Avainsana: Matoro

  • Isku Nazorak-pesään: valokiviansa

    Nazorakien luolasto

    Synkkä sali jonka ainut valonlähde on valtava valokivi katossa ja lukuisat olentojen silmät ja sydänvalot. Ilma on pölyistä taistelun takia. Lukuisia oviaukkoja on romautettu Abzumon toimesta. Muutama on vielä ehjä, mutta niissä on heräileviä Rahksheja.

    Matoro ei ole saanut aikaa käyttää parannuskiveään. Hänellä on pahat haavat selässä ja rinnassaan.
    Klaanilaisilla on se etu puolellaan, että selvä enemmistö huoneen väestä on rahksheja. Ne osuvat todennäköisemmin toisiinsa.
    Matoro väistää sivuun yhden rahkshin syöksyn. Hän hyökkää kyseisen olennon kimppuun takaapäin, iskien energiaterällään rahkshin selkäterien väliin. Toa lataa elementaalienergiaa miekkaansa, ja täyttää rahkshin sisukset jäällä. Matoro suorittaa taktisen asemienvaihdon ja miettii samalla keinoja saada etu Klaanilaisten puolelle.

    Matoro laukaisee ranteestaan harppuunan – terä iskeytyy kovaan kattoon. Hän vetäisee itsensä ylös, väistäen siinä sivussa pari rahkshin osumaa. Toa kiinnittää itsensä katonrajaan, aivan suuren valokiven viereen.
    Silloin Matoro näkee rahkshin lentävän suoran häntä kohti – eikä hän saa miekkaansa harppuunan takia.

    Punasilmäinen peto lentää jalat edellä suoraan kohden Matoroa. Yhtäkkiä kuitenkin toinen rahkshi lentää sivusta, osuu hyökkääjärahkshiin joka tippuu maahan. Se valmistautuu uuteen hyökkäykseen.
    Keetongu huomasi mukavan tavan antaa rahkshien hoitaa hänen työnsä. Heitellä niitä toisiaan päin, tai kuolleita niitä toisiaan päin.

    Matoro kiinnittää harppuunan selkäänsä ja saa toisen kätensä vapaaksi. Hän vetäisee miekkansa vyöstä ja iskee sen kattoon.
    Matoron Energiaterä alkaa säteillä puhdasta elementaalienergiaa maan ja suuren valokiven väliin.
    ”Menkää pois valokiven alta!”, hän viestittää naamionsa välityksellä muille Klaanilaisille.

    Energialaukaus kiven ja maan väliin heikentää valokiven kiinnitystä. Kun tämä monen tonnin painoinen kivi jysähtää alas, se tekee selvää monesta Rahkshista. Ja saattaa tehdä pakotien.

    Ruskea rahkshi syöksyy taas ilmassa kohti Matoroa. Toa irroittaa nopeasti harppuunansa, ja olento syöksyy sauva edellä päin valokiveä.
    Pirstomisen sauva on liikaa suuren kiven kiinnityksille. Valtava valokivi romahtaa alas pehmeään maahan. Epämääräistä karjuntaa ja sihinää kuuluu. Monia rahksheja liiskaantui kiven alle, ja – onneksi – kaikki Klaanilaiset olivat sivussa.

    Matoro nousee hitaasti maasta. Hän tavoittelee pudotuksessa jonnekkin lentänyttä miekkaansa. Matoro nappaa miekkansa kahvasta kiinni. Ei liiku.
    Jään Toa katsoo ylemmäs. Massiivinen makuta pitää miekan terää jalkansa alla.
    ”Kukas se siinä?”, Abzumo sanoo jäätävästi ja heittää mangetismilla Matoron päin takaseinää ja sitten kattoon. Makuta Nui pääsee teleportaatiovoimaa käyttäneen Abzumon luo ja kaksikko alkaa jälleen taistella.

    Matoro on täysin ruhjeilla, melkein tajuttomana huoneen kulmassa.

  • Isku Nazorak-pesään: enkelten mittelö

    Olemme tyytyväisiä.

    —-

    Nazorakien luolasto

    Suuri luolahalli oli täyttynyt taistelusta. Rahkshit yrittivät tappaa kaiken. Makuta Nuin tiimin jäsenet yrittivät selvitä hengissä. Muutama Rahkshi oli saatu maahan, eikä klaanilaisilla ollut vielä kovinkaan pahoja vammoja.

