Telakka, uloin sisäpiha Yön sinisyys oli väistynyt. Kuusi pimeän sinen turvin lentänyttä tummanpuhuvaa varjoa laskeutui kivipohjaiselle lentokentälle aamuaurinkoiselta taivaalta, ja suurten lintujen siivet piiskasivat tuulta laskeutumiskohtaa ympäröivien Laivaston matoranien kasvoille. Sekalainen joukko kirjavia laivastolaisia katseli ihmeissään Veljeskunnan lintuja, jotka kaikessa valtavuudessaan ottivat maankamaran kuitenkin vastaan sulavasti ja pehmeästi. Yleensä tälle puolelle laskeutui vain Laivaston rautalintuja. … Jatka lukemista Lähetti ja kuningatar
Avainsana-arkisto: tawa
Äänekäs hiljaisuus
Telakka Aivan viileän hallin oviaukon edessä seisoi tusina vihreän ja mustan kirjavia le-matoraneja sekalaisiin sotisopiin sonnustautuneina. Metsän pikkuväki seisoi täsmällisessä sotilaallisessa rivissä. Selässään kullakin viidakkoshinobilla oli miekkoja, joiden kylmä musta teräs oli kääritty tummanvihreisiin kankaisiin. Pikkuruiset katanat olisivat toa-käsissä vain viidakkoveitsiä, mutta joka ikinen metsän puupuhetta solkkaavista sotureista oli koulutettu tappamaan vähälläkin teräksellä. Vihreiden naamioiden … Jatka lukemista Äänekäs hiljaisuus
Maailmanparantajat
Meri Matoro nousi hitaasti laivan märältä kannelta pidellen päätään. Kaksikon alus oli seilaamassa hyvää vauhtia poispäin Xian seudulta, eivätkä heidät pysäyttäneet veneet olleet lähteneet seuraamaan heitä. ”Portaat. Minä vihaan portaita”, hän mutisi noustessaan ylös. ”Sinulle tuottaa näemmä valtavia vaikeuksia selvitä portaista?” Kapura kysyi sarkastisesti. ”…” Matoro totesi. ”Seuraava siirto, herra KAPTEENI MUSTALUMI?” ”…” Matoro totesi. … Jatka lukemista Maailmanparantajat
Hetelmasalaatti
Bio-klaani, Visokin huone Visokki oli mennyt omaan huoneeseensa mietiskelemään pitkästä aikaa. Visorakin ”luolassa” oli kyllä valot, mutta niitä ei juuri käytetty koskaan, sillä mihin visorak nyt valoja tarvitsisi. Jos huoneessa olisi ylipäätään nähnyt, huomaisi heti huoneen keskellä olevan pitkulaisen vaalean sohvan. Yhdessä nurkassa oli kasa säkkituoleja, seinustalla taas visorakkokoinen työpöytä. Huoneen monissa kirjahyllyissä lojui paljon … Jatka lukemista Hetelmasalaatti
Paralyysi
Bio-Klaani, sairasosasto ”Hei. En tiedä, kuuletko minua. En välitä.” Raskaat verhot estivät vähäisenkin valon pääsyn huoneistoon. Hämyisässä sairaalaympäristössä valkoinen ja musta sekoittuivat harmonisesti. Harmaata ei ollut. Oli vain mustia siluetteja, jotka liikkuivat valkoisuudessa. Aivan ikkunaa vasten nojasi tuoli, jolla istui sotilaallinen hahmo. Metrin päässä hahmosta löytyi peti, jolla makasi huoneen ainoa potilas. Tämä nukkui rauhallista … Jatka lukemista Paralyysi
Polta se
Bio Klaanin Linnoitus Lievät hengityksen äänet olivat ainoa asia mitä kuului haudanhiljaisen lukitun Verstaan sisällä. Same seisoi ääneti keltaisen adminin takana kun tämä oli kiinnittänyt kokonaan huomionsa huoneen keskellä seisovaan useiden raajojen ja panssareiden peittämää ruhoa. Nais-Toa ei ole sanonut sanaakaan siitä asti kun hänen jalkansa astui tuohon kylmään ja pimeään huoneeseen, jonka sisällä ei … Jatka lukemista Polta se
Operaatio Turkanen
Tarina nimeämispäivästä ja sinapista Vuosia sitten Talvi oli tullut. Taivas oli avautunut ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen kunnolla ja vapauttanut lumisen antinsa. Puhtaan valkoinen kauneus peitti kaiken alleen. Oli nimeämispäivä ja ilmassa oli iloa. Maa oli valkoisenaan lumen leijaillessa Bio-Klaanin saarella linnoituksen ympärillä ja kasaantuessa pirteän valkoisena linnoituksen katolle. Klaanin pihalla temmeltävät klaanilaiset olivat rakentaneet kurpitsapäisiä … Jatka lukemista Operaatio Turkanen
Paha Gekko kesytetään
Tuntematon Niin monta asiaa, niin monta kysymystä, mutta niin surullisen vähän vastauksia. Klaanin rakennuksen katto Makuta oli kiivennyt katolle ja katseli alhaalla hänen perästään tulevia toia. ”Voih, minäkin osaan olla epäreilu”. Varjo purkaus lähti makutan kädestä rusauttaen yhden toista maahan siihen kuntoon, että hän ei vähään aikaa ylös kiipeäisi. Teko ilkeää naurua makuta lähti sulavast … Jatka lukemista Paha Gekko kesytetään