Klaanon

Tekijä: Bate

  • Kysymyksiä, kysymyksiä

    Bio-Klaani

    Matoranit olivat alkaneet poistua pommisuojista. Aamu sarasti jo kirkkaana, eikä Nazorakkien hävittäjiä näkynyt maahan pudonneiden lisäksi. Sortunutta muuria katselevat Matoranit huomasivat jonkin kulmikkaan ja kirkkaan liitävän nopeasti. Kaikki kuitenkin uskoivat kyseessä olleen vain tämän hirveän yön jälkeinen harha.

    Hyur, Ta-Matoran, Mahdey, Plasman Matoran ja Tery, Onu-Matoran olivat päättäneet korjata Klaanin pohjoispuolen muurin, kamalan taistelun jälkeen. Kaikki ohjasivat puskutraktoreita. Blozi, Tulen Toa katseli ikkunasta. Hän halusi auttaa heitä korjaamaan Klaania, mutta oli lääkintä-Matoranin mukaan liian heikossa kunnossa. Blozi ei ollut ainoa, joka oli vahingoittunut pahasti. Muitakin oli. Nyt hän yritti levätä, jotta jaksaisi.

    Matoranit yrittivät korjata niin nopeasti ja hyvin, kuin osasivat. Osa heistä oli kuollut taistelussa, mutta he toivoivat, että saisivat sen korjatuksi mahdollisimman pian, että Bio-Klaanin linnoitus olisi valmis seuraavaan hyökkäykseen.

    Kolme Matorania korjasvat puskutraktoreillaan muuria nopeasti ja olivat ottaneet kisan. Pian olisivat valmiita, mutta heidän korjaama osa olisi vain viidesosa koko Pohjoispuolen muurista. Aikaa oli, mutta kukaan ei tiennyt kuinka paljon. 001 joukot olivat paljon suurempia. Joten miksi hän oli hyökännyt. Oliko kyseessä ollut vain testi. Klaanilaiset olivat onnistuneet pudottamaan Koin, yhden Nazorakien ilmalaivoista. Se oli johtanut niiden tappioon, mutta Huyr pelkäsi, että hyökkäys tapahtuisi uudestaan pian, silloin koko Allianssin voimalla.

    * * *

    Blozi ei voinut levätä vieläkään. Hän päätti jälleen lähteä kävelylle. Hänen mielensä oli hyvin sekalainen. Niin monet ajatukset ja kysymykset häiritsivät Tulen Toaa. Sheelika ei ollut antanut pienintäkään vinkkiä Allianssin liikkeistä, joten Bio-Klaani oli omillaan. Blozi vain halusi tietää, milloin Allianssi hyökkäisi seuraavan kerran ja kuinka suurella joukolla. Klaani oli menettänyt jälleen menetyksiä, eivätkä ne olleet kovin pieniä, muttei kovin suuriakaan. Mutta jos Allianssi hyökkää seuraavalla kerralla kaikella voimalla, voisiko Klaani silloin voittaa? Mitä he seuraavaksi menettäsivät?

    Tulen Toa päätti lähteä etsimään vastauksia. Mutta mistä?

  • Vankilan vieras

    Tämän kohdan on kirjoittanut Matoro.

    Auringon ensimmäiset säteet valaisivat ankeaa taistelutannerta. Ilma oli koleaa mutta taivas oli kirkas, kuin vastapainona öiselle tulihelvetille.
    Hopeinen Meri lainehti rauhallisena vaaleansinisen taivaan alla.
    Hieman punertava aamu-aurinko helli lämmöllään ja valollaan pitkästä yöstä selviytyneitä voittajia. Vain hetki sitten viimeinen pommikone oli paennut, ja nyt oli käynnissä taistelun jälkipuinti.

    Tawa katseli surumielisenä huoneensa lasiseinien läpi avautuvaa näkymää alas. Lukuisat rakennukset olivat kärsineet. Kadut olivat täynnä kivimurskaa ja laudankappaleita. Arviot kuolleista pyörivät viidenkymmenen yläpuolella. Loppujen lopuksi ei kestäisi kovin kauaa, ennen kuin Klaani toipuisi aineellisesti tästä. Se, mikä oli lopullisesti mennyttä, oli turvallisuudentunne.

    Tämän Bate.

