Klaanin linnake
”Ai, että kun sattuu päähän, missäköshän minä olen”, toa näki ympärillään vain Kapuran, joka tuijotti häntä tyrmistyneenä, matoranien kanssa.
Zyglakit eivät enään olleet pelästäytyneitä ja valmistautuivat uuteen hyökkäykseen ”Juuri kun pääsen taistelusta joudun heti uuteen, aina sama juttu, no antaa tulla liskopuolet!”
Taistelu jatkuu! Hyvä Valottu ja Seppä.
Todellakin yksi alkuklaanonin juonista
Mikähän haukkumanimi edes on ”liskopuoli”
tuijotan tyrmistyneenä
Mmhm, selvä, jep jep.
Minäkin tuijottaisin tyrmistyneenä.
hä