Admin-siiven kokoustila Pieni Matoralainen kaivoi esiin valtavan, kellertävää nestettä sisältävän lääkeruiskun, ja ojensi sen Kupelle. Snowman katsoi sitä epäluuloisena.Miksi se on noin iso?Kupe hymyili vaisusti.Ekstraiso annos. Tämä voi sattua. Silloin puiseen oveen koputettiin rauhallisesti kolme kertaa.Taitaa olla Kepe.Make käänsi messinkisestä kahvasta, ja kaikille tuttu valkovihreä tiedemiestoa asteli sisään.Kaipasitte?SPINNYMAN! Snowie huudahti iloisena. Miten olet pärjäillyt?Mitenkäs minä. … Jatka lukemista Kohtaaminen loisen kanssa
Avainsana-arkisto: Snowie
”Snowien sisällä elää jotain”
Bio-Klaanin linnake, Admin-siiven kokoustila Tawa laski sisäpuhelimen luurin.”Hän sanoi tulevansa niin pian kuin pääsee, vaikka harmittelikin jotain ’ensimmäisen kahvitaukonsa päiväkausiin’ keskeyttämisestä.””Hienoa. Eli alamme olla valmiita?” Same kysyi huoneen nurkasta.”Siltä näyttää. Olisin kyllä halunnut johtoportaasta enemmän väkeä, mutta niillä on mentävä, mitä on.” Tawa totesi harmittelevaan sävyyn. Huoneessa oli kuusi henkilöä, kuten Guardian olisi varmasti noteerannut. … Jatka lukemista ”Snowien sisällä elää jotain”
Ämkoo lähtee Klaanista
Bio-Klaanin linnake Käytävä ristesi kahteen eri suuntaan. Ämkoo ja Snowman katsoivat toisiaan.”Selitä sinä Tawalle. Tiedät, että aion lähteä.””Tiedän.””Snowie.””Mäksä?””Nähdäänkö taas joskus?””Ilman muuta.” Ämkoo lähti kävelemään käytävän vasenta haaraa, loitoten koko ajan Snowmanista. Lumiukko katsoi toverinsa perään muutaman hetken, ja aloitti sitten itse matkansa kohti Admin-siipeä. Koko pitkän matkan ajan Snowie ihmetteli ympärillään olevia remonttitöitä. Ämkoo oli … Jatka lukemista Ämkoo lähtee Klaanista
Trooppisen saaren sankarien kotiinpaluu
Klaani Viileän merituulen virkistävä vaikutus näkyi iltapäiväisen Klaanin kaduilla. Matoranit ja muut Klaanin asukkaat liikuskelivat rivakasti paikasta toiseen hoidelleen asioitaan. Niin teki myös eräs työkseen kattoja korjaava matoralainen, joskaan hän ei liikkunut niinkään kadulla, vaan enemmänkin… No, katolla. Bob huokaisi, nousi seisomaan ja venytteli uupuneita käsiään. Aamupäivä oli ollut työnteon puolesta harvinaisen rankka ja uuvuttava. … Jatka lukemista Trooppisen saaren sankarien kotiinpaluu
Trooppinen saari: Tapiirin kärsä liehui tuulessa
Meren yllä, valtavan merimetson selässä Snowman katseli alla kiitävää merimaisemaa haltioituneena. Aamuauringossa kiiltelevät aallonharjanteet jäivät ohi yhdessä vilauksessa, vain tehdäkseen tilaa yhtä syvänsinisille veljilleen. Silloin tällöin horisontissa vilahti pieni saari, mutta pääosin pilvettömän taivaan alla oli vain merta. Sanoinkuvaamaton oli myös tunne, jonka lumiukko koki raikkaan merituulen iskiessä kasvojaan vasten. Istuttuaan ahdistuneena siinä pienessä peltipurkissa … Jatka lukemista Trooppinen saari: Tapiirin kärsä liehui tuulessa
Trooppinen saari: Merimetso
Sukellusvene ”Montako teitä on?”, radiolaitteesta kuuluva matoranille kuuluva ääni kysyi.”Kaksi Toan kokoista ja… isohko rahi”, vastasi Ämkoo.”Rahi? Sukellusveneessä?””Kerron koko tarinan myöhemmin. En suostu jättämään sitä tänne.” Tapiiri kurkisti sisään ohjaamon oviaukosta. Kärsäeläimen onneksi Ämkoo ei ehtinyt huomaamaan sen suusta pilkottavia sormia. – – – Snowie huomasi torkahtaneensa. Ämkoo istui tiukasti radiolaitteen edessä, jaellen sinne harvaan … Jatka lukemista Trooppinen saari: Merimetso
Trooppinen saari: Radiolaite herää
Sukellusvene Ämkoo palasi aluksen ohjaamoon seikkailtuaan taas epämääräisen mittaisen ajanjakson ajan jossain sukellusveneen sisuksissa. Tapiiri oli huomannut tämän ja seurasikin Ämkoota nyt ruokapalan toivossa. Ämkoo yllättyi huomatessaan, että aiemmin niin kovin väsyneeltä vaikuttanut Snowie hääräsi nyt täyttä häkää rikkinäisen kommunikointilaitteen kimpussa. ”Läpimurto?”, Mäksä uskaltautui kysymään toiveikkaana.”Tavallaan!”, Snoukka huudahti aivan liian innostuneen kuuloisesti. Ilman Toa tiiraili … Jatka lukemista Trooppinen saari: Radiolaite herää
Trooppinen saari: Sukellusveneapatia
Sukellusvene Ämkoon askeleet kolisivat sukellusveneen metallilattiassa hänen saapueassaan ohjaamoon. Saapuessaan sisään hän näki toverinsa retkottamassa veltosti ohjaajan tuolilla.”Snowie?””Mhmhm?””Edistystä radion kanssa?” Lumiukko työnsi jalallaan tuolin ympäri, ja katsoi Ämkoota harvinaisen apaattisesti. ”Ei niin mitään. Enkä saa enää yhteyttä Visokkiinkaan. Enkä varsinkaan saa tätä venettä käynnistettyä. Olemme oikeasti aika pahassa jamassa.” Ämkoo kumartui ohjauspöydän ääreen, ja tarkkaili … Jatka lukemista Trooppinen saari: Sukellusveneapatia