Kepe, millä tekosyyllä tahansa

Written by

in

Bio-Klaanin linnake

Snowie vihelteli kävellessään sinimattoista käytävää pitkin. Hän katsahti heijastustaan suuren ruutuikkunan pinnasta sen ohi tepastellessaan. Näytti siltä, kuin hän olisi ollut lähdössä matkaamaan.

Olalla roikkuva laukku oli täynnä aseistusta. Hän ei kuitenkaan ollut suinkaan matkalla kohti huikeaa seikkailua, vaan Verstasta. Niin ylpeä kuin Snowie olikin Ihmematoran MacRygevv -henkisestä radionkorjausoperaatiostaan, oli se jättänyt suurimman osan hänen varusteistaan täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Siksipä hän olikin päättänyt mennä tapaamaan Kepeä. Vaikka ainahan Snowmanista oli hauskaa tavata vanhaa kunnon Rättua, millä tekosyyllä hyvänsä.

Matka-lookia korosti myös lumiukon pään ympäri kietaistu otsanauha. Mutta sitten taas toisaalta kahviosta haettu täytepatonki ei varsinaisesti saanut Snowiesta näyttämään erityisen uskottavalta sankarilta.

Pian Snowman olikin Verstaan ovella. Hetken puntaroituaan hän päätti olla koputtamatta, koska oli aina kivaa yllättää Spinny. Sitten hän kiskaisi oven auki.
”Heei Tults-”

Snowie kuitenkin sulki suunsa huomatessaan Kepen ja yllättäen Matoron ilmeisen keskittyneinä jonkin pienen ja ilmeisen oleellisen ympärillä.

”Keskeytänkö jotain?”

Comments

3 vastausta artikkeliin “Kepe, millä tekosyyllä tahansa”

  1. Keetongu

    Hyvää rakentelua tämä viesti. Modernimmassa versiossa oltaisi varmaankin otettu edes vähän huomioon, että loisjutusta ei ole kovin pitkä aika. Toisaalta tästä tulee selvästi esille, että lumiukko on parantunut ja valmiina seikkailuun. Sininen matto – hyvä, että asioihin uskalletaan ottaa kantaa! Ihmematoran MacRygevv kahdella veellä on ihmeen nykyaikainen.

    Tekstissä on aika paljon täytesanoja, mutta se tuntuu enemmän tietoiselta tyylivalinnalta kuin kömpelyydeltä.

  2. Snowie katsoo (heijastustaan) ikkunasta… Snowie/Amiraali-peilikuvajuoni syventyy

    MacRygevv ei ole moderni vitsi vain sen puolesta, että se tulkittaisiin nykyään skakdin nimeksi. Ihan toimiva viesti, mutta kuuluu menneiden aikojen ropetuskulttuuriin; ennen yhteiskirjoituksen keksimistä Snowieta ei vain voinut kirjoittaa sisään jonkun muun viestissä, vaan kirjoittajan piti päästä tekemään se itse. Lopputuloksena on tavallaan ikävän katkonainen tarina, ja tällaiset väliosat tuppaavat unohtumaan varsinaisten pihvien tieltä, vaikka tässäkin on hyviä juttuja.

  3. Matoro

    Rättu menee kyllä aika rare Kepe nimiin… hauska miten tämä on jatkoa Kepe-esiintymiselle omasta viestistäni, tämmöistä kunnon vanhan ajan ropetusta, mutta kieltämättä olisihan se kohtaus voinut jatkuakin tästä :D MacRygevv on loistava.

  4. Yhdyn aiempiin kommentteihin fragmentoituneen juonen surkuttelussa. Mutta aina ilo lukea Snowiesta!

Vastaa