Klaanon

Avainsana: Visorak

  • Hämä-hämähäkki…

    Adminien komentokammio

    Visokki perääntyi hitaasti neljällä pitkällä jalallaan pitäen tarkan katsekontaktin komentokammion oviaukon edessä vellovaan mustaan massaan. Katseen kohdistaminen yhteen paikkaan osoittautui yllättävän vaikeaksi, koska hitaasti itseään raajoilla eteenpäin vetävän massan koko groteski ruumis oli täynnä pieniä silmiä. Tällä hetkellä ne kaikki kuitenkin katsoivat Visokkia punertavina.

    Mustan massan keskellä oleva epämuodostunut suu nauroi edelleen. Sen tasaisen valkoiset hampaat erottuivat pimeydessä poikkeuksellisen hyvin. Pieniä kuusisormisia käsiä pullahti välillä ulos olennon suupielistä. Ne tarttuivat olennon turvonneisiin ja painaviin huuliin ja vetivät niitä ylöspäin pakottaakseen hymyn mustan massan keskelle.

    Olennon kauhistuttava moniääninen nauru heikensi Visokin taistelumoraalia, joten hän keskitti mielensä kaikki voimat siihen, että ei kuuntelisi sitä. Normaalisti tässä vaiheessa Visokki olisi jo aloittanut telepaattisen pommituksensa kohti vihollista, mutta nyt punaisen Visorakin täytyi keskittyä suojaamaan päänsä sisältö kaikin tavoin.
    Visokki oli ammattitelepaatti. Hän tunsi, milloin häntä itseään käsiteltiin. Silloin oli vain pakko suojautua.

    Mustan massan ote Visorakin mielestä vahvistui, mutta niin teki myös Visokin sisäinen suojaus.

    Ole rauhassa, Visokki sanoi itselleen. Ole rauhassa. Et ole täällä. Olet kaukana. Rauhallinen paikka. Iloinen paikka. Mukava paikka.

    Mustan olennon nauru tuntui vain voimistuvan. Silloin Visokki tajusi, että olennon ote hänen mielestään ei ollut telepaattinen, sillä Visorak kykeni tuntemaan hyökkäysaallot muuallakin kuin mielessään. Tämä oli jotain aivan muuta, jotain tuntematonta.

    Visokki perääntyi entisestään.

    Vähitellen mustan massan kasvava naurukuoro hiljeni. Visokki ehti sekunnin ajan ajatella, että olento luovuttaisi, mutta kyseinen harhaluulo korjasi itsensä välittömästi, kun olento avasi suuren suunsa jälleen.
    