Avainsana: Xxonn

  • Destralille ja sen ohi III: Ne vain jättää KGBion sinne

    Keskellä merta

    Kolmikko ajeli merta pitkin Äksän punaisessa moottoriveneessä.

    ”Aiotte siis mennä Destralille?”, KGB kysäisi, ”En aio estää teitä, mutta varoitan teitä: te kuolette”

    ”Emme välitä”, Matoro sanoi äänensävyllä, joka oli kaikkea muuta, kuin huolestunut, ”Kaikkein tärkein on Nimdan löytäminen. Ja naamioni alkuperä selvittäminen”

    ”Omapa on elämänne. Aion jäädä veneeseen odottamaan.”

    ”Hyvä on”, Xxonn sanoi, ”Muttet sitten pengo tavaroitani!”

    ”Voitko sitten kertoa meille vähän enemmän saaresta?”, Matoro kysyi KGB:ltä vähän ajan kuluttua, ”Kuinka pääsisimme sinne ja muuta”

    ”Aah. Hyvä, että kysyit. Ilman sitä, ette olisi päässeet linnakkesta sisälle.”

    ”Sisäänkäynti on eteläisellä osalla. Mutta jos teillä ei sattuisi olemaan Makutalta näýttävää ruumista, niin ne eivät päästä teitä sisälle hymy huulilla.”

    ”Toinen tapa olisi lentää muurin yli. Sattuisiko tämä vene muuntua lentokoneeksi?”

    ”Viimeksi, kun tarkistin, ei”, Xxonn vastasi. ”Mutta saatan olla väärässäkin”

    ”Voiko sitten päästää jollakin muulla tavalla?”, Matoro kysäisi.

    ”En usko”, KooGeeBee vastasi, ”Mutta jos joku on räjäyttänyt reiän johonkin, niin se saattaa olla mahdollista. Muttei kannata ottaa riskiä.”

    ”Voisimme sitten käyttää näitä Volitakeja, joita hankin Klaanissa, kun ne olivat alennuksessa”, Matoro sanoi ja otti laukustaan kaksi naamiota.

    ”Siistiä!”, Äksä sanoi, ”Mikä on niitten voima?”

    ”Nämä ovat siis Volitakeja ”, Matoro vastasi, ”Joten niitten voima on tehdä käyttäjästä lähes näkymättömän….”

    ”Hienoa! Miksi emme ajatelleet tätä jo alussa?”, Xxonn sanoi innoissaan.

    ”Anna minun puhua loppuun.”, Matoro sanoi ärtyneenä, ”Se silti jättää varjon. Ja meidät voivat nähdä ne, joka käyttävt kanohi Eldaa, Arthronia ja Rodea. Joten vältelkää niitä.”

    ”Ai, joo”, KGB sanoi, ”Porttti on muuten suljettu, kuin silloin kun joku Makuta hyväksyy, että päästäisi jonkun”

    ”Miten hitossa me sitten pääsemme sinne?”, Matoro kysyi, kuin se olisi ollut maailman ilmiselvin kysymys – kuten se olikin.

    ”No, siinä on tavallaan sellainen sisäpuhelin. Siihen pitää puhua ja jos Vartioiva Makuta hyväksyy puhujan, hän avaa portit.”

    ”Jos meillä VAIN olisi Mahikeja!”, Xxonn sanoi turhautuneena.

    Sen jälkeen Matoro jäi miettimään suunitelmaa.

    ***

    Sininen vene saapui pelottavan näköiselle saarelle. Äksä ja Martti nousivat veneestä. KGB jäi yksin veneeseen. Äksä myös otti veneenavainet veneestä. Matkan aikana. Matoro ja Xxonn olivat harjoitelleet Volitakejen käyttöä ja Matoro oli keksinyt suunnitelman. Kaksikko tuli portin eteen.

    ”Avatkaa portti, likaiset Makutat ta räjäytämme sen!”, Matoro karjaisi.

    ”Eeh. Luulen, että tuota nappulaa pitisi painaa”, Äksä sanoi ja osoitti sisäpuhelimessa olevaa nappulaa.

    ”Ai. Kiitos. Hehe”

    Matoro yritti uudestaan:

    ”Avatkaa portti likaiset Makutat tai me räjäytämme sen! Tämä on hyökkäys!”