    Ketään kaatunutta ei voisi korvata. Monet urheat sotilaat, jotka olivat olleet valmiita puolustamaan Bio-Klaania, oli vahingoittunut tai sitten kaatunut. Jälleen oli tapahtunut Yön kauhun, ellei pahempikin tapahtuma. Tästä ei helposti jatkettaisi. Olisi vaikea arvata, milloin 001 hyökkää jälleen. Tawa huokaisi ja lähti kävelemään.

    Toisaalla

    Kyyneleitä tippui maahan. Toa istui haudan edessä, hipihiljaa. Hänestä tuntui, että sanoja ei vain tulisi.

    ”Otan osaa,” kuului ääni Blozin takaa.

    ”Kiitos”, Tulen Toa vastasi ja nousi. Tulia oli Matoro.

    ”Vaikka Laavahaukkasi onkin poissa, se ei tarkoita, etteikö elämä jatkuisi. Tämän jälkeen elämäsi tuntuu nyt varmasti tyhjältä ja haluaisit purkaa vihasi johonkin. Mutta sen sanon, että se on turhaa. Sei ei tuo ystävääsi takaisin, enkä usko, että kosto auttaa sinua mitenkään”, Jään Toa sanoi.

    ”Kiitos. Jälleen”, Blozi sanoi ja jatkoi matkaa.

    **

    Blozi palasi Klaanin rakennukseen, nyt valmiina etsimään jotain, joka voisi auttaa häntä. Toa halusi tietää varmaan syyn, miksi Nazorakit olisivat hyökänneet. Hän tiesi, ettei kostaminen toisi Nutua takaisin, mutta jos Toa saisi selville, mitä Klaanissa on, jota Nazorakit haluaisivat, hän voisi tehdä sillä tiedolla jotain. Jotain mikä auttaisi todella paljon Klaania. Sillä Toasta tuntui, että se oli nyt hänen perhe. Nutu oli mennyt, mutta nyt hänellä oli jotain muutakin.

    Blozi lähti sellejä päin, siellä voisi olla joku, joka osaisi kertoa jotain Nazorakeista. Hän avasi sellin oven. Siellä oli pimeää ja likaista. Toa sytytti tulipallon, jotta voisi nähdä jotain ja jatkoi matkaa. Pian Toa huomasi sellissä toisen oan. Hän oli osaksi valkoinen ja osaksi musta. Toa oli todella vihainen.

    ”Päästä minut pois täältä, sinä klaanilainen”, Toa sanoi.

    Bloszar huomasi, että kyseessä on Salaman Toa, mutta hän ihmetteli hänen musta kättä ja jalkaa.

    ”Olet siis Sheelika? Se petturi, joka työskentelee Allianssille?” Blozi kysyi.

    ”Ai, olet aikamoin neropatti. No, päästäpä minut ulos, niin kuolemasi ei ole niin kivulias”, Salaman Toa vastasi.

    ”Kerropa ensin, mitä arvokasta Klaanissa on?” Tulen Toa kysyi.

    ”Mitä se sinua liikuttaa?”

    ”Nazorakit hyökkäsivät tänne Yön kauhun aikana. Ja vähän aika sitten uudestaan. Minua kiinnostaa miksi?”

    ”En ole ääliö Tulen Toa. Tiedän tuon kaiken, enkä kerro, koska tiedän, etten hyödy siitä mitään.”

    Bloszar poistui sen jälkeen sellistä.

    * *

    Tuon jälkeen, Tulen Toa huomasi, ettei vangit ole aina niin sympaattisia, kuin hän luuli. Mutta hän halusi tietää Nazorakien seuraavan liikkeen.

    ”Tarvitsen apua jostain”, Toa ajatteli…

  • Verstaan vierailija

    Bloszarin oli vaikea olla rauhassa, kun ulkona vielä taisteltiin.

    ”Minä lähden nyt, kiitos kaikesta”, Blozi sanoi Matoranille ja lähti pihalle.

    Taistelu ei enää ollut niin raju, muutama syöksypommittaja oli vain ilmassa, Lohrakien kanssa. Toa mietti mitä hän voisi tehdä. Hän päätti ajankulukseen mennä tutkimaan Bio-Klaanin linnoitusta. Pian huomasi alaspäin vievän tien. Blozi seurasi sitä ja huomasi todella ison panssaroidun oven.

    ”Tälläistä en ole ennen nähnytkään,” Bloszar sanoi itsekseen. Ovi oli todella vanha, mutta siinä näkyi myös, että joku oli ollut siellä. Toa sai avattua oven ja meni sisään. Siellä näytti olevan pieniä sokkeloita ja pian hän pääsi isoon huoneeseen. Siellä oli todella pimeää ja silloin Blozi toivoi, että hänellä olisi Pimeännäön naaamio.

