Klaanon

Avainsana: Jake

  • Pitkä matka rommin takia

    Majatalo kaukana bioklaanista

    Notfun oli matkannut surkealla aasilla monia kymmeniä kilometrejä. Pelkän rommin takia. ”ONKO. TEILLÄ. ROMMIAAAAAAAAAAARRRGGGGHH??”, Notfun karjui majatalon isännän korvaan kun oli astunut sisään. Hän oli menettänyt hattunsa, jälleen, ja Notfunista näki että hänellä oli vieroitusoireita rommin ihanasta mausta. ”Nimenne, herra?”, Majataloa pitävä skadki kysyi. ”NOTFUN. KAPTEENI NOTFUN”, Notfun karjui skadkin korvaan. ”Herra Notfun. Tämä ei ole mikään Mctohungas jossa myyjälle saa karjua mitä haluaa. Mutta mitä haluatte?”, Isäntä kysyi. ”ROMMIAARRGGHHH!! Ammun sinut tohjoksi jos sitä ei tule”, Notfun karjui. ”Notfun. Not gun. Vein piilukkopistoolisi kun nukahdit majatalon eteen”, Skadki kertoi ivallisella äänellä. Kun hän oli seurannut puolisen tuntia pienen miehen hyppimistä ja kiroilua, hän vihdoinkin heltyi antamaan tälle rommia. Notfun siirti nurkkapöydän varjoon juomaan rommiansa. ”Jarr harr, vihdoinkin rommia..”

    This post has been edited by Jake on Jan 17 2011, 06:29 PM

  • Agentti Jake ja lupa tappaa

    Bioklaani, käytävät

    Jake ajeli adminsiipeä kohti. Hän oli menossa tapaamaan Guardiania. Hän oli noussut aika myöhään, koska oli valvonutkin myöhään.

    Jaken ajelu adminsiipeä kohti oli tasaista, mutta häntä häirittiin kokoajan. Kun hän ajoi, eräs vähintäänkin häiritsevän näköinen matoran ajoi pyörätuolilla hänen vieressään hetken aikaan, ja katsoi Jakea pelottavasti. Sitten se iski silmää ja kiihdytti pois. ”Just. Näitä uusia jäseniä”, Jake jupisi.

    Kun Jake oli päässyt Tawan huoneeseen, hän tervehti Toaa.
    ”Hei, Tawa. Emme olekkaan nähneet aikoihin.”

    Aikoihin, en ole nähnyt tuota olentoa IKINÄ… Näitä uusia klaanilaisia..

    ”No hei sinullekkin. …Kuka muuten olet?”, Tawa tervehti hämmentyneenä.

    ”Olen Jake. entäs sinä?”, Jake vastasi.

    Mikä tuolla olennolla on? Hän sanoi nimeni alle viisi sekuntia sitten

    ”Olen Tawa, muuten, tiesit sen jo”, Tawa vastasi.

    ”Mukava tietää”, Jake sanoi aurinkoinen hymy kasvoillaan räpäyttämättä silmiään.

    ”Ehh.. Voisit mennä vakoilemaan jotain vihollisosapuolta, otahan joku mukaasi ja lähde. Hus”, Tawa komensi ja Jake lähti.

  • Jaken kevät

    Bioklaani, sisäpiha

    WWWWWWWWWWWRRROOOOOOOOOMMMM – Näin kirmasi Jake. Hautajaiset olivat loppuneet ja uusi päivä oli koittamassa, niin kuoleille kuin elävillekkin. Kevät oli tullut. Tsirp. Niin lauloi lintu, ja niin kirmasi Jake. Hän unohti käydä hautajaisissa, koska hän kirmasi. Lopulta Jake kuitenkin kyllästyi kirmaamiseen. ”Blah. Tylsää. Olenpa ollut tyhmä”, Sanoi Jake. Kuitenkin hän jatkoi kirmaamista. ”WIIIIII”, Huuteli Jake ja kirmaili ympäri klaania. Kuitenkin oli pelottava fakta, että Jake kuuli outoa musiikkia ympäriltään. Silti oli nyt kauhujen yö ohi ja haudatut haudoissaan. Aurinko paistoi. Paist paist.

    [spoil]Tämä oli nyt vähän rennompi viesti, iloisempi. Älkää säihkähtäkö tuota outoa musiikkia.[/spoil]

  • Puhdistava sade

    Bio-Klaani, katu

    Satoi kaatamalla. Se auttoi viimeistenkin tulipalojen kanssa, mutta sai Klaanin näyttämään vieläkin masentavammalta.

    Kotipuolessa korjaustyöt olivat alkaneet heti. Jake oli tullut henkihieverissä, herättänyt huonosti nukkuneen Keetongun ja pyytänyt renkaita.

