Kaikki kirjoittajan Bate artikkelit

Kraata ja punainen toa

Blozin kämppä

Blozi heräsi uudessa sängyssään, vähän väsyneenä. Hän huomasi ensimmäisenä Tronien, joka katseli ikkunasta kauas merelle. Kala kääntyi katsomaan Tulen Toaa hymyillen ja Blozi tiesi, että hän saisi taas viettää yhden hymyilevän päivän hymyilevän ystävänsä kanssa.

Hän yritti ottaa kiinni Troniesta, mutta sai vain sähköiskun akvaariosta. “Huomenta hymyilevä ystäväiseni. Lähdemme pienelle aamulenkille”, Tulen Toa sanoi.

“Jee! Aamulenkille. Pääsemme taas jonnekkin”, Tronie vastasi telepaattisesti.

Blozi avasi huoneen oveensa ja lähti juoksentelemaan aamuöisiä käytäviä alaspäin. Pian hän oli jo pihalla ja hengitti raskaasti raikasta ilmaa. Hän käveli ulos Klaanin linnakkeesta, portista, jossa nuokkuivat väsyneet yövuorolaiset. Tulen Toa oli valppaana, ettei mikään yllättävä Rahi tai Nazorak hyppäisi hänen kimppuunsa. Tronie teki ilmassa voltteja ja nauroi telepattista nauruaan ja Blozi tajusi, ettei hän enää murehtinut niin paljon Nutun kuolemaa. Tronie oli nyt hänen ystävänsä, aina iloinen ja mukavaa juttuseuraa. Olihan Laavahaukan menetys edelleen raskas isku, mutta Tronie osasi aina hymyilyttää.

Die Tärtä

Kapteeni Anonymmeli ei ollut nukkunut räpäystäkään. Hän katseli vain laivastaan kaukana näkyvää Klaanin saarta. Turaga ei uskonut pystyneensä voittamaan Mustaa rahia naurettavalla sarjalla Zamor-kuulia.

Sitkeän otuksen täytyisi kuolla minun miekastani. Vain minun!

Mustan rahin tappamisesta oli tullut hänelle pakkomielle. Hän tulisi tappamaan sen vaikka joutuisi uhraamaan koko miehistönsä.

Kapteeni kääntyi ja käveli nahkealehtisistä puista valmistettua kantta pitkin kohti megafoonia. Puhdisti sitä sormellaan ja huusi: “Jokainen ylös!” Kannen alta alkoi kuulua melua. “Menemme ryöstämään kaikki mahdolliset luotaimet Bio-Klaanin telakalta!”

Kapteeni ei huomannut, kuinka Un-Tak hymyili jälleen ilkeästi. Hänen suunnitelmansa oli jo melkein valmis. Ja toteutettu.

“Kaikki sujuu suunnitelmien mukaan”, Le-Matoran sanoi ilkeästi, otti miekkansa esiin ja valmistautui hyökkäämään.

Ranta Bio-Klaanin saarella

Kaksikko saapui rannalle ja Blozi huomasi, että parin metrin päässä oli jotain punaista. Hän juoksi rannalle päin ja pelkäsi olevansa väärässä.

“Miksi sinä kiirehdit? Aamu vasta sarastaa”, Tronie sanoi telepaattisesti.

Tulen Toa ei vastannut mitään vaan juoksi, kunnes saapui punaisen haarniskan luo. Siellä oli punainen henkikö, joka näytti Toalta. Hänellä oli punainen viitta, muttei toista kättä. Hän oli suunnilleen Toan kokoinen ja lähistöllä hänestä, oli miekka. Blozi tunsi tämän henkilön.

“Kuka hän on?” Tronie kysyi.

“Punainen Toa. Hän on vastustajani, jonka tapasin pari vuotta sitten, ennen kuin liityin Klaaniin. Hän on immuuni Elementaalivoimille ja omaa teleporttaamisen ja telepatian kyvyt. Hän taitava miekkailija ja satutin käteni, kun viimeksi kohtasin hänet. En ole kuullut hänestä sen jälkeen, ennen kuin nyt”, Tulen Toa sanoi.

Tronie katosi tuota Toaa. Hän näytti olevan jonkinlaisessa transsissa.