    Makutat kävivät omaa taisteluaan katonrajassa. Kumpikin oli kasvattanut viimeistään tässä vaiheessa siivet selkäänsä. Makuta Nui ampui tummanpunaisella varjosäteellä Abzumon päätä kohti, mutta tämä muodosti varjoenergiasta suojakilven. Magnetismivoimillaan Abzumo sitten paiskoi Manua päin seiniä. Manu kuitenkin lennätti seinistä irronneen kiven päin Abzumoa. Tämä oli jäädä muserruksiin suuren massan alle.

    ”Et ssssinä sssuinkaan pyri tappamaan minua, Makuta Nui?” Abzumo sihisi.
    ”Voi, tiedät, että pelkkä henkesi riistäminen ei tuota minulle tyydytystä”, toinen vastasi hymyillen. ”Sitä paitsi”, hän jatkoi, ”me kumpikin tiedämme, että Makutan voi tuhota muillakin tavoin.”
    ”Mikään ei ole pahempi kuin kuolema”, Abzumo sylkäisi.
    ”Siinä sinä erehdyt”, Makuta Nui vastasi ja ampui tätä ketjusalamoilla. Abzumo lennähti toiselle puolelle huonetta.

    Alhaalla klaanilaiset oli piiritetty. Rahkshit sihisivät iloisesti huomatessaan, että olivat saaneet nämä ansaan. MahriKing oli listinyt pari Rahkshia, mutta hän oli maksanut siitä saamalla pahan haavan vatsaansa.
    ”Olen aina vihannut kaikkea vatsaan liittyvää”, Make sanoi ivallisesti. ”En pahemmin tykkää vatsavaivoista, ummetuksesta tai närästyksestä – vatsahaavoista puhumattakaan.”
    ”Ei tuo ole oikeastaan vatsahaava”, Summerganon mutisi. Heillä kaikilla olisi ollut mukavampaakin tekemistä.

    Olenko johtanut heidät kaikki tuhoon? Makuta Nui pohti. He tulivat vapaaehtoisesti. Tai no… mistä minä tietäisin, vaikka Matoro olisi pakottanutkin heidät… Hän hymyili ilkikurisesti ja sulatti Abzumon käden muodottomaksi mössöksi. Tämä kirkaisi äänekkäästi ja löi Makuta Nuin maan sisään.

    Tämä ei tuntunut hänestä yhtään mukavalta. Hän nousi kraatterista, joka oli syntynyt hänen tömähdettyään maahan. Abzumo katseli kättään. Molekyylihäiriövoima oli vaarallinen. Hän alkoi muodostaa kättään uudestaan. Manu ei antanut hänen tehdä sitä loppuun vaan heittäytyi häntä päin, jolloin he molemmat törmäsivät seinään.

    Abzumo pääsi ensimmäisenä ylös ja alkoi hakata Manun päätä maahan. Tätä kesti hetken, minkä jälkeen Manu potkaisi Abzumon päältään. Tämä lennähti muutamaa Rahkshia kohti niin, että nämä kaatuivat tämän päälle. Makuta Nui nousi nyt ylös kuopasta ja taputti pölyä pois siipiensä päältä. Hän katseli piiritettyä joukkoa, ja päätti mennä sen luo.

    Yhden Rahkshin päähän tarttui käsi. Rahkshin kuori meni lommoille suurentuneen painovoiman vaikutuksesta. Kraata sisällä kiljui tuskasta. Makuta Nui päästi repeilleen kuoren alle myrkkyä. Kraata kuoli.
    ”Totelkaa mestarianne, saastaiset Rahkshit!” Manu huusi. Kaikki Rahkshit ampuivat häntä kohti. Hän hyppäsi niiden edeltä pois, ja ne osuivat toveriinsa, joka tosin oli jo hengetön. Klaanilaiset ehtivät tässä ajassa jo hajaantua ja iskeä maahan ne Rahkshit, jotka eivät olleet hämääntyneet. Nämäkin nousivat ylös pian. Taistelu jatkui.

    Makuta tunsi jonkun tarttuvan siipeensä ja paiskaavan hänet seinään. Abzumo katsoi häntä ylhäältäpäin. Makuta Nui makasi maassa selällään. Abzumo otti esiin pitkän sapelin ja aikoi iskeä. Makuta veti esiin omansa. Vihdoinkin he kävivät miekkataistoon. Kaksi tappavaa terää pyöri viiltävästi ympäriinsä iskien monesti yhteen ja yrittäen löytää heikon kohdan toisen puolustuksessa. Taistelu ajautui taas ilmaan. Abzumo kiepahti Manun taakse ja iski takaapäin. Toinen Makuta ehti kuitenkin torjua tämän pyörähtämällä pää alaspäin.