    ”Kuulkaa, herra”, Makuta sisäpuhelimella vastasi, ”Emme tahtoisi, että yrittäisitte hyökätä. Jos ette aio muuttaa mieltänne, niin pari miestämme tulee ja tappaa teidät. Valinta on teidän”

    ”Emme muuta mieltämme”, Matoro vastasi.

    ”Omapa on valintanne”, sisäpuhelin vastasi.

    Matoro ja Äksä käynnistivät Volitakejen voimat. Vähän ajan kuluttua, portti aukesi ja ulos astui neljä Makutaa. He eivät huomanneet kaksikkoa, jotka luisuivat portista sisään.

    Kaksikko tuli portista sisään. He yrittivät kulkea seinien lähellä, ettei heiltä jäisi varjoa. He etsivät pientä hylättyä rakennusta, josta KooGeeBee oli heille kertonut matkan aikana, josta he voisivat saada tietoa, heidän etsimästä Makutasta. Yksi Makuta, jolla oli suhteellisen pyöreä Kanohi ja terältä näyttävä terä päälaella ylöspäin osoittaen. Rode. Makuta huomasi kaksikon. Hän päätti tarkkailla, mitä he tekisivät. Kaksikko löysi etsimänsä rakennusta lopulta. He menivät ja yrittivät avata oven ja heidän yllätykseksen, se ei ollut lukossa. He menivät sisälle ja lakkasivat käyttää naamiovoimiaan, voiman säästämiseksi. Siellä oli kaappi, jossa oli entisten Makutojen tiedostoja. Oiva paikka etsiä Itroz sieltä.

  • Destralille ja sen ohi II: Saattue kasaantuu

    Bio-Klaani

    Matoro oli hetken mietinnän kuluttua todennut, että paras tapa ratkaista naamion arvoitus olisi mennä tutkimaan Destralilta tietoja Itrozista. Samalla saattaisi paljastua jotakin Klaaniakin hyödyttävää tietoa Nimdasta.
    Makutojen tukikohtaan meno suoraan olisi kuitenkin itsemurha, Matoro tiesi. Tehtävä piti hoitaa kaikessa hiljaisuudessa. Sitä varten olisi hyvä hankkia Volitak, Huna tai jokin muu vastaava naamio.
    Hän siis tarvitsisi ensinnäkin hyvin Destralin tuntevan henkilön sekä mahdollisesti jonkin ajoneuvon. Uiminen ei huvittanut.
    Toa lähti huoneestaan.

    ”Hei, terve Matoro!”, Xxonn tervehti pirteästi käytävällä Jään Toaa.
    Tervehditty pysähtyi, katsoi lihaksikasta hahmoa ja muisti tämän veneen.

    ”Hei, kiinnostaisiko lähteä eräälle matkalle?”, Matoro kysyi, tietäen tämän Klaanilaisen suostuen. Hän oli ollut lievästi sanottuna innostunut edellisellä tehtävällä.
    ”Tottakai! Koska lähdemme?”, Äksä innostui. Kaksikko lähti kohti satamaa.

    Kaksikko oli kohta Klaanin hämärässä satamassa. Muutamat matoranit liikkuivat yössä rakennusten lomissa. Useita vettä pitkin kulkevia ajoneuvoja kellui satama-altaassa. ”vettä pitkin kulkevia ajoneuvoja” siksi että sana ”vene” ei tee oikeutta eräälle jättiläismanaatille joka kelluskeli rauhassa merivedessä.

    ”… menemme siis Destralille tutkimaan Makutojen tietoja. Saaren sijaintia ei tiedetä tarkkaan, joten tarvitsemme jonkun kuka osaa sinne.”, Matoro selitti, kuten oli selittänyt koko matkan.

    Musta hahmo varastossa havahti. Joku mainitsi Destralin.
    KooGeeBee nousi säkkikasasta ja vilkuili ikkunasta laiturilla olevaa kaksikkoa.
    Hän mietti hetken jatkaako uniaan, mutta hän halusi tietää mistä puhuttiin. Makutojen tukikohtasaaresta ei puhuttu muina miehinä.
    Sitten hahmo syöksyi ulos.

    ”Anteeksi, mitä puhuitte Destralista?”, hän kysyi yllättävän kohteliaasti. Kaksi klaanilaista ihmettelivät ensin mustaa toamaista hahmoa, mutta sitten Matoro kysyi ”Tunnetko tien Destralille?”