“Viemmekö hänet Klaanin sairasosastolle?” kuuli Blozi äänen mielessään.

Blozi otti vahvoilla käsillään kiinni Toasta. Kosketus tuntui kylmältä ja tahmealta. Toa oli ajelehtinut meressä viikkoja.

Kaksikko poistui paikalta. Vesi alkoi väreillä ja paljasti Matoranin. Hyvin likaiselta näyttävän Kanohi Arthronia päässään pitävän Matoranin. Ja Kraatan.

Bio-Klaani, Sairaalaosasto

Blozi katsoi tuota Punaista Toaa. Olentoa, joka oli melkein tappanut hänet, makasi nyt melkein kuolleena hänen edessään. Hän lähti pian Tronien kanssa pois ja matkasi rannalle.

“Miksi noin epäiloinen taas?” Tronie kysyi telepaattisesti.

“Sana on edelleen vihainen ja ihmettelen, kuinka tuo Punainen toa oli tänne tullut,” Tulen Toa vastasi ja alkoi vilkuilemaan ympäriinsä. Hänestä tuntui siltä kuin joku seuraisi häntä.

Positroniekin tunsi jotain samallaista. Tilannetta tietysti lievensi se, että hän piti seuraajista.

Bloszar säpsähti kuullessaan huutoa läheisestä kaloja myyvästä liikkeestä. Ovi murrettiin auki sisältäpäin ja useat infektoituneet Matoranit kävivät hyökkäykseen kaksikkoa päin.

“Miksi?” Kysyi Tronie äänellään, joka kuuluosti tulevan sekä kaikkialta että ei mistään.

Bate katsoi hetken Akvaariossa uiskentelevaa kalaa ihmetellen ja päätti lopulta vastata: “Koska Zamor-plasmakanuuna.”

Kanuunan ammus lensi rakennusta päin romauttaen sen Infektoituneiden matoranien päälle.

“Ah.” Vastasi Tronie huomatessaan, että se ei pidätellyt Infektoituneita Matoraneja mitenkään.

“Meidän täytyy löytää infektion lähde!” Selitti Blozi ja lähti juoksuun. Infektoituneet Matoranit perässään.

Matoranit lähtivät perään. Blozi katseli niitä ja ampui niitä jälleen Zamor-plasmakanuunallaan. Matoranit eivät hidastaneet, vain jatkoivat matkaa. Puoli tuntia kului nopeaan ja Blozin voimat alkoivat hyytyä.

“En viitsisi ampua niitä. Onko ideoita?” Bate kysyi Tronielta

“Ei oikein. Ellet sitten ota noita Kraatoja pois niitten naamasta”, Tronien ääni vastasi Blozin mielessä.

Tulen Toa hidasti sitten nopeasti ja rupesi katselemaan kalaa.

Hän ampui pienet tulipallot Matoranien päihin, saaden Kraatat syttymään Tuleen. Savun noustua pois, hän huomasi Matoranien kadonneen.

“Et voinut kertoa tuota puoli tuntia aikaisemmin?” Tulen Toa kysyi kalalta. Kala hymyili takaisin, eikä Blozi enää välittänyt asiasta.

“Nyt lähdemme hakemaan Nimdaa Tronie. Ja toivon sydämestäni, ettet aiheuta meille taas ongelmia.”

[spoil]Kiitokset Tronielle, joka auttoi minua kirjoittamaan tämän.[/spoil]

Bloszar

Blozin kämppä (joka on korjattu)

“Ja seuraavalla kerralla, kun kutsut jonkun hullun Niazeskin tappelemaan, älä tee sitä minun huoneessani”, Blozi sanoi ja katseli huonettansa, joka oli nyt korjattu. Uus sänky ja ovi oli tuotu ja reiän tilalle oli tehty ikkuna. Blozi katsoi Niazeskiä, jonka oli voittanut, mutta Rahia ei näkynyt missään. Hän rupesi ihmettelemään, sillä Niazesk oli kuollut, mutta sitä ei näkynyt silti missään.

“Tronie, kuka tuo Rahi oli? Tunsitko hänet?” Blozi kysyi ja katsoi hymyilevää ystäväänsä.

“Hän oli se Rahi, joka pilasi yhden henkilön kokeen, josta syntyi minä ja eräs toinen”, vastasi Tronien ääni, Blozin mielessä.