    Taistelu oli ironisuudessaan naurettava. Makuta Nuin magnetismivoimia olisi tarvittu mitä suurimmassa määrin Bio-Klaanin linnoituksessa, kun taas suuresta väkijoukosta olisi ollut hyötyä Rahksheja vastaan taisteltaessa. Rahksheja tuli lisää ovista, joista ei päässyt ulos; Abzumo oli päättänyt romahduttaa jokaisen oviaukon, kun kaikki hänen poikansa olivat päässeet sisään.
    Kenraali ei ehkä pidä tästä, hän ajatteli ja hihitti itsekseen. Makuta Nuin miekka meni vaarallisen läheltä Abzumon päätä.

  • Isku Nazorak-pesään: kykloopin riuska ote

    Suuri luola, Nazorakien pesä, taistelun keskellä

    MahriKing väistää sinivalkoisen Rahkshin sauvallapistoyrityksen. Hän hypähtää taakse ampuen tulipallon. Rahksi ol itosin ärsyttävän ketterä väistämään. Makuta Nui kinasi syrjemmällä toisen ilmeisesti tuntemansa Makutan kanssa, haavoittunut Matoro yritti puolustautua yhtä Rahkshia vastaan, Keetis taas yritti repiä toien Rahkshin selkäpanssaria irti poistaakseen Kraatan. Siinä hän tosin taisi onnistuakin, mutta Rahksi, jonka sisäelin kaivettiin ulos, ei ollut kovin nautittava esitys. Rahkshi säntäsi Makea kohti sauva ladattuna sähköllä. Make lähtee vastahyökkäykseen miekkaillen Rahksin kanssa sauvallaan jonkin aikaa. Pian Rahksi joutui kuitenkin ällistymään hänen sauvansa sähkövoimien katoamisesta. Seuraavaksi Maken sauvan kouramaisessa päässä oli leiskuva sähköpallo. Sattumaa? Kenties…

    No, kirjoitin tähän, oletteko tyytyväisiä?

  • Isku Nazorak-pesään: Abzumo ei muistanut minua

    Suurehko luola, Nazorakien pesät

    Tähän kohtaan sopisi jokin eeppinen musiikki. Siis jos et ole mukana taistelussa. Taistelussa et ehdi miettiä taustamusiikkeja, on kyse hengestä.

    Joo.

    Niin, siis. Tuo ei liittynyt tähän mitenkään. Aloitan ropepostin vasta nyt.

    Kaksi suurikokoista Makutaa taistelevat luolan perällä, lähellä ovea josta Abzumo tuli.
    Muut Klaanilaiset kokevat pienoisia ongelmia ”Makutan poikien”, Rahkshien kanssa.
    Matoro on tyrmistynyt siitä, että Abzumo ei ollut muistanut häntä. Tai tuntenut. Ihan sama. Matoro sen verran häirinnyt Makutan Veljeskunnan operaatioita että jokaisen itseään kunnioittavan Makutan pitäisi tuneta hänet.

    Rahkshit ovat kovempia vastuksia kuin Nazorakit. Ne ovat voimakkaampia ja tappavampia. Niitä vastaan pitää olla ovela.
    Toisaalta aloitteen saaminen taistelussa on vähän paha avoimella kentällä ylivoimaa vastaan. Jokaista Klaanilaista kohden on noin kaksi rahkshia.

    Matoro torjuu miekallaan rahkshin sauvaniskun. Mustakultainen olento pyörähtää ja vetäisee sauvansa mangetismillä Matoron miekan pois. Jään Toa hyppää ja potkaisee ilmasta käsin – tai jaloin – rahkshia päähän. Jään Toa kaataa rahkshin maahan, mutta silloin toinen olento iskee häntä selkään terävällä sauvalla. Matoro vetäisee refleksinomaisesti Sähkösäilänsä ja ampuu vahvan sähköshokin sokkona taaksensa. matoro yrittää hypätä nousseen vihollisen yli, mutta tämä nappaa Toaa jaloista. Matoro iskeytyy suoraan saman rahkshin piikkeihin selkään. Toan painosta vihollinen tosin kaatuu. Matorolla on rinnassa ja selässä verta vuotavia haavoja. Hänen panssarinsa parannuskivi parantaa haavoja pikkuhiljaa. Tuskallisen hitaasti.