    ”Kyllä, mutten mieluusti palaisi sinne. Minulla on ikäviä muistoja paikasta.”, KooGeeBee selitti.
    ”Tuota. Tarvitsismme jonkun tiennäyttäjäksi.”, Jään Toa selvensi.
    ”Hei, oletko uusi? En ole ennen nähnyt sinua.”, Xxonn kysäisi hahmolta.
    ”Eh, olen uusi. Nimeni on KooGeeBee.”, hän vastasi.
    ”Uusia Klaanilaisia onkin tullut mukavasti viime aikoina.”, Matoro myhäili, mutta sitten vakavoitti ilmeensä.

    ”Olen Matoro ja tämä tässä Xxonn. Tuletko oppaaksi Destralille?”
    ”Öööh. Eikö sinne mano ole itsemurha?”, KooGeeBee kysyi.
    ”Tottakai on, jos meidät huomataan. Meitä ei huomata.”, Matoro vastasi.
    ”Noh, mikäpä siinä.”, KBG vastasi miettien mihin hän oli taas menossa.

    Hetken kuluttua joukko oli Xxonnin punaisen moottoriveneen kyydissä, kiitämässä pitkin öistä merta.

  • Violettien saari 7: Pokeria ja kaljaa

    Bio-klaanin satama

    Xxonnin vene saapui satamaan. Veneen omistaja hyppäsi veneestä laiturille ja solmi sen. Sitten Matoro ja Saraji hyppäsivät myös laiturille. Matkan aikana, Matoro oli ehtinyt toipua kivuistaan.

    ”Kiitoksia kyydistä, Äksä”, Matoro kiitti Xxonnia, ”mitä aiot nyt tehdä?”

    ”No, veneeni on vähän kolhiintunut”, Äksä vastasi, ”Joten sitä pitää nyt vähän korjailla. Taidan sitten vahata sen lopuksi. Sen jälkeen ehkä pelaan vähän pokeria tavernassa tai sammun sohvalle kotonani”

    ”Okei”, Matoro vastaa.

    ”Mutta jos lähdette metsästämään toista Nimban osasta, niin silloin voisin auttaa. Soittakaa vain minulle.”

    ”Tehdään niin. Tai jos joku muu aikoo metsästää sitä, niin voin lähettää sinut hänelle.”

    ”Se olisi kivaa”, Xxonn vastasi.

    ”Hyvä on sitten”, Matoro sanoi, ”Nähdään sitten”

    Sen sanottua, Matoro ja Saraji lähtivät poispäin ja Äksä jäi etsimään veneenkorjaamisvälineitään.

  • Violettien saari 6: Kotimatka

    Pieni saari Klaanin lähellä, rannikko

    ”Mutta muiden osien löytämiseen ei kannata nyt uhrhata ajatusta; ainakaan vielä.”, Matoro lausahti kevyesti Äksälle. ”Mennään vain Klaaniin.”

    ”Selvä.”, Xxonn sanoi ja painoi kaasun pohjaan. Punainen moottorivene lähti kiitämään merta pitkin.

    ”Kun sinua niin se Nimda kiinnostaa, voinhan kertoa mitä siitä tiedän.”, Matoro aloitti, nojaten leppoisasti veneen reunaan. Nyt hän oli kartanlukijan paikalla Sarajin istuessa takana.
    ”Meillä on tiedossamme kolmen sirun sijainti. Yksi meillä, yksi Pimeyden Metsästäjillä Odinalla ja Ämkoo on Snowien kanssa hakemassa yhtä eräältä lähiseudun trooppiselta saarelta.”, Matoro aloitti, ottaen luentoäänensä käyttöön.

    ”Tähän mennessä ainakin Klaaniin hyökänneet metalliolennot ovat puhuneet Nimdasta.”, hän jatkoi.

    ”Ja luulen, että pelissä on henkilöitä joista emme tiedä mitään. Emme tiedä Nimdasta juuri mitään.”

    Xxonn kuunteli kiinnostuneena. Merellä ei tarvinnut paljoa ohjailla. Muussa tapauksessa he olisivat todennäköisesti jo törmänneet johonkin.

    ”Tuota, voisitko keskittyä ajamiseen? Koneosani hajoavat täydellisesti vedestä. En halua, että ajamme kariin.”, Saraji sanoi Äksälle takapenkiltä huolestuneena.

