. Vesi massan mentyä Umbra nosti toan ylös painovoimavoimillaan. Edessä oli kuilu ja sen takana taas maata. Kaksikko hyppäsi sen yli Umbran juuri ja juuri yltäessä kaiteeseen. Josta valkoinen toa tämän nosti ylös.
Nyt tämä pelleily saisi jo riittää., Gekko sanoi äreänä katsoen uuden käytävän päähän.
Kaksikko jatkoi matkaansa suureen saliin, se oli täynnä kahvoja ja vipuja. Edessä odotti lukittu ovi.
Tämä alkaa tosissaan sapettamaan…, Umbra olisi halunnut karjua tämän, mutta ei tehnyt sitä koska se olisi voinut laukaista ties mitä.
Valottujen suosekoilu osa 30: Lahja Imperiumilta
Järvi
Koko homma tuntui kuin kilpajuoksulta aikaa vastaan. Jos he nyt pysähtyisivät zyglakit repisivät heidät kappaleiksi armotta.
GK oli jäämässä jälkeen koska hänen jalkavoimansa ei riittänyt nopeaan liikkumiseen, koko haarniska oli niin raskas, hän yritti parhaansa mukaan estää Zyglakien etenemisen Umbran ja Fikoun kadotessa ylöspäin. Saatuaan Fikounsa pinnalle Umbra saapui takaisin syvyyksiin auttamaan ahdistetun Gekon Zyglakien keskeltä, painovoimavoimiensa avulla. Juuri ja juuri kaksikko selviytyi pinnalle, nyt Toa pääsisi voitolle.
Quewa läsähti uupuneena rannalle ja lähti kipittämään piiloon.
Glatorianking otti miekkansa tyytyväisenä esiin ja alkoi halkoa Zyglakien sumaa yhdessä Umbran kanssa kohti järveä. Zyglakien perääntyessä yksi näistä sivalsi Gekon haarniskan putken auki. Ilma lähti ulos kehosta ja veteen joutuminen tietäisi lähes välitöntä kuolemaa.
“Umbra, kokeiles tällä.”, Gekko sanoi noustessaan ja heitti Miekkansa Zyglakin ruhoon, jonka parkaisun jälkeen Umbra otti, miekan, käyttäen voimiaan hän heitti miekat eteenpäin kuin ne putoaisivat ja sitten takaisin käsiinsä muutama Zyglak oli päätä lyhyempi.
Sitten he huomasivat erään seikan, Zyglakeja nousi vain lisää järvestä, jatkuvalla syötöllä.
“Näetkö tuon rakennuksen”, Umbra osoitti rakennusta kukkulallla, “Voisimme päästä sinne pakoon.”, Ei hullumpi idea, pakkohan tässä on jotain tehdä.
Kaksikko kiipeesi ylös ja näki oven, se oli lukossa.
“Mennäänkö katon kautta?”, GK ehdotti. Kaksikon kiivetessä Fikou ryömi ulos kolostaan ja koitti hidastaa Zyglakeja seitillään, mutta nämä puskevat siitä läpi raivolla. Kaksikon ja Quewan auttaessa seitillän nämä pääsivät nopeasti katolle. Rappautunut Nazorakien logo näkyi seinällä, ja Zyglakien kiivetessä pitkin seittiä, Quewa katkaisi sen. Silloin yksi Zyglak ilmestyi kuin tyhjästä ja kolmikko räsähti katon läpi, Zyglakin litistyessä toan ja Matoranin painon alle.
Kaksikko lysähti keskelle sokkelomaista keskusta, sähköpaneeleja ja ties mitä oli heidän tiellään. Sitten koko laitoksen läpi kaikui:
He ovat täällä…