“Kuka se tyyppi oli, joka teki niitä kokeita? Ja kuka se toinen oli?” Tulen Toa kysyi.

“Se kokeen tekijä oli Lioku ja se toinen oli Negatronie”, Tronie vastasi telepaattisesti. Blozia ihmetytti, miten Kala pysyi yhä hymyilemään.

“Kuka on Negatronie?” Blozi kysyi. Hän oli todella kiinnostunut aiheesta.

“Sitä on vaikea selittää. Katsos, minä olen oikeastaan Positronie, mutta minua kutsutaan Tronieksi. Se Negatronie on oikeastaan minun paha puoleni, vähän niin kuin paha kaksonen. En tosin tiedä, missä hän on”, Tronie vastasi telepaattisesti.

Blozi tiesi nyt hiukan enemmän ystänsä elämästä. Hän kuitenkin valmistautui nyt matkaan.

“Kuule, voin auttaa sinua selvittämään, missä Negatronie, mihin se Niazesk häipyi ja kuka Lioku on, kun palaamme reissulta”, Blozi sanoi ja huomasi Tronien hymyilevän entistä enemmän. “Ja muuten, sinun seurassasi ei voi olla surullinen”, Tulen Toa sanoi ja hymyili taas.

Bloszar

Bio-Klaani, Bloszarin kämppä

Blozi oli pakkailemassa. Hän oli valmis lähtemään hakemaan Nimdaa, ja hänellä oli myös hymyilevä Tronie mukanaan.

Hän oli saanut paljon uusia asetia, kaksi käsiterää, jolla hallita Kiveä. Blozi oli valmistanut ne, ottaen mallia Kivinuijastaan. Hänellä oli myös miekka ja kilpi, sekä viisi ammunta-asetta.

Blozi ei ollut keskittynyt, miten Tronie oli pakannut, mutta Kala näytti vain hymyilevän.

“Mitä mietit? Vaikutat mietteliäältä.” Blozi kuuli äänen päänsä sisällä.

“Sitä vain, että en vieläkään pidä siitä, että joudumme odottamaan. Tämä odotus raastaa, sillä ei tiedä, milloin Allianssi iskee. Ja sitten hymyilevä ystäväni, minua mietityttää, miksi Nazorakit hyökkäsivät? Klaanissa olevan Nimdan sirun takia? Se on ainoa syy, minkä keksin tällä hetkellä. Entä jos Nazorakit hyökkäävät meidän kimppuun, kun haemme Nimdan sirua? Entä jos kaikki onkin ansa?”

“Sinusta en tiedä, mutta minä hymyilen silloin”, Tronie vastasi telepaattisesti.

Blozi katsoi hymyilevää ystäväänsä ja katsoi pihalle huoneestaan. Ties koska näkisi seuraavan kerran uutta kotiaan.

Ja kala vain hymyili

Verstaan oven edessä

“Mikä ihmeen ankerias?” Blozi kysyi katsoessaan akvaariota, joka hänelle oli annettu. Kun Matoran oli antanut Tronien Tulen Toalle, oli hän kadonnut yhtä salaperäisesti, kuin oli tullutkin.

“Ei. Olen Tronie. Tulin pitämään seuraa”, hän sanoi telepaattisesti.

“Puhutko telepaattisesti?”

“Kyllä.”

Blozi katsoi tätä ihmeissään, mutta muisti silloin, että hänen piti jatkaa rakentamistaan.

“Tule”, hän sanoi nopeasti ja vei Tronien verstaaseen. Ankerias hymyili. Blozi katsoi sitä vieläkin ihmeissään, mutta ei välittänyt asiasta enempää ja jatkoi matkaa.

Siellä Tronie säpsähti. Hän näki ruskean olennon, jolla oli oranssit hohtavat silmät. Se rakenti harmaata kättä.

“En tiedä hänen nimeään, mutta hän auttaa minua rakentamaan uuden haarniskan. Tämä vanha alkaa mennä rikki”, Blozi sanoi ällistyneelle Tronielle.

Kaksikon mennessä sisälle, Blozi jatkoi rakentamista. Tronie auttoi häntä kertomalla mitä osia voisi laittaa ja hymyili. Parin tunnin päästä, oli Blozilla uusi haarniska. Tronie huomasi, että olento oli hävinnyt.