    ”Tulkoon valo”, kuului jostain ääni.

    Toa näki vihdoinkin mitä paikassa oli. Hän oli ihmeissään .Siellä oli todella paljon kaikenlaisia aseita, haarniskoita ja muita tegnologian asioita. Hänestä tälläinen paikka oli todella hieno.

    Äkkiä, Toa tajusi jotain. Joku oli täällä.

    ”Kuka siellä?” Blozi kysyi.

    Pian hän näki hahmon.

    ”Olen Valvoja, ja olet Verstaassa”, hahmo sanoi. Bloszar muisti silloin kuulleensa joskus Valvojasta, joka asui Verstaassa.

    ”Taidan lähteä,” Toa sanoi ja meni pois Verstaasta. Sitten hän pelästyi, kun ovi vaikutti menevän itsestään kiinni.

    —-

    Bio-Klaanin linnoitus

    Bloszar palasi pian huoneeseen ja otti kaukoputkensa esiin, minkä Nutu oli löytänyt joskus Voya Nuilta. Toasta tuntui jälleen surulliselta. Hän oli vähän aikaa sitten haudannut Nutun. Kukaan, eikä mikään ikinä korvaisi hänen ystäväänsä. Häneltä tuli vähän kyyneleitä. Hän laittoi kaukoputken taskuunsa ja nousi. Vähän masentuneena, hän lähti jälleen ulos.

    Käymään Nutun haudalla.

  • Meteoriitti-Bloszar

    Bio-Klaanin Linnoitus, Muurit

    Kapura, Tulen Toa, käveli rauhallisempana, kuin vähän aika sitten. Nazorakoien Koi-alus oli viimein tippunut, ja Syöksypommittajat eivät olleet enää niin suuri uhka. Hän katsoi rauhallisena taivaalle ja näki jonkin asian tulevan maata kohti.

    ”Onko se meteoriitti?” Kapu kysyi ihmeissään.

    Se osui maahan, noin 5 metriä Kapurasta ja hän lenti jonkin verran taaksepäin. Hän kävi ihmeissään katsomassa meteoriittia ja näki siellä hahmon. Toan, tummanpunaisessa ja hopeassa haarniskassa. Hän oli todella pahasti haavoittunut, naamio näytti olevan kunnossa, kädet olivat todella pahasti vahingoittuneet, jalat myös. Ruumiissa näkyivät todella paljon sisälmykset. Hänen kasvojaan oli suojannut naamio. Toalla oli näyttänyt olevan lentovarustus, joka näytti olevan tuhoutunut. Kapu tunnisti hänet Bloziksi, yhdeksi Klaanin uusimmista jäsenistä, joka oli tullut pari viikkoa sitten.

    —-

    Bio-Klaani, sairaala-osasto

    Bloszar heräsi säpsähtäen. Hän huomasi, että hän oli jo paremmassa kunnossa.

    ”Olet näköjään elossa, se on ihme”, sairaalaosaston Matoran sanoi.

    ”Käytin kaiken energian Mahdollisuuksien naamiostani”, Bloszar sanoi ja nousi. Hän huomasi naamionsa ehjänä, mutta tiesi, ettei siinä enää ollut voimaa.

    ”Voit nousta, ja kävellä, mutta taisteluun et lähde,” Matoran sanoi hänelle. Bloszar laittoi naamionsa päähän ja lähti pihalle kepin kanssa. Näytti siltä, että taistelu oli loppumaisillaan. Koi, johon Blozi oli yrittänyt ”murtautua” oli näköjään tuhottu. Syöksypommittajiakaan ei enää paljoa näkynyt. Taistelu ei kestäisi enää kauaa, mutta voittajaa Blozi ei vielä tiennyt.

  • Osuma

    Bio-Klaani, Ilmatila

    Blozin taistellessa ilmassa, hän huomasi kaukana isomman aluksen, kuin syöksypommittaja. Hän yritti lähestyä alusta varovaisesti, silloin häntä ei huomattaisi niin helposti.