    Keetongu oli hakenut varastosta kaksi vankkaa rengsta ja yhdistänyt ne Jaken alavartaloon. Ne näyttivät toimivan Jaken uusilla tulivoimilla ja reisilihasten tyngillä.

    Nyt Keetongu käveli sateessa takaisin Telakkaa kohden. Hän oli saattanut Jaken Klaaniin mahdollisten konevikojen takia. Oli vielä paljon tehtävää. Heidän piti löytää kahden kuolleen lentäjän ruumiit ja haudata heidät Telakan taakse perustetulle sankarihautuumaalle.

    Keetongu todella toivoi, ettei hautuumaa kasvaisi. Mutta sota ei ollut vielä edes kunnolla alkanut.

    Keetongu oli säilinyt tiimistään parhaiten matkasta. Hänen kehossaan kehittyvät parantavat eritteet olivat jo tukkineet haavat ja Keetongu pystyi liikkumaan kivuttomasti. Henkinen rasitus oli huomattavasti suurempi. Manu ei ollut kertonut, miten tehtävä oli onnistunut. Keetongun piti vain luottaa häneen. No, ainakaan kukaan matkalaisista ei kuollut.

    Keetongu saapui Telakalle. Sade oli laskenut loputkin sitä piilottavasta höyrystä. Keetongu astui sisään. Apeat Onu-Matoranit valmistautivat hakemaan sankarivainajia Darackilta kylmiöstä.

  • Jake saa pyörät

    Klaanin ulkopuolella, ei kovin kaukana klaanista

    Jake ryömi maassa käsillään. Hänellä ei ollut jalkoja, eikä mitään millä voisi ottaa yhteyttä klaaniin, Jake oli vielä vuorokausi sitten ollut kuolleena keskellä laavaa silpoutuneena, mutta jotain oli tapahtunut. Kukaan ei tiedä mitä, mutta jotain. Jake oli jo näköetäisyydellä klaanista – vuorokauden ryömiminen oli tuottanut tulosta. Kuitenkin näky oli kauhistuttava. Klaani oli tuhoutunut melkein täysin. Jake näki ruumiita ja palanutta romua linnakkeen ympärillä. Jake näki tumman hahmon lähestyvän häntä. Kun se oli jo näköetäisyydellä Jakeen, hän näki että se oli matoran. Matoran tuntui myös näkevän Jaken. ”Kuka oletkaan, haen apua, odota hetki”, Matoran huusi Jakelle ja lähti takaisin linnakkeeseen päin. Sitten kaikki pimeni.

    Bio-klaani

    Jake herää. Hän on klaanissa. Hän yrittää liikkua. ”Hmm…?”, Jake yllättyy. Hän voikin liikkua. Ja kaiken lisäksi hallitusti. Kuitenkin hän tuntee että jalkoja ei ole. Hän katsahtaa hitaasti siihen, missä ennen nukahtamista ei ollut jalkoja. Siinä ovat nyt…

    Pyörät. Hän huomaa pyörät. ”Selvvä…”, Jake sanoo erittäin hämmentyneenä. ”Jaah, heräsit sitten lopulta, vai?” Tuttu ääni sanoo. Jake katsahtaa eteensä. Hän näkee keltaisen isokokoisen rahin. ”Keetongu. Kiitos. Tämä helpottaa elämääni erittäin paljon. Juuri tässä vähän aikaa sitten ryömein 26,5 tuntia päästäkseni laavajärveltä klaaniin”, Jake vastaa. ”Joo, ei tarvi kiitellä. Muuten, et ole enään toa, jos huomasit, tai ainakaan et näytä sellaiselta”, Keetongu toteaa Jakelle. ”Jep, mielestäni näytän vähän niinkuin joltain ankkarahin ja auton fuusiolta, hallitsenkohan vielä jäävoimat?” Jake vastaa. Sitten hän yrittää jäädyttää ämpärissä olevaa vettä. Se ei onnistu. Itseasiassa vesi rupeaa kiehumaan ja ämpäri palaa.

    ”Et taida enään hallita jäätä, luulisin.”

    ”Niin minäkin luulen. Tämä vaikuttaa jotenkin enemmän tulelta.”

    ”Mielenkiintoista… Erittäin mielenkiintoista.. Ehkä mutaatiosi syy voidaan selvittää, tule, mennään.”

    WWWRRRRRROOOOOOOMMMM – Ja Jake huristeli Keetongun perään.