    ”Okei”, uusi Klaanilainen lausui huolettomana ja keskittyi ajamiseen.

    Koneen moottori hurisi kovaäänisesti taustalla meren kohistessa.
    Matoro nojasi käteensä veneen laitaa vasten. Hän katseli kauas horisonttiin. Aurinko laskisi sinne parin tunnin kuluttua.

  • Violettien saari 5: Nimda pitää tuhota

    Pieni saari Bio-klaanin lähistöllä

    Xxonn pani radiopuhelimensa pois.

    ”Oliko se Matoro?”, kysyi Saraji.
    ”Kyllä”, Xxonn vastasi, ”hän sanoi, että pitäisi mennä veneseen ja kiertää saari”
    ”Hyvä”, Saraji sanoo, ”Hän on siis päässyt niitten luolasta ihan yksin”
    ”Kiiruhdetaan nyt sitten veneeseen”

    Matoro juoksi violetteja olentoja pakoon. Hän oli kyllästynyt tappelemiseen. Hän vain keskittyi pääsemään nopeammin rantaan. Xxonnin ja Sarajin piti hakea hänet sieltä. Yksi olioista kuitenkin saavutti hänet, ja Matoron oli pakko jäädä tappelemaan.

    Äksä ja Raj ajoivat nopeasti veneellä saaren toiselle puolelle. He suunnittelivat, miten pelastaisivat Matoron. Saraji kysyi, jos Xxonnilla olisi ampuma-aseita piilossa hänen veneessään. Hän saattaisi tarvita yhden

    ”Minulla taisi olla jossain piilossa pari”, hän vastasi, ”otan ne esiin, kun saavutaan perille”

    Parin minuutin päästä, he alkoivat kuulla villejä huutoja metsästä. Xxonn pysäytti veneensä ja he katsoivat tarkemmin. He näkivät tumman hahmon juoksemassa takaperin ja viiltelemässä violetteja olioita. Se oli Matoro. Xxonn kävi nopeasti hakemassa yhden aseen ja heitti sen Sarajille. Hän itse otti käsitykkinsä käyttöön.

    ”Nopeasti, Blacksnow!”, Raj huusi, samalla, kun ampui vieläkin-anonyymeja-violetteja-olentoja.

    Xxonn hyppäsi veneestä, otti käsiteränsä käyttöön ja alkoi viilellä niitä, samalla kun Saraji auttoi Matoroa veneeseen. Kun Matoro oli veneessä, Äksä hyppäsi myös nopeasti veneeseen, käynnisti sen ja lähti liikkeelle. Veneeseen jäi vielä pari olentoa, joita hän heitti yli laidan.

    ***

    ”Oletko kunnossa?”, Saraji kysyi Matorolta.
    Xxonn ohjasi venettä.
    ”Jooo. Ihan kunnossa”, Matoro vastasi, mutta kun hän yritti nousta, hän tunsi todella viiltävää kipua kehossaan.
    ”No”, Matoro jatkoi, ”kaikkein tärkeintä on, että saimme Beetan”
    Matoro otti vyöstään pienen metallisen sirun ja näytti sen.
    ”Mitäs seuraavaksi?”, Xxonn kysyi.
    ”Ensin pitää löytää muut osaset”, Matoro vastaa, ”ja sitten tuhota ne kaikki”
    ”Okei….”, Xxonn vastasi, vaikka oli vähän ymmällään vieläkin.

  • Violettien saari 4: Myös Labio

    Nazorakien pesät

    Keltamusta skakdi käveli rivakasti pitkin synkkää käytävää. Hän piti kynsissään suurehkoa paperinivaskaa joka oli kaikkea muuta kuin siististi järjestelty.
    Gaggulabio istahti kiviselle tuolille ja iski paperit pöytään. Hän alkoi käydä niitä läpi kelmeässä valossa.

    Metorakk
    Tehtävä: tutkia Xian tilanne, eliminoida klaanilaiset
    Tehtävän status: tuntematon, todennäköisesti epäonnistunut

    Gaggulabio murahti. Hän ei ollut kuullut mitään varakomentajastaan.