    Äkkiä, häneen osui pommi. Bloszar ehti tehdä tulikilven, mutta vahingoittui todella pahasti ja tippui kohti maata…

  • Toa vastaan pommikone

    Bio-Klaani, Piha

    Bloszar ampui maassa Allianssin joukkoja raivon vallassa. Pian hän huomasi Matoranin liekehtivässä rakennuksessa ja lähti sinne. Hän hyppäsi oviaukosta sisään ja huomasi Matoranin pilareiden alla. Bloszar nosti ne, otti Matoranin käteensä ja lähti kohti oviaukkoa. Oviaukkoa pian romahti ja Tulen Toa vaihtoi suuntaa ja huomasi pian seinän tulevan vastaan. Hän nosti kivinuijansa avulla kivipallon maasta ja läi sen aseellaan seinään, joka meni rikki. Tulen Toa hyppäsi siitä Matoran sylissään.

    ”Kiitos avusta”, Matoran sanoi, mutta Toa oli jo valmis lähtemään. Matoran kumminkin otti hänestä kiinni. ”Minne menet?”

    ”Tuhoamaan Allianssin joukkoja. Yksi niitten pommeista tappoi Laavhaukkani”, Toa vastasi.

    ”Et sinä voi pahemmin tehdä maassa mitään. Tämä taistelu käydään ilmassa. Jokin ilma-aluksista pudotti sen. Käy hakemassa jokin ampuma-ase.”

    Tulen Toa juoksi kohti asevarastoa…

    Syäksypommittaja n. 35

    6758 oli tyytyväinen tulokseen. Pommeja putoili koko ajan Klaaniin ja Allianssi oli voitolla. Pian kumminkin hänen alukseensa osui Zamor-kuula. 6758 katsoi alaspäin ja näki Tulen Toan, jolla näytti olevan lentovarustus.

    ”KUOLEMA KLAANIN JäSENILLE!” 6578 huusi, nosti katon ja otti konepistoolinsa esiin. Hän rupesi ampumaan Bloszaria. Tulen Toa tuli Syäksypommittajan päälle ja nosti 6758 pois aluksesta.

    ”Olet Toa, et uskalla tappaa!” 6758 sanoi ja nauroi. Bloszar otti yhden pommin ja laittoi sen Syäksypommittajaan kiinni.

    Hän piti torakkaa kaulasta kiinni. Torakka nauroi.

    ”Mitä oikein naurat?” Bloszar kysyi. Torakka löi tikarillaan Bloszaria jalkaan ja Tulen Toa päästi torakasta irti. Hän potkaisi Bloszaria hyppäsi taaksepäin ja rupesi ampumaan Toaa. Käteen osui ja Bloszar kaatui. Verta vuoti kaikkialle.

    ”Hmm..” 6758 sanoi. ”Veri koristaa tätä alusta hyvin. Otetaanpa sitä sitten lisää.”

    Toa katsoi torakkaa ja kamppasi hänet. 6758 kaatui ja hänen konepistoolinsa tippui alas. 6758 otti tikarinsa esiin ja hyökkäsi huutaen Bloszarin kimppuun. Toa väisti ja löi Kivinuijallaan torakan melkein tajuttomaksi. Tikari liisui pois. 6758 nousi ja silloin Bloszar ampui tulipallon häneen. Isku osui oikeaan kohtaan ja iskun voima sai torakan putoamaan.

    ”Kunnia 597:mälle!” 6758 huusi ja tippui maahan. Bloszar katsoi torakkaa viimeisen kerran, joka näytti olevan kuollut. Toa ohjasi aluksen toiseen Syöksypommittajaan ja syntyi räjähdys.

    Toa tiesi, ettei torakan tiputtamien aluksesta auttanut mitenkään kuollutta Nutua, mutta silti, rohkeana, Toa otti Zamor-laukaisimen ja lähti lentoon.

    Jossain
    597, Syöksypommittajien koillisryhmän johtjaa oli tyytymätän tilanteeseen. Kaksi heidän Syäksypommittajista oli tuhottu ja kuten myäs hänen apurinsa 6758 tapettu. Hän oli vihainen.

    ”Tarvitsemme jotain, jolla lopettaa Klaanin vastarinta”, Torakka mutisi itsekseen.

  • Nutun kärsimykset

    Morthank katsoi, kun Tulen Toa, hopeisessa, mustassa ja tummanpunaisessa haarniskassaan Kivinuijan kanssa taisteli maassa. vihollisia vastaan. Vahinkoa olisi voinut olla enemmänkin, mutta kyllä siitä apua oli. Äkkiä kuului rääkäisy. Tulen Toa juoksi Laavahaukan viereen. Pommi oli räjähtänyt sen vieressä. Lintupolo oli saanut todella vakavia vammoja, eikä se varmaan voisi enää lentää. Se ei hengittänyt kovin hyvin.