“Kuule Tronie, en jätä sinua Verstaaseen, joten lähdet mukaan”, Blozi sanoi.

“Minne?” kysyi Tronie telepaattisesti.

Silloin Blozia ärsytti, ettei ollut Mielenvoimien Toa.

“Hakemaan Nimdaa. Tarvitsen kaiken mahdollisen avun. Sitä paitsi, en pidä siitä.”

“Mistä?” Tronie kysyi telepaattisesti jälleen ja hymyili.

“Etko ole koskaan vihainen?”

“En”, vastasi Tronie telepaattisesti.

“No jaa, kumminkin, olen kuullut, etteivät Ath-munkit ennen antaneet Klaanilaisten ottaa Nimdaa. Joten miksi nyt? Haiskahtaa ansalta. Minusta vain tuntuu siltä. Siksi en usko, että kuusi Klaanilaista osaa odottaa sitä, ja jos yksi niistä on vielä se petturi, mistä kaikki puhuu. Tarvitsen apua. Joten Tronie, tulet siis mukaan”, Blozi sanoi.

“Selvä on”, Tronie vastasi onnellisesti. “Mutta luuletko, että yksi Nimdan hakutiimin jäsenistä on se petturi?” Ja hänen hymyili entistä enemmän.

“En. En tiedä juuri nyt mitään, enkä pidä siitä”, Blozi sanoi ja katsoi Tronieta, eikä voinut olla hymyilemättä. “Vaikka tuskin kukaan pitää siitä, me emme voi muuta kuin odottaa.”

Unen arvet

Bio-Klaani, Blozin mieli

Blozi lensi katsomoon viidettä kertaa. Hän oli vahingoittunut pahasti. Hänen vasen kätensä vuosi koko ajan verta, eikä hän pystynyt enää juoksemaan. Vartalossa oli lommoja ja hänen oikea silmänsä oli paisunut. Hänen vastustajansa, Shaldok, ei ollut vahingoittunut juuri yhtään. Se teki tästä hommasta juuri vaikean. Blozin vartalossa oli viiltoja, joista vuoti verta. Shaldokilla näytti olevan todella terävät kynnet. Hän ampui räjähtävän ammuksen katsomoon, n. metrin päähän Blozista. Tulen Toa lensi suoraa olentoa kohti, joka sitten oikealla hetkellä, löi hänet takaisin katsomoon. Blozi tosin lensi tällä kertaa katsomon läpi. Hänestä tuntui, että selkä murtui juuri. Hän nousi jälleen ja mietti mitä tehdä. Joka kerta, kun hän oli onnistunut vahingoittamaan tuota, oli häneen sattunut takaisin 50 kertaa kovemmin.

Hän nousi ja katsoi Shaldokia. Tuo olento, tuo hirviö oli joskus ollut hänen paras ystävänsä. Monet vuodet, olivat he olleet kaveruksia, jotka olivat kohdanneet ties mitä. Nyt hänen pitäisi taistella tuota vastaan.

Miksen voi herätä? Blozi ajatteli. Hän oli yrittänyt monta kertaa, mutta ei onnistunut. Hänestä tuntui, että jokin tai joku piti häntä vankina omassa unessaan.

Oletpas heikko. Heikko… heikko…. heik…. koo….

Tuo ääni kuului joka puolelta.

“Lopeta!” Blozi huusi. Ääntä ei enää kuulunut. Hän huomasi makaavansa. Sängyllään. Hänen selkäänsä särki. Ja silloin. Hän huomasi, että hänellä oli ne samat vammat, täsmälleen samoissa paikoissa, kuin hänen unessa.

“Mitä ihmettä?” Blozi ajatteli. Hän nousi ja huomasi kivun kaksinkertaistuneen. Hän käveli hitaasti. Ja silloin hän tiesi, minne mennä.

Verstas

Blozi avasi Verstaan oven. Hän tiesi mitä hänen piti tehdä. Hänen vanha haarniskansa ei olisi kestänyt enää yhtään iskua. Hän päätti rakentaa v2 haarniskastaan. Avattuaan oven, huomasi hän varjoissa jonkun olennon. Hän oli liian lihaksikas ollakseen Matoran ja liian lyhyt ollakseen Toa. Hänen oranssit silmät olivat pelottavat. Hän näytti kantavan Komauta.