  • Jaken uudelleensyntymä

    Jaken ruumis makasi laavan keskellä, silpoutuneena, mustana, tuhoutuneena. Jake oli kuollut. Mitään toivoa ei enään ollut. Ataman tekemä vahinko ja laavaan tippuminen yhdessä olivat aiheuttaneet täydellisen tuhoutumisen. Jotain kuitenkin tapahtui. Pieni valonkipinä. Pieni valonkipinä, joka sai laavan purkautumaan. Laavajärven laavat lensivät yhtäkkiä ylöspäin, ja kuolleen Toan ruumis olisi kohta lopullisesti tuhoutunut. Kun laava oli tulossa takaisin alas, se pysähtyi ilmaan ikäänkuin suojakentäksi. Se valui suojakentän reunoja pitkin takaisin maahan, ja kun laava oli valunut, outo hahmo oli täysin kuivalla kivipinnalla pitelemässä energiakenttää kasassa. Tällä hahmolla ei ollut kuitenkaan jalkoja. Se oli Jake. Laava oli muodostanut jostain kumman syystä Jakelle uuden kehon, paitsi jalat, joista ei ollut jäänyt mitään jäljelle. Hän ei ollut enään toa. Jake nousi hiljalleen ilmaan kun se oli voimakenttänsä kanssa laavan päällä, se haihdutti voimakentän pois, ja siirtyi maalle. Jake oli elossa.

  • Jake ja Ajan Toa Atama

    Bioklaani

    Viitassa kulkeva toa oli pysäyttänyt ajan. Tällä hetkellä jokainen paikalla ollut klaanilainen ei tiennyt mistään mitään, ja elivät sitä hetkeä, missä oli tämä toa saapunut. Toa käveli jäsenlistaa kohti. Hän otti sen, katsoi sitä, rutisti sen ja heitti sen pois. ”Olet siis vieläkin täällä…”, Toa mumisi.
    Yhtäkkiä jossain muuallakin näkyi liikettä. ”Mitä”, Toa ihmetteli. ”Juuri sitä, Atama. Luuletko että sinun aikavoimasi toimivat MINUUN fuusiomme jälkeen?” Jake sanoi. ”Me olemme tulleet toistemme elementeille immuuneiksi.” Toa katsoi Jakea. ”Mutta minun on nyt mentävä”, Sanoi Jake ja lähti juoksemaan. Atama lähti perään, kun hän oli rymissyt klaanin oven ohi, hän lopetti voimansa käytön, ja klaani palautui taas aikaan. Jake oli ehtinyt jo pitkälle, laavajärven eteen, mutta kun hän katsoi taakseen, hän näki langenneen toan takanaan. ”Unohdit, että minä pystyn myös teleportata”, Atama sanoi. Molemmat toat seisoivat ohuella sillalla, jossa ei ollut kaiteita. Molemmilla puolilla oli laavaa, joka tappaisi hetkessä sinne putoavan. ”Tämä on viimeinen taistelu meidän välillämme, Atama. Toinen meistä kuolee”, Jake sanoi kylmästi ajan toalle. ”Tiedän sen, Jake”, sanoi Atama. Jake otti miekkansa esiin. Niin myös Atama. Jake aloitti taistelun lyömällä Atamaa joka väisti hyppäämällä takaperinvoltin taaksepäin. Atama lähti agressiivisesti taisteluun iskien Jakea kolmeen kohtaan, osuen. Jaken Naamio halkesi kahtia. Jake iski Atamaa selkään, jolloin Atama horjahti ja kaatui. Jake käveli Ataman eteen miekka osoitettuna tuohon päin. ”Jo toisen kerran, Atama, sinä tulet häviämään minulle”, Jake sanoi Atamalle. ”En ihan. Hämäykseni onnistui kutakuinkin täydellisesti”, Atama sanoi ilkeä virne kasvoillaan. Kohta Jake huomasi takanaan toisen ajan toan, joka oli kivestä koostunut patsas. ”Unohdit, että olen myös kiven toa. Aika on vain toinen elementtini”, Atama sanoi. Patsas ja Atama piirittivät Jaken keskelle. Ei ollut enään pakoonpääsyä. Atama heilautti miekkaansa, Jake horjahti, ja tippui sillalta. Patsas mureni hiekaksi joka valui sillalta alas. ”Tällä kertaa minä voitin, ystäväni”, Atama sanoi ja käveli pois.

  • Tuntematon toahahmo

    Klaanilinnakkeen ulkopuolella

    Tuntematon toahahmo käveli klaanilinnakkeen ulkopuolella kietoutuneena mustaan viittaan. Hän käveli klaania kohti.Hahmosta ei erottanut muuta kuin punaisena hehkuvat silmät ja sen, että hänen viittansa päällä selän kohdalla oli keltamusta miekka. Tämä hahmo ei ollut hyvä. Sen näki typeräkin jo päältä päin. Hahmo käveli klaanin portille, kun portinvartija kysyi hänen nimeään, hahmoa ei enään ollutkaan. Hän oli päässyt sisään. Hän etsi erästä klaanilaista. Klaanilaista nimeltä Jake.