Klaanin käytävät
Jostain kuului räjähdys, joka olisi ollut läheltä korviahuumaava.
GK käveli vain huomatakseen, että ääni tuli kätävästä komentokammioon.
”Sairasta, juurihan olin täällä.”, hän murahti.
Glatorianking säpsähti nähdessään valtavan reiän seinässä komentokammmiossa.
”Teen tämän varmuuden vuoksi.”
”pysy takanani Jake.”
”Tämä on jo klisee”, hän mietti itsekseen.
Repäisi putken irti ja suihkutti kuumaa vesihöyryä ilmaan.
Pimeys
Pysy vahvana.
Pysy vahvana.
Älä kuuntele. Nimet. K̶uus͡i nimeä.
Pysy vahvana.
Jake. Kapura. Snowman.
Kuusi̷͜͠.
Domek.
Miksi niitä on aina kuusi.
ystävä
vihollinen
ystävä
kuusi
ei
N̴҉i̸̵͘md̸̛a̷̢.
ystävä
Klaanin käytävä
Kapura ja Glatorianking harhailivat Klaanin käytäviä pitkin. Heitä vastaan tuli Troopperi.
”Ai moi, Kapura ja GK.” Troopperi sanoi. ”Tiedättekö, mitä täällä tapahtuu?”
”Avde hyökkää Klaaniin.” Glatorianking sanoi. ”Yritämme keksiä tapaa evakuoida Matoraneja.”
”Huomasin äsken erään umpikujan. Sinne voisi evakuoida Matoraneja ja sitten peittää, jättäen vain Matoraninmenevän aukon.”
”Kuulostaa hyvältä.” Jake sanoi. ”Vie meidät sinne.”
Toinen Klaanin käytävä
Jake istahti maahan. Miksi hän oli lähtenyt Klaanin pihalta? Glatoriankingistä ei näkynyt jälkeäkään, ja oli toivotonta löytää ulos törmäämättä niihin mekaanisiin olentoihin tai Avdeen.
”Jae?” Glatorianking huudahti lievästi yllättyneenä. ”Voitko auttaa meitä yhdessä jutussa?”
”Voin, ei minulla ole parempaakaan tekemistä. Muuta kuin taistella niitä olioita vastaan.” Jake vastasi. ”Mitä siis tarkoitat?”
”Aiomme tehdä tänne Matoranien evakuointipaikan.” Troopperi vastasi. ”Hae tänne mahdollisimman monta Matorania. Älä kuitenkaan lähde liian kauas.”
”Selvä!” Jake sanoi ja lähti etsimään Matoraneja.
Muut Toat aloittivat piilopaikan tekemisen. Troopperi ja Glatorianking irrottivat seinästä palasia, ja Kapura siirsi painavimmat painovoiman avulla. Hetken päästä, kun piilopaikka oli puoliksi valmis, Jake palasi mukanaan neljätoista Matorania. Hän alkoi auttamaan kolmea Toaa, ja evakuointipaikka oli hetkessä valmis. Toat astuivat ulos, ja siirsivät viimeisen palasen paikoilleen.
”Noin.” Troopperi sanoi. ”Hajaannutaan ja lähdetään etsimään Matoraneja evakuoitaviksi.”
”Sopii. Minä ja Jake menemme tänne.” Glatorianking sanoi. ”Mene Kapuran kanssa tuohon suuntaan.”
”Ottakaa mukaan myös haavoittuneita Klaanilaisia, yritän löytää Kupen jostain.” Kapura sanoi.
”Selvä.” Jake vastasi. ”Kenenkään ei pitäisi päästä sisään ilman painovoiman hallintaa.”
”Tavataan täällä viidentoista minuutin kuluttua.” Troopperi sanoi.
”Odottakaa, teen vähän höyryä jotta ne mekaaniset oliot eivät varmasti löydä tätä paikkaa.” Glatorianking ehdotti. Muut nyökkäsivät. Hetken päästä Toat lähtivät etsimään evakuoitavia Klaanilaisia ja Matoraneja. Kaksi Matorania sijoitettiin vahdeiksi, kaiken varalta.
Keetongun steampunk telakka
GK ryntäsi ulos ovesta ja rupesi hakkaamaan satunnaisia puita Jaken katsellessa vierestä pöllämystyneenä.
”Gekko meillä oli… tehtävää, vain koko klaanin pelastaminen.”, Jake sanoi
”Niin, mutta jos ajattelt koko ikänsä tynnrissä kasvannutta matorania, niin miten hän voisi edes kävellä? Minun pitää harjoitella.”
Jake lähti takaisin linnakkeeseen, Glatoriankinginjäädessää hakkaamaan ylimääräisiä polttopuita.
Nyt hän oli korkeampi, kestävämpi ja vahvempi ja Keetongu olisi vihainen, mutta se oli tehtävä jos hän halusi elää seuraavaan päivään.
Tässä välissä voin sanoa ettei puiden hakkaaminen ole niin mielenkiintoista luettavaa, siispä siirrymme viisi minuuttia eteenpäin.
Five minutes later
Gekko tunsi olevansa valmis ja päätti ihan aluksi Edes yrittää Feterran tuhoamista GK m1eni sisään Klaanin, mutta näki kauhukseen vain tolkuttoman plasman polttaman läjän ruumiita.
Viha alkoi kasaantua hänen sisäänsä Ja tunteet tulivat pintaan.
GK lähti hyrinää päin klaanin sisällä, huoneesta kuului taistelun ääniä.
Kapura seisoi huoneessa lähes yksin muutaman ruumiin keskellä vain kaksi toaa oli häntä auttamassa kauhistuksekseen GK huomasi, että heitä vastassa oli 5 Feterraa.