    Toa kierähtää kuperkeikan maassa ja ampuu jäätä kaatuneeseen mangetismin rahkshiin. Keltasininen hitauden rahkshi puskee jo päälle ja ampuu sauvastaan hidastussäteen Matoroon. Ulkopuolisen silmistä hidastunut voltti ja potku vihollisen purukalustoon saattaisi näyttää ulkopuolisen mielestä kovinkin tyylikkäältä. Tässä ei ehdi ihailla taidokkaita liikkeitä. Matoro pääsee takaisin jaloilleen, mutta hitauden takia saa kaksi iskua olennon sauvasta. Toa kaatuu selälleen kovaa. Hitaussäteen vaikutus alkaa kadota. Rahkshi hyppää kohti Matoroa. Toa tavoittelee maasta jompaakumpaa aseistaan, Hän tavoittaa käteensä Energiaterän nostaa sen nopeasti ja se iskeytyy juuri oikealla hetkellä keskelle rahkshin rintaa – pitkä terä lävisti sen panssarin ja osui Kraataan.
    Jään Toa huokaisee. Hän ei ehdi levätä kovin montaa sekuntia ennekuin ensimmäinen rahskhi hyökkää uudestaan.

  • Isku Nazorak-pesään: mikä on rahkshi?

    Torakkapesä, kokoushuone

    Abzumo astui sisään torakoiden kokoushuoneeseen. 001 käveli ärsyyntyneenä ympäri huonetta. Makuta käveli huvittuneena torakan luo.

    ”Mitä sssssinä ravaat?”
    ”Mitäkö?” toinen tiuskaisi ärtyneesti. ”Makuta Nui!”
    ”Mitä hänessstä?” Abzumo sanoi. Hänen mielenkiintonsa heräsi.
    ”Hän on täällä. Vangitsimme hänet, mutta nyt hän on taas vapaa.”
    ”Sinä taissssit aliarvioida hänet, eikö totta rakas yssstävä?”
    ”Älä sinä siinä arvostele minun työtäni. Voit mennä hoitelemaan hänet itse, jos se on niin helppoa.”
    ”En sssanonut helppoa, ystäväiseni. Ssssanoin vain, että aliarvioit hänet.”
    ”Hmph.”
    ”Ssse on melkoinen konssssonanttipino. Kuinka sen voi lausssssua?” Torakka oli aivan hiljaa. Makuta hymyili maireasti.

    ”Mihin sinä pyrit tällä keskustelulla?” 001 kysyi hitaasti.
    ”En oikeassstaan mihinkään. Kuinka niin?”
    ”Sinä ärsytät minua tahallasi, vaikka voisit mennä tappamaan nuo tunkeilijat.”
    ”No, ssssiitä tulisi kiinnosssstavaa.”
    ”Menehän siis.”
    ”Voinhan minä mennäkin. Näemme taassss pian, 0001.”
    Kenraali pysähtyi paikoilleen selin Abzumoa päin. Makuta saapasteli ulos huoneesta. Torakka seisoi paikallaan pitkän aikaa.

    Tunnelit

    Joukko klaanilaisia juoksi labyrinttimaisia käytäviä pitkin kohti määränpäätään. He eivät arvanneetkaan, että tunnelin päässä ennen seuraavaa salia odottaisi joukko Rahskheja.

    He räjäyttivät oven sisään. Siinä samassa kaksi Rahkshia selätti sekä Summerganonin että Matoron. Make ja Keetongu vetivät aseensa. Makuta Nui käveli heidän välistään saliin. Abzumo katsoi häntä toiselta puolelta salia. Heidän välissään oli parisenkymmentä Rahkshia.

    ”Abzumo”, Makuta Nui sanoi kuivasti.
    ”Makuta Nui”, Abzumo naurahti. ”Ssssiitä onkin jo aikaa. Ja ketässsss muita täällä onkaan. Mahtava insssssinööri, Keetongu, Sssssummerganon, uusssin moderaattori, MahriKing.” Kaikki katsoivat häntä ällistyneenä. Kuinka hän tunsi Manun? Kuinka hän tiesi heidän nimensä. Matoro heitti Rahkshin päältään.
    ”Ah, vielä yksi”, Abzumo jatkoi. ”Matoro the Blacksnow. Eipä ole nähty sitten… ei ikinä, vai mitä?” Hän naurahti jälleen. ”Tänään te kaikki kuolette. Kivaa?”
    ”Pääsi on yhä pilvissä, veliseni”, Manu sanoi.
    ”Älä viitsssi. Sinä tiedät, että olemme Makutoja molemmat. Teemme, mitä tahdomme.”
    ”Minä teenkin”, Manu sanoi. ”Tänään korjaan yhden virheistäni. Sinut.”
    ”Anna palaa.”

