Yö Kauhu: Troopperi ja Syvä Nauru

Written by

in

Mikä tätä sivua venyttää?

Klaanin pääaula

Troopperi oli saapunut Klaanin pääaulaan. Siellä ei näkynyt ristin sielua. Salin maaluksia oli pudonnut seiniltä, ja lattialla oli kaikeinmoista romua.

”Ovatkohan ne päässeet sisälle?” hän mietti.

Yllättäen, portaita juoksi alas hätäinen Matoran.

”Seis, älä mene ulos!” Troopperi käski.

”Si… sitä en aikonutkaan”, selitti pelokas Matoran.

”Oletko nähnyt mitään erityistä sisällä?” kysyi Troopperi.

”Ky… kyllä. Näin mustan olennon. Se… sen muodosta ei voinut saada selvää kuku… kuvaa, koska se näytti muuttuvan aina. Se nauroi julmasti.”

”Avde…?” mietti Troopperi.

”Mene turvaan päärakennuksen itäsiipeen, tulin sieltä, ja se oli silloin koskematon”, hän jatkoi.

Matoran otti neuvosta vaarin ja lähti.

”Julmaa naurua…” Troopperi mietti, ja lähti ylös portaita…

Comments

6 vastausta artikkeliin “Yö Kauhu: Troopperi ja Syvä Nauru”

  1. Matoro

    Ajattelin että tuo ”Si… sitä en aikonutkaan” oli niin kuin espanjankielinen alku… Si, senor Troopperi! Ihan kiva että täällä kiinnitetään huomiota siviilien suojelemiseen ja sellaiseen.

  2. Nenya

    Venyvyyden kraata havaittu!

  3. Mikä tätä sivua venyttää?

  4. Keetongu

    Troopperin yökauhuklaanon on maanläheistä ja järkevää, mutta se taikaosiokuumotus vetää sitä puoleensa.

  5. Snowman

    Troopperi juoksee ja juoksee kohti kauhujuonta! Vaan pääseekö hän koskaan siihen kiinni?

    (Ei pääse, mutta Troopperilla on luvassa hyvä elämä sotajuonessa.)

  6. Vähän sääli, että kukaan ei leikkinyt Troopperin kanssa.

Vastaa