    Werekk
    Tehtävä: tuhota matoranien vastarinta
    Tehtävän status: epäonnistunut

    Kiven skakdi murahti jälleen. Joku yksittäinen toa oli saapunut paikalle ja tuhonnut kaiken.

    Amazua
    Tehtävä: Hankkia virus #176
    Tehtävän status: suorittamassa tehtävää

    Gaggulabion ilme kääntyi hymyyn. Tämä palkkionmetsästäjä osasi hommansa.

    NINJA-ryhmä
    Tehtävä: siivota Gaggulabion työhuone
    Tehtävän status: keskeneräinen

    Skakdikomentaja myhäili. Hän oli pistänyt ryhmänsä siivoojiksi usean epäonnistumisen jälkeen.

    Gaggulabio iski paperinivaskan pöytään ja lähti huoneestaan. Kun Amazua saisi tehtävänsä suoritettua, kaikki olisi paremmin.

    Bio-Klaani

    Toa Kapura käveli leppoisasti Klaanin käytävillä. Tulen Toa oli matkalla kohti huonettaan. Koko saari kylpi valossa ja aurinko lämmitti saarta. Rannikolla tosin tuuli oli yltynyt, muttei liikaa.

    Kapura avasi huoneensa oven. Hänen huoneensa oli suuri ja puukalustettu. Lattialla oli suuri punainen matto. Suuren ikkunan edessä oli punaiset verhot.

    Kapura käveli avaran huoneensa läpi ja avasi tummuneen metallioven. Asepajassa loimusi pienellä liekillä ahjo, ja sen vieressä oli alasin. Huone oli sekava, aseita, aseenpuolikkaita ja metalliharkkoja lojui siellä täällä.

    Toa oli napannut tilauksensa oveltaan ja selasi niitä nyt.

    Ensimmäisenä listalla oli Summerganonin tilaus; kevyt kokohaarniska.
    Tämän jälkeen oli useita matoranien pienempiä tilauksia.

    Saari Bio-Klaanin lähellä

    Matoro makasi äänettömänä kasvillisuuden seassa. Violetteja olentoja juoksi välillä metsässä eikä hän uskaltanut lähteä liikkeelle.

    Toa otti pienen radion vyöstään ja kytki sen päälle.
    ”Saraji? Xxonn?”, hän kuiski radioon.
    ”Niin?”, vastasi Äksän ääni.
    ”Olen jossainpäin saarta piilossa. Sain Nimdan. Jos teillä on kaikki, käynnistäkää vene ja kiertäkää saarta, koitan päästä rannalle.”, Matoro neuvoi.
    ”Selvä…”, kuului vastaus. Sitten radiosta kuului juoksuaskelia.

  • Violettien saari 2: Nimba

    Pieni saari Bio-Klaanin lähistöllä

    Xxonnin vene saapui pienelle saarelle. Veneestä nousi kolme hahmoa. Saraji, Matoro ja Xxonn.
    ”Tämä… Nimda, josta puhuitte. Sen kuuluisi olla täällä?”, Xxonn kysyi.
    ”Uskomme niin”, vastasi Saraji.
    ”Kiirehditään nyt etsiä sitä. Emme halua, että joku muu tulee ja nappaa sen. Ja saari ei ole kovin iso, joten saamme sen ehkä ennen Salattuja Klaanilaisia” Matoro sanoi.
    ”Miltä se siis näyttikään?” Xxonn kysyi.
    ”Se oli pieni metallinen pala pullossa”, vastasi Raj.
    ”Miten pieni?”
    ”Voi hyvä Mata Nui!”, Matoro huokaisi turhautuneena.
    ”Muuten, Xxonn”, Saraji aloitti ”Mikä tuo iso juttu sinun oikeassa kädessä on?”
    ”Siis tässä?”, Xxonn kysyi ja kohotti vasenta kättään.
    ”Kyllä minä tajuan, että tuossa on joku miekkaterä. Tarkoitin toista kättä!” Raj sanoi.
    ”Ai. Sori. En oikein tiedä, missä on vasen ja oikea. Mutta tarkoitit varmaan käsitykkiäni. Asennutin se, kun huomasin etten pysty kantamaan monta isoa tykkiä mukanani”, Xxonn vastasi.
    ”Minusta meidän pitää hajaantua, että löytäisimme Nimdan nopeammin”, Matoro sanoi.
    ”Raj, sinä tutkit itäpuolen. Xxonn, sinä tutkit pohjoispuolen. Pystyt varmaan puolustamaan itseäsi tykilläsi. Ja minä tutkin länsi- ja eteläpuolen. Ne eivät näytä kovin laajilta alueilta erillään”
    ”Mitä me tehdään, jos me löydämme sen?” Xxonn kysyi.
    ”Toin mukanani radiopuhelimia meille kaikille. Viestikää, jos löydätte sen, tai joudutte pulaan”, Matoro vastasi ja ojensi radiopuhelimet tovereilleen.
    Sen sanottua Saraji, Xxonn ja Matoro lähtivät eri suuntiin.