GK katsoi höyrysäiliötä ja putkea rinnassaan. GK otti sen irti ja suihkutti Tulikuumaa vesihöyryä ilmaan peittäen huoneen höyrypilveen.
Feterrat olivat yhtä pöllänystyneitä kuin kome toaakin.
”Tule Kapura, seuraa ääntäni!”
Klaanin ulkopiha
Jake juoksi GK harteillaan pakoon kahta Feterraa, kumma kyllä ne huomasivat jotain läheisessä ikkunassa, GK kuultua hyrinän loittonevan hännäki Feterrat leijumassa kohti kahta hahmoa ikkunassa.
”Jake ne menivät.”
Jake käännähti ympäri Feterrat olivat menneet sisään ikkunoista ja samalla kuului taistelun ääniä.
Paja häämötti jo, sieltä GK saisi hätäapua.
Jake avasi oven GK ryömi lattialla ja katseli pukuja ja etsi vähiten silmään pistävän näköistä, monesta tuprusi höyryä jostain kumman syystä.
GK huomasi tukevaksi tehdyn puvun jossa oli alhaalla muhkeat panssarit.
Jake nosti GK:tä ja toa repi jotain sen sisältä mahtuakseen paremmin, sitten hän kiinnitti pöydällä olleet virtajohdot siihen mistä hänen jalkansa olivat alkaneet, toa kykeni nyt kävelemään, sitten hän kaivoi vaivalloisesti rikkinäisellä kädellään panssareita kopa1sta ja kokosi lopulta vasemman kätensä ja panssaroi oikeaa.
hetken kokeiltuaan armoria hän kiristi sen liitokset laittoi viitan päällensä otti miekan käteensä ja löi pöydän jalan poikki, Gekko hymyili, hymyili paremmin kuin koskaan…
Klaanin ulkopiha
Jake aj Glatorianking… palasina näkivät Feterrojen suuntavaan heitä kohti, Gkyritti epätoivoissaan ryömiä suojaan ainoan kätensä avulla, pahaksi onneksi Feterrat huomasivat toan.
GK, oli lopen uupunut kaikkeen tähä pakenemiseen ja tunsi elämänsä olevan päättymässä. Jake koitti heitellä GK,n miekkaa Feterroita päin, mutta nämäolivat selvästi uusia, ne jotka Gekko oli kohdannut kahviossa oli jo hakatttu aiemmin.
”Jake… toivon, että päädymme hyvään paikkaan.”, GK sanoi murheissaan.
Jake puristi hammastaan kun feterra löi hänenmiekkaansa:Ei, GK, me selviämme tästä ja lupaan, että saat uuden kehon.”
Feterrat ampuivat GK:n ironneet palaset tuhkaksi, Glatoriankingin silmästä tipahti kyynel märälle nurmikolle, hän oli oikeasti kauhuissaan, kauhuissaan enemmän kuin Avden sisällä.
Feterra ampui GK:n miekan Jaken kädestä ja Gk kurottautui sen luo.
”Jake. Lupaa minulle ettet kuole.”, GK nousi viha silmissään ”kyykyyn” ja raahautui kohti Feterroja, ne olivat keskittyneet vain Jakeen.
Jake iski yhden puun katki ja Feterrat hämmentyivät oudosta liikkeestä, ”muistatte tämän päivänä kun…” Jake heitti sankarillisesti kepillä Feterraa, joka oli hämmentynyt tapahtuneesta.
Jake otti GK: miekan laittoi sen selkäänsä omansa kanssa, ja otti Gekon harteillensa ja lähti juoksuun.
”Katsos nyt, pidin lupaukseni.”
”Et ihan kokonaan, lupasit minulle myös uuden kehon.”
”Ai niin.”
”Tule GK, mennään.”
Kaksikko eteni pusikossa kohti Keetongun pajaa juosten torjuessaan ja väistäessään ohi kiitäviä säteitä.
Kahviossa palasina köyden päässä
Jake oli jälleen hyödyntänyt Hyllyssään olevaa Hopean meren piraatti-trilogiaa huoneessaan ja heivannut kaksikon turvaan, mutta GK oli edelleen puolustus kyvytön.
”Jake, ota miekkani siihen asti kun saan korjausta… jos saan”, Gekko sanoi synkästi.
”Selvä ystävä”
Jake repäisi Miekan GK:n hajonneesta kädestä jossa vain sormet olivat kiinni käsivarressa.
Jake otti miekan ja alkoi kuulla taas Feterrojen hyrinää.
”Mitäs nyt kapteeni Jake?”, Glatorianking virnuili.
Bio-klaani, kahvio
Jake seisoi kahviossa. Hän katsoi eteensä. Hänen edessään oli feterra. Jaken takana taas oli valkoinen toa, Glatorianking. Hän makasi maassa, hengitti erittäin tiuhaan tahtiin, ja hänen raajansa olivat murskana. ”Hajosit täysin, tällä kertaa kirjaimellisesti”, Jake sanoi. ”Tässä ei nyt huumori auta, Jake. Totuus on että me kaksi kuolemme tässä ja nyt”, Pihisi Gekko. ”Älä kuvittelekkaan, olen sitä mieltä, että…” Jake käveli Gekon luokse ja otti satunnaisesta köydestä kiinni. ”Herrat…” Jake sanoi ja kiinitti köyden Gekkoon. Jake laittoi jalkansa pöydälle ja otti samasta köydestä kiinni. ”Tulette muistamaan tämän päivänä, jolloin melkein saitte kiinni Jaken ja hänen ystävänsä Glatoriankingin.” Silloin Jake ponnisti pöydän kulmasta ja heitti heidät köydessä olleen jännitteen voimalla ikkunasta ulos.