“Mitä teet Verstaassa?” se kysyi, vaimealla äänellä.

“Rakennan paremman version haarniskastani. Tarvitsen uuden”, Blozi vastasi.

“Sitten voin auttaa”, olento sanoi. “Minulla on vanha haarniska tuolla. Voimme korjata sen ja paranella sitä. Ja näytät tarvitsevan aseita.”

Blozi hymyili ja ajatteli, että tapahtuipa hänelle jotain hyvääkin.

“Käydäänpä sitten töihin”, Tulen Toa sanoi ja otti jakoavaimen.

Shaldok

Blozin mieli

Tulen Toa väisti juuri ja juuri tulleen iskun hirviöltä, joka muistutti Shaldokia, hänen entistä tiimitoveria.

“Shaldok, kuuntele, ei meidän tarvitse taistella”, Blozi sanoi.

Olento ei vastannut, vaan jatkoi iskujaan. Blozi huomasi areenalla muutaman kiven, ja heitteli niitä. Hän tarvitsisi idean. Kuinka hän voisi voittaa ystävänsä, joka aikoi tappaa hänet?

Olento ei piitannut kivistä, vaan käveli Blozia kohti. Blozi otti nuijansa esiin ja lähti hyökkäykseen. Hän väisti Shaldokin kourien iskun ja löi sitten nuijalla tätä vatsaan. Samassa, hän hyppäsi, otti teränsä esiin ja löi niillä selkään. Selässä oli piikkejä, jotka antoivat sähköiskun Blozin, joka lennätti hänet kauas.

Odotin sinulta parempaa, kuului jostain ääni. Shaldokin huulet eivät liikkuneet. Blozi ampui Tulella olentoa, mutta ei saanut aikaiseksi suurta vahinkoa. Hän juoksi Shaldokia kohti, hyppäsi oikeassa kohtaa. Hän otti Zamor-plasmakanuunansa esiin ja ampui Shaldokia. Tämä riitti tekemään vahinkoa tarpeeksi, jotta Shaldok kaatuisi. Blozi oli hengästynyt. Hän kävi hakemassa nuijan, mutta silloin tunsi sähköiskun. Hän lensi n. 5 metriä taaksepäin ja osui katsomoon.

“Vai on täällä katsomokin?” Blozi ajatteli. “Onneksi niissä ei ollut ketään.”

Olento käveli Tulen Toaa kohti. Blozi sillon kiipesi ylöspäin katsomoa ja ponnisti seinästä. Hän tippui alaspäin, otti Zamor-plasmakanuunansa esiin ja ampui. Shaldokiin osuivat n. puolet ammuksista. Blozi ajatteli koko ajan, miten voittaisi tuon. Se oli hänen tiimitoverinsa, entinen Maan Toa, joka oli ollut häntä vahvempi jo silloin ja parempi taistelija. Nyt tuo oli mutatisoitunut hirviöksi, jolla oli suuret voimat ja yllättävä nopeus. Olento ei puhunut ollenkaan ja Blozi tiesi, ettei sen iskut olleet parhaimpia, mihin Shaldok pystyi. Hän otti teränsä ja liukui Shaldokin jalkojen juuresta hyppäsi ja löi olentoa päähän terillään. Olento huusi, mutta huitaisi Tulen Toan pois niskastaan. Blozi lensi jälleen, ja osui areenan luoteisosaan.

Hän nousi, ja ampui Tulta aseistaan. Hän tarvitsisi suunnitelman ja pian.

Unen rajamailla

Bio-Klaani, Blozin kämppä

Bloszar oli mennyt nukkumaan jälleen, sillä hänen päänsä oli täynnä sekavia ajatuksia. Hän oli lähdössä hakemaan Nimdaa aika pian, joten hänen oli pakko nukkua välillä. Viime uni oli ollut sekava, jota hän ajatteli koko ajan. Sitten, hänen silmänsä sulkeutuivat ja hän nukahti.

Kukaan ei voi koskaan tietää, mikä on unta ja mikä totta. Se raja voi joskus olla näkymätön.