    Kuljettuaan parikymmentä minuuttia, Matoro astui jonkin päälle ja viilsi jalkansa. Hän nosti jalkansa ja näki, että se oli lasinsiru. Katsottuaan eteenpäin, hän näki enemmän lasinsiruja. Hän myös huomasi suuremman lasiosan, jossa oli paperia. Hän käänsi sen ja näki, että paperinpalanen olikin etiketti.
    Isoisän Wanhan Panimon Rommia, Matoro luki. Se samanmerkkinen pullo, johon hän pani Nimdan osasen!
    Joku muu siis on ollut täällä Matoro ajatteli. Ja hänellä on ollut jotain tekemistä Beetan kanssa!

    Xxonnin kuljettua tunnin, hän huomasi maassa jalanjälkiä. Ne olivat tuoreita. Niissä oli pitkät kynnet. Hän päätti seurata niitä. Seurattuaan niitä hän näki monta pientä, violettia ja villiä olentoja kerääntyneinä jonkin ympärille. Hän päätti katsoa, minkä ympärille he olivat kerääntyneet. Hän ei kuitenkaan uskaltautunut tulla kovin lähelle. Vähän ajan kuluttua, yksi ällöttävistä violeteista olioista väistyi ja Xxonn pystyi näkemään jonkun metallisen jutun (kuinka yllättävää). Hän epäili sitä Nimdan Beeta-osaksi. Hän otti radiopuhelimensa ja soitti Rajille ja Matorolle.
    ”Kaverit”, hän aloitti. ”Luulen, että olemme löytäneet etsimämme”
    ”Hienoa”, Matoro sanoi. ”Kokoonnutaan saaren keskustaan. Se on kaikkein helpoin löytää….”
    ”Oikeasti minulla ei ole sitä vielä. Mutta tiedän kenellä se on. Tulkaa te tänne”
    ”Minne ”tänne”?” Matoro kysyi.
    Xxonn kertoi tarkalleen, missä hän on ja Saraji ja Matoro sanoivat tulevansa sinne. Xxonn jäi yksin tarkkailemaan outoja olentoja, kunnes yksi niistä huomasi hänet. Oliot alkoivat karjua ja hyökkäsivät Xxonnin päälle. Xxonn alkoi ampumaan niitä käsitykillään. Hän kuitenkin alkoi väsyä ja violetit oliot saivat otteen häneltä. Kun yksi olioista oli aikomassa viiltää hänen naamansa, julmeton pitkä miekkaterä työntyi hänen ruumistaan. Taistellessaan olioita vastaan, hän ei huomannut, että Saraji ja Matoro oli saapuneet apuun. Matoro oli taistelemassa olioita vastaan yksinään. Xx ja Raj tulivat apuun. Kun violetteja oliotia oli jäljellä enää kourallinen, he pötkivät pakoon. Xxonn huomasi, että maassa lojui heidän etsimänsä Nimba. Matoro otti sen käteensä.
    ”Hyvää työtä, Xxonn”, Matoro sanoi. ”Tämä on etsimämme Nimba”
    Kun he aiokoivat suunnata kotiin, he tunsivat, että maa heidän jalkojensa alla alkoi järistä. Sitten maan alta tuli Tuli yksi violeteista olioista. Paitsi, että hän oli paljon suurempi, kuin muut. Olio nappasi Matoron ja Nimdan ja katosi maan alle.

  • Violettien saari 1: Xxonn

    Bio-Klaani

    ”Heips”, Matoro tervehti pirteästi ja istahti punaiseen nojatuoliin.

    ”Päivää”, vastapäätä istuvat Joy ja Sarjai vastasivat melkein samaan aikaan.
    ”Kävit Creedyllä. Mitään infoa?”, Matoro kysyi, asettaen jalat suoraksi pöydälle.
    ”Nimda on vähän matkan päässä Klaanista, pysynyt pitkään paikallaan.”, Killjoy kertoi.

    ”Selvä. Lähdemmekö hakemaan sitä? Minusta tämä kannattaisi hoitaa mahdollisimman nopeasti.”, Matoro kysyi.

    ”En pääse tulemaan. Mene Sarajin kanssa. Saatte Creedyltä radioitse koordinaatit.”, Joy neuvoi.
    ”Aye”, Matoro kuittasi lyhyesti ja lähti eliittivahkin kanssa kahviosta.

    * * *

    Matoro testaili Creedyltä, Klaanin tekniikkamatoranilta saamaansa headsettiä. Sen kantavuus olisi useita satoja kioja ja sen pitäisi toimia joka säässä. Creedy olisi hyvä ovelta-ovelle-kauppias.

    Parivaljakko silmäili Klaanin satamaa. Laiturilla oli rivissä kymmeniä veneitä, joiden kimpussa pörräsi ties millaisia olentoja. Taaempana oli kalaa myyviä kojuja ja rahtikontteja satamarakennusten edessä.

    ”Miten olisi tuo vene?”, Saraji ehdotti ja osoitti metallsiella kädellään punaista moottorivenettä.

    Vene kellui satama-altaassa. Se oli kirkkaanpunainen, suhteellisen suuri ja omasi suuren moottorin. Virtaviivaiseen alukseen oli maalattu siniset vauhtiraidat.
    Sen kannella istui raskaasti panssaroitu hahmo kalastamssa.

    ”Päivää”, Matoro aloitti. Hauta kantava hahmo kääntyi. Tämä oli punainen ja hopea hahmo, ei selvästikään toa.

    ”Päivää”, Xxonn vastasi hyväntuulisena. Hän laski onkensa veneeseen ja hyppäsi laiturille.

    ”Miten voin auttaa? Liityin Klaaniin juuri vähän aikaa sitten.”, uusi tulokas kertoi.
    ”Ahaa, olet klaanilainen. Saisimmeko kyydin veneelläsi?”, Matoro kysyi.
    ”Minne olette menossa?”, Xxonn kysyi.

    ”Tuota… Meillä on koordinaatit. Matkaa olisi parikymmentä kioa.”, Matoro vastasi.
    ”Selvä. Saanko udella vielä… mitä menette tekemään?”
    ”Mitä jos puhutaan siitä matkalla. Rahtikonteillakin on korvat.”, Matoro vastasi.

    Kolmikko syöksyi veneeseen ja lähtivät avomerelle.

    * * *

    Meri aaltoili rauhallisen sinisenä. Ulapalla kävi pieni tuuli ja lintuja näkyi taivaalla. Taivas oli pilvetön.

    Matoro makoili veneen perällä Sarajin ja Xxonnin ollessa veneen penkeillä.
    ”Ihana ilma.”, Matoro totesi.

    ”Niin, mitä olemme menossa tekemään?”, Xxonn kysyi yhtäkkiä.

    ”Niin, joo. Tiedätkö mikä on ’Nimda’?”, Matoro kysyi, katsoen ajajaa.
    ”Olen kuullut siitä puhuttavan, mutten tiedä siitä juuri mitään.”, toinen klaanilainen vastasi.

    ”Hyvä, emme mekään. Tiedämme vain settä se on mystinen artekrafti jota etsimme. Jos se päätyy vihollistemme käsiin, olemme ongelmissa.”, Matoro aloitti, muuttaen ilmettään astetta vakavammaksi.

    ”Saimme sen käsiimme Xialla. Pakomatkalla Nazorakit vangitsivat meidät ja heitimme sen mereen pullossa. Koordinaatit kertovat sen nykyisen sijainnin.”

    ”… ahaa.”, Xxonn vastasi, vaikka hänen ilmeestään näki ettei hän ollut tajunnut ihan kaikkea.

    ”Haemme pullon ja palaamme Klaaniin. Se on näemmä jonkin saaren matalikolla.”, Saraji selvensi kartanlukijan penkiltä.

    ”Selvä.”, ohjaava Xxonn sanoi ja painoi kaasua. Moottorivene kiihdytti kohti kaukana siintävää saarta.