Avainsana-arkisto: Snowie

Ämkoo lähtee Klaanista

Bio-Klaanin linnake Käytävä ristesi kahteen eri suuntaan. Ämkoo ja Snowman katsoivat toisiaan.“Selitä sinä Tawalle. Tiedät, että aion lähteä.”“Tiedän.”“Snowie.”“Mäksä?”“Nähdäänkö taas joskus?”“Ilman muuta.” Ämkoo lähti kävelemään käytävän vasenta haaraa, loitoten koko ajan Snowmanista. Lumiukko katsoi toverinsa perään muutaman hetken, ja aloitti sitten itse matkansa kohti Admin-siipeä. Koko pitkän matkan ajan Snowie ihmetteli ympärillään olevia remonttitöitä. Ämkoo oli … Jatka lukemista Ämkoo lähtee Klaanista

Don Ämkoo

Klaani Viileän merituulen virkistävä vaikutus näkyi iltapäiväisen Klaanin kaduilla. Matoranit ja muut Klaanin asukkaat liikuskelivat rivakasti paikasta toiseen hoidelleen asioitaan. Niin teki myös eräs työkseen kattoja korjaava matoralainen, joskaan hän ei liikkunut niinkään kadulla, vaan enemmänkin… No, katolla. Bob huokaisi, nousi seisomaan ja venytteli uupuneita käsiään. Aamupäivä oli ollut työnteon puolesta harvinaisen rankka ja uuvuttava. … Jatka lukemista Don Ämkoo

Tapiirin kärsä liehui tuulessa

Meren yllä, valtavan merimetson selässä Snowman katseli alla kiitävää merimaisemaa haltioituneena. Aamuauringossa kiiltelevät aallonharjanteet jäivät ohi yhdessä vilauksessa, vain tehdäkseen tilaa yhtä syvänsinisille veljilleen. Silloin tällöin horisontissa vilahti pieni saari, mutta pääosin pilvettömän taivaan alla oli vain merta. Sanoinkuvaamaton oli myös tunne, jonka lumiukko koki raikkaan merituulen iskiessä kasvojaan vasten. Istuttuaan ahdistuneena siinä pienessä peltipurkissa … Jatka lukemista Tapiirin kärsä liehui tuulessa

Merimetso

Sukellusvene “Montako teitä on?”, radiolaitteesta kuuluva matoranille kuuluva ääni kysyi.“Kaksi Toan kokoista ja… isohko rahi”, vastasi Ämkoo.“Rahi? Sukellusveneessä?”“Kerron koko tarinan myöhemmin. En suostu jättämään sitä tänne.” Tapiiri kurkisti sisään ohjaamon oviaukosta. Kärsäeläimen onneksi Ämkoo ei ehtinyt huomaamaan sen suusta pilkottavia sormia. – – – Snowie huomasi torkahtaneensa. Ämkoo istui tiukasti radiolaitteen edessä, jaellen sinne harvaan … Jatka lukemista Merimetso

Don Ämkoo

Sukellusvene Ämkoo palasi aluksen ohjaamoon seikkailtuaan taas epämääräisen mittaisen ajanjakson ajan jossain sukellusveneen sisuksissa. Tapiiri oli huomannut tämän ja seurasikin Ämkoota nyt ruokapalan toivossa. Ämkoo yllättyi huomatessaan, että aiemmin niin kovin väsyneeltä vaikuttanut Snowie hääräsi nyt täyttä häkää rikkinäisen kommunikointilaitteen kimpussa. “Läpimurto?”, Mäksä uskaltautui kysymään toiveikkaana.“Tavallaan!”, Snoukka huudahti aivan liian innostuneen kuuloisesti. Ilman Toa tiiraili … Jatka lukemista Don Ämkoo

Sukellusveneapatia

Sukellusvene Ämkoon askeleet kolisivat sukellusveneen metallilattiassa hänen saapueassaan ohjaamoon. Saapuessaan sisään hän näki toverinsa retkottamassa veltosti ohjaajan tuolilla.“Snowie?”“Mhmhm?”“Edistystä radion kanssa?” Lumiukko työnsi jalallaan tuolin ympäri, ja katsoi Ämkoota harvinaisen apaattisesti. “Ei niin mitään. Enkä saa enää yhteyttä Visokkiinkaan. Enkä varsinkaan saa tätä venettä käynnistettyä. Olemme oikeasti aika pahassa jamassa.” Ämkoo kumartui ohjauspöydän ääreen, ja tarkkaili … Jatka lukemista Sukellusveneapatia

Meri on hänen vaimonsa

Sukellusvene Snowie istui sukellusveneen ohjaamossa. Hän keikutteli hiljakseen tuolillaan, ja tuijotti pimeää ohjauspöytää. Missään ei ollut valoja. Varmaan jo useamman kymmentä kertaa hän oli koettanut saada pitkänmatkan radiolähettimeen virtaa. Hänessä ei kuitenkaan ollut pahemmin sähköinsinöörin vikaa. Hän nousi, seisoi hajamielisenä hetken paikallaan, ja istui sitten uudelleen. Sitten hän nousi taas seisaalleen, käveli hetken ympyrää, ja … Jatka lukemista Meri on hänen vaimonsa

Don Ämkoo

Sukellusvene Snowie oli palannut sukellusveneen käytävällä nuokkuvan Mäksän luo. Lumiukko istahti silmänsä sulkeneen ilman Toan viereen ja tapitti tätä odottavan näköisenä. Hetken kestäneen hiljaisuuden jälkeen Ämkoo avasikin silmänsä. “No?”“Aiotko jatkaa?”“En.”“Kiiiiltti.”“Hmph.” – – –Sateen pahoinpitelemä kallioiden ympäröimä savimaa osoittautui hyvin upottavaksi. Vihreä Toa asteli varovasti pitkin kuramaasta pilkottavia kiviä, pysytellen täten upottavan maan ulottumattomissa. Välillä ilman … Jatka lukemista Don Ämkoo