Blozi kuuli tuon äänen kaikkialla. Hän käveli pimeydessä. Edessä oli valoa. Hän huomasi käytävän. Vasemmalla hän näki oman kotikylänsä, jossa oli asunut. Hän muisti sen paikan todella hyvin. Zakazista itään päin oleva saari, jossa asui Matoranien ja Rahien lisäksi muutama Skakdi. Saarella oli ollut useita Matoran-kyliä, kunnes se oli tuhoutunut.

Oikealla, Toa näki Bio-Klaanin, jonka Allianssi oli valloittanut. Hän oli viime yönä nähnyt tuon unen.

“Mitä täällä tapahtuu?” ajatteli Toa itsekseen.

Tulen vielä hallitsemaan mieltäsi, nuori Toa… Sitä ennen haluan kuitenkin testata sinua…

Blozi kuuli tuonkin äänen kaikkialla. Hänen mentyä eteenäpäin, huomasi Toa oven. Hän avasi sen ja huomasi olevansa aavikolla, jonka keskellä oli metsää. Siellä oli Matoranien kaltaisia olentoja nukkumassa. Bloszar meni eteenpäin ja huomasi silloin areenan. Keskellä seisoi olento, joka muistutti Blozin entistä tiimitoveria, Salhokia etäisesti. Salhok, joka oli ollut Maan Toa oli kadonnut jäljettömiin, Blozin muun tiimin kuoltua.

“Salhok? Oletko se sinä?” Blozi kysyi.

Olento ei vastannut, vaan lähti hyökkäykseen.

Uni tulevaisuudesta jatkuu

Bio-Klaani, Mt. �mkoo

�kki� kuului koputusta, pient� ja heikkoa. Blozi otti miekkansa esiin. H�n ei tiennyt, kenet tapaisi seuraavaksi. H�n ei tiennyt edes miss� oli. Manu oli valmiina iskem��n ja Gekko veti tikarinsa esiin. Troopperi valmistautui ampumaan tulipalloja ja Kapura meni oven taakse, miekan kanssa.

“Valmistautukaa iskem��n”, Gekko sanoi hiljaisesti. Sitten ovi avautui ja kaikki olivat valmiita iskem��n. Tulija oli musta ja valkoin Toa, jolla ei ollut naamiota ja h�nell� oli kahtia mennyt miekka.

“Matoro!” huusivat viisi Klaanilaista yhteen ��neen ja Troopperi otti kaatuvan Toan vastaan.

“Se… ei …onnistunut. Vahi… se… heill�”, sanoi Toa viimeiset sanansa, sen j�lkeen kaatui. Blozi katsui surullisena yst�v��ns�. H�n meinasi sanoa jotain, mutta huomasi pian kaiken h�nen katoavan.

“�l� j�t� meit�”, Kapu sanoi ja sitten Blozi nousi.

Bio-Klaani, sairaalaosasto

H�n oli j�lleen sairaalaosastolla. H�n nousi ja tunsi olonsa paremmaksi, kuin moneen tuntiin. H�n oli j�lleen valmis taistelemaan.

* * *

Matoro k�veli y�ll� k�yt�vill�. H�n oli saanut jo Hain ja Troopperin mukaan Nimdaa hakemaan, mutta h�n tarvitsisi viel� kolme lis��. �kki�, h�n huomasi vastassa hahmon.

“Onko se yksi niist� Nazorakeista”, Mato ajatteli ja otti miekkansa esiin. H�n oli valmis hypp��m��n. Juuri kun h�n aikoi hyp�t�, huomasi h�n hahmon k�dess� valaisevan Tulipallon ja veti miekkansa takaisin. Tulija oli Bloszar.

“Kappas Matoro, mit� teet t��ll�?” Tulen Toa kysyi.

“V�rv��n Nimdan hakutiimiin j�seni�. Kuule, kiinnostaisiko tulla mukaan? Tarvitsisimme Klaanilaisia t�h�n hommaan.”

Blozi ajatteli sit� maailmaa, jossa Allianssi oli voittanut Klaanin. Sit� ei saisi tapahtua, joten jos he hakisivat Nimdan, ei olisi en�� niin suurta h�t��. Lis�ksi, voisi h�n olla hy�dyksikin.

“Mielell�ni”, Blozi vastasi.

“Hyv�, en�� tarvitsemme kaksi”, J��n Toa sanoi.