    Muistot virtasivat Toan mieleen. Hän oli ensimmäisinä Toa-päivinään nähnyt Voya Nuilla monia Laavahaukkoja. Yksi niistä oli Toan mieleen ja hän oli käyttänyt Rahien hallinnan naamiotaan, että hän olisi saanut sen hallintaansa. Laavahaukka oli kuitenkin vahingossa tippunut syvään kuoppaan. Muut Laavahaukat olivat hyökänneet Toan kimppuun ja tuhonneet hänen naamionsa. Pian Toa juoksi kuopalle ja huomasi Laavahaukan. Toa nosti hänet sieltä ja korjasi hänen siipensä. Laavahaukka lähti hänen mukaansa. Toa nimesi hänet Nutuksi, joka on Matorania ja tarkoittaa anteeksiantajaa. Laavahaukka oli seurannut Toaa siita lähtien. Siitä oli tullut Toan ensimmäinen ystävä. Se oli auttanut häntä monesti pulasta, ollut rinnalla. Ei koskaan tehnyt mitään väärää hänelle.

    Nyt, Laavahaukka makasi melkein kuolleena maassa, että olisi voinut suojella ystäväänsä. Lintu rääkäisi vielä kerran ja sitten jäi hengettömänä maahan. Bloszar nousi. Hän otti Kivinuijansa esiin. Hän tiesi että Nutun kuolema oli vihollisten syytä. Hän hoitelisi heistä jokaisen. Hinnalla minä hyvänsä, että voisi korvata Nutun kärsimykset.

  • Huono aamu

    Bio-Klaani

    Bloszar-niminen Tulen Toa nukkui syvää unta. Hänen unensa oli hyvä ja rauhallinen, mutta sitten…

    KA-BOOOMMM!

    Pommi oli räjähtänyt ja Bloszar heräsi siehen. Hänen huoneessa oli liekkejä, mutta Tulen Toana hän imi liekit pois.

    ”Onko liikaa vaadittu hankkia tänne herätyskello”, Bloszar mutisi itsekseen.

    Hän oli saapunut Klaanin jonkin aika sitten, Nutun kanssa. Bloszar oli jäsen, joskin ei vielä kovin tunnettu. Toa käväisi katsomassa ensiksi Nutua, ja sitten hän lähti ulos.

    Ulkona oli täysi taistelu kyseessä. Lohrakeille kulkevat Matoranit puolustivat sinnikkäästi Bio-Klaania. Bloszar huomasi vihollisen pommittajia. Bloszar lähti juoksemaan kohti taistelua. Bloszar oli jokin aika sitten löytänut muinaisen aseen, Kivinuijan, jolla pystyi hallitsemaab Kiveä, mutta ei yhtä hyvin kuin Toa. Bloszar oli käyttänyt sitä, mutta hänellä oli myös pienet terätkin.

    Bloszar huomasi muurien pettävän ja korjasi niitä kivi-voimillaan. Hän juoksi moneen paikkaan ja otti sitten lentovarustuksen esiin, mutta se tosin vei häneltä paljon voimia. Bloszar nousi ylös ja rupesi ampumaan vihollisia päin palavia kivipalloja.

    ”Ei ehkä parhaimpia pommeja, mutta toimivat,” Bloszar ajatteli.

    Bloszar huomasi torakoita ilmoissa ja lähti niitten kimppuun. Bloszar huomasi punamustan Lohrakin ja sen päällä Matoranin. Bloszar ei tunnistanut Matorania, mutta lähti hänen luo ja päätti auttaa häntä.

    ”Tarvitsetko apua?” Bloszar kysyi ja ampui palavia kivipalloja torakoihin.

    ”Luojan kiitos, apujoukkoja, joskin vähän”, Morthank sanoi.

    Bloszar kutsui Nutun apuun ja iso Laavahaukka lähti. Taistelu oli kiivas ja pommien putoaminen jatkui.

    Bloszar ei tiennyt taistellakko maassa, vai ilmassa. Hän ei voinut käyttää nuijaansa mitenkään joten hän laskeutui joksikin aikaa. Hän huomasi lisää vihollisen joukkoa ja rupesi tekemään laavaa, Kivestä ja Tulesta. Bloszar ei muistanut pahaksi onneksi, miten paljon voimaa se vei ja oli pyörtyä tehtyään iskun. Hän kuitenkin nousi ja lähti taas lentoon Morthankin ja muiden avuksi.