    Rahkshit hyökkäsivät toien ja Keetongun kimppuun. Makutat aloittivat kaksintaistelun. Pelistä tulisi julma.

  • Isku Nazorak-pesään: ja niin he tuhosivat paikat

    Kukkaruukussa
    asusteli pienehkö
    siilinpoikanen.

    Kyllä. Ja se oli kummallista.

    Minä loin sen. Minä tein kaiken tuon todeksi. Ja niin teki hänkin. Hän oli mukanani. Me teimme sen yhdessä. Miksi? Koska halusimme valtaa. Miksi? Koska halusimme hallita. Haluanko sitä enää? Mahdollisesti. Tai sitten en. Voinko itsekään tietää?

    Mitä hän haluaa, kumppanini. Miksi hän ei haluaisi yhä? Onko hän täällä? Missä? Siellä? Täällä? Tuolla? Domek sanoisi: ”Hus metsään siitä”. Totelkaa.

    Kukkaruukku Nazorakien luolasto

    Makuta Nui osasi lukea enemmän Nazorakia kuin antoi ymmärtää. Hän johdatti joukkionsa tunnelien läpi jonkinlaiseen komentohuoneeseen. He tarkkailivat ovenraosta Nazorakeja, jotka tarkkailivat heitä kameroiden välityksellä. Yksi Nazorakeista katsoi kauhuissaan monitoria. Hän näki joukkion menevän ovesta sisään. Siinä samassa suuri terä lävisti hänen tuolinsa selkänojan kaulan kohdalta. Muu osa ryhmästä ei nähnyt mitä tapahtui, mutta Makuta Nuin miekan läpäistyä tuolin selkänojan vihreää nestettä alkoi valua tuolista. Makuta Nui veti miekkansa pois ja kuivasi sen toisen Nazorakin takkiin. Tämä istui kuin jäätyneenä omassa tuolissaan. Pian hän istui jäätyneenä siinä. Matoro nosti kalikan pois tuolista ja istui itse tilalle. Makuta Nui istui toiseen.

    ”Make ja Suga, pitäkää vahtia. Keetis voisi katsella näitä koneita teknisen kiinnostuksen kannalta”, Manu sanoi. Nämä menivät ovelle. Keetongu alkoi tonkia laitteita. Makuta Nui katseli monitoreja Matoron kanssa. Pian huoneen irtaimistosta oli muodostettu barrikadi oven eteen.

    ”Nyt”, Manu sanoi, ”suunnittelemme, mitä teemme seuraavaksi.”
    Muut nyökkäsivät.
    ”Meidän pitäisi löytää pesän keskus”, Makuta jatkoi. ”Ehdotuksia?”
    ”Minusta voisimme katsoa, löytyykö tietokannoista mitään”, Tongu sanoi. He ryhtyivät toimeen. Sattumoisin he löysivät kartan.

    ”Tämähän on vallan hienoa”, Manu sanoi. ”Tuhotaan paikat ja mennään.”
    Ja niin he tuhosivat paikat. Mitään ei jäänyt jäljelle. Seinätkin he kaatoivat. Torakkalaumaa pakoon juostessaan he kulkivat kohti keskustaa. Matka oli vielä äärimmäisen pitkä.

  • Isku Nazorak-pesään: mäiske jatkuu

    Nazorakien luolat

    Tunneli on täysin kaaoksen vallassa – monia kymmeniä ruskeakuorisia torakoita hyökkäilee viiden Klaanilaisen kimppuun. Matoro tuntee elementtienergiansa hupenevan ikävän nopeasti.
    He olisivat vähän aikaa kuivilla jos pääsisivät murtautumaan Torakkojen läpi eteenpäin.

    Matoro väistää yhden iskun torakoilta. Hän pyöräyttää miekkansa ja avaa pientä luukkua miekan kahvasta. On puhdasta tuuria, että mikään ei hyökkää tällä hetkellä Jään Toan kimppuun.
    Tämä kyseinen Toa ottaa miekkansa kahvasta pienen kapselin ja iskee sen maahan.

    Se alkaa savuta kovaa.
    Eteenpäin!, Matoro sanoo telepaattisesti Klaanilaisille.
    Pieni kapseli aukeaa kokonaan ja suuri määrä paksua kaasua nousee tunneliin.
    Kaasu ei vaikuta hengitykseen mitenkään, mutta se peittää kaiken näkyvyyden täydellisesti. Torakat haparoivat savussa, Klaanilaiset lähtevät juoksemaan eteenpäin – tai toivottavasti eteenpäin. Moni torakka ei edes ehdi tajuta mikä heihin iski Keetongun juostessa edellä, ”tiejyränä”

    Viisikko pääsee pois savusta, he ovat suurinpiirtein räjäytetyn ohjuksenheittimen luona. He vetävät itsensä erääseen sivutunneliin hetkeksi.
    ”Minne menemme?”, Tongu kysyy.
    ”Osaako joku Nazorakia? Tässä on tunnelikartta.”, Summerganon sanoo havaitsessaan suuren kivikartan seinässä.
    Manu on jo hieman paremmassa kunnossa. Hän katsoo karttaa.
    ”Ymmärrän hieman Nazorakia. Tämä näyttäisi… Hmm… Kartan paikka ’ydin’ on seuraavasta tunneliristeyksestä oikeaan.”

    ”Mennään.”, Make toteaa edeltä. Viisikko lähtee kohti kyseistä risteystä.

  • Isku Nazorak-pesään: taistelu jatkuu

    Nazorakien luolasto, asutuskeskus

    Saarto tiivistyi koko ajan vähän, mutta sankareiden horjumattomuus ja rohkeutta uhkuva olemus pelotti torakoita. Joka kerta, kun ne yrittivät iskeä saivat ne niskaansa jäätä, tulta ja Keetongun heittämän torakkatoverin. Teräaseet tekivät lähelle päässeistä selvää. Mutta väsymättömiä sankarit eivät olleeet ja tämän torakat tiesivät. Sankareiden ei auttanut, kuin yrittää puskea läpi. Mutta heidän piti samalla suojata Manua ja saada tämä tolpilleen. Manu tuntui virkoavan hieman, mutta liikkuminen tuotti vaikeuksia ja voimien käytöstä ei tullut mitään. Niinpä sankarit ryhmittyivät kiilaksi. Keetongu rynnisti etummaisena torakoita päin, jotka eivät kestäneet pysytssä raskaan iskun voimasta. Torakoita kaatui dominonappulan tavoin ja Keetongun vieressä, kiilan sivuilla juosseet Matoro ja Mahriking hoitivat horjuvat ja kaatuneet viholliset elementtivoimillaan ja kun selvästi ohentunut vihollismuuri taas tuli eteen, oli aika ottaa aseet esiin. Keetongu raivasi tietä, Matoro ja Make hoitivat hidasteet ja Summerganon huolehti siitä, että Manu pysyi liikkeessä. Tarpeen tullen hän nitisti muutaman päälle karkaavan torakan.

    Nazorakeja oli kuitenkin paljon ja vaikka ne olivatkin menettäneet saartorenkaansa, tulvi niitä yhä joka puolelta ja sankarit uhkasivat jäädä taas satimeen ja mikä pahinta, erilleen toisistaan. Sinkoilevat tuli- ja jääsäteet pitivät kuitenkin viholliset sen verran kaukana, etteivät ne päässet murtamaan kiilaa.

    Nazorakit alkoivat taas ampumaan ohjuksiaan ja sankareilla oli täysi työ niiden väistelyssä. Manu voi jo hieman paremmin, mutta Summerganon oli vuorostaan vaikeuksissa Mahrikingin kanssa vihollisten iskiessä kiilan, joka murtui samalla hetkellä, selustaan. Keetongu ja Matoro eivät päästäneet ketään Manun luokse, mutta vaikka nazorakit eivät päässeet puusta pitkään aikeissaan listiä sankarit, ei sankareillakaan mennyt niin hyvin. He olivat vihollislauman, joskin selvästi heikentyneen ja rakoilleen sellaisen keskellä ja jollei Manu pian virkoaisi, olisivat he jälleen äärimmäisen tukalassa tilanteessa. Nazorakit alkoivat tiivistää saartoaan ja ne torakat, jotka yhä seisoivat olivat melko voimakkaita. Sankarit kasaantuivat ringiksi, jonka keskellä Manu oli. He olivat päättävisiä ja valmistautuivat jälleen taisteluun. Jos he onnistuisivat murtautumaan vihollismassasta läpi, olisi vihollisista puhdistunut pakotie (nazorakeja oli tulvinut sieltä taisteluun mukaan) heille pelastus.