Bioklaanin päärakennus, huone 982
Eräs Matoran nimeltä Keja istui kirjoituspöytänsä edessä. Hän luki lempikirjaansa, Miten kasvatat pinkit mursusi. Ilta oli ollut rauhallinen. Yhtäkkiä puhelin soi.
”Hei. Haluatko tulla huomenna meille?”, puhelimesta kuului ääni.
”Kyllähän min-”, Keja vastasi, mutta keskeytti. Koko huone oli pimennyt ja puhelu katkennut. Matoran katsoi huoneen perälle. Siellä ei näkynyt mitään.
Keja sulki silmänsä hetkeksi, ja avasi ne. Huoneen perälle oli ilmestynyt kultainen hau.
”Kuka sinä olet? Mitä teet täällä?”, Matoran kysyi.
Olento ei vastannut.
”Kerro het-”, Kejan puhe keskeytyi, kun huoneen perältä syöksyi kaksi mustaa tervamaista piikkiä. Ne tulivat siitä, missä olennon käsien kuuluisi olla. Ne syöksyivät salamannopeasti Kejan suuhun, ja tulivat tämän silmistä ulos pirstoten tämän maskin. Sitten ne syöksyivät takaisin olennon sisälle. Matoranin kasvot olivat tuohutuneet, ja ne vuosivat verta. Sitten samat tervamaiset piikit syöksyivät takaisin, ja lävistivät tämän mahan.
”Voit kutsua minua kuolemaksi”, hahmo sanoi kylmästi, ja kultainen hau huoneen perältä oli kadonnut. Samoin olento.
Enpä odottanut että se olisi oikeasti Tappaja (Kejan)…
Tämä on lopulta ihan cool!
”Hei. Haluatko tulla huomenna meille?” on joko vähän hot tai sitten pelkkää lapsicorea.
Mutta: Miten niin tervamaiset piikit?
Tappaja se ei kuule vastaustasi… Tappaja sinä tapoit sen.
Pidän tämän yksityiskohdista! Tervamainen antaa hyvän mielikuvan tekstuurista, tosin ei ehkä terävintä. Ja menojen sopiminen on retroksi oikein elämänmakuinen lisä
Tappaja! Tappaja!
Voit kutsua minua kuolemaksi / Meille hän on Endon
Voi, kumpa Jake olisi tiennyt mitä tästä seuraa.
Puh! Melkoinen yllätys, kun vertaa ympäröivään Jake-kamaan. Ja siis tokihan tämäkin alkaa mursuilla, että sikäli ihan tarkoituksellista…
Tämä jakso syöksee meidät vapaapudotukseen, joka ei ole päättynyt vieläkään.
”Voit kutsua minua Tappajaksi (Jaken)”, hahmo sanoi kylmästi
Miettikää, että Keja on anagrammi Jakesta ja tämä on Tappajan (Jaken) esittely joka tulee pian sen jälkeen kun Jake (tyyliin) poistuu tarinasta itsensä kirjoittamana… toki tämä on luenta, joka perustuu vain siihen, että hahmon nimi on modernina aikakautena Tappaja (Jaken). Joka tapauksessa aika hyvä; tässä on toimivia kuumotusyksityiskohtia ja konsepti tuntuu selkeältä. Kauhumysteeriksi aloitus on ehkä siinä mielessä vähän vaisu, että Kejasta ei anneta ihan hirveästi vihjeitä. Ehkä seuraavassa on jotain… olisiko vaikka DNA:ta…
Erittäin hyvä. Tälle vain ei ole hirveästi ympäröivää kontekstia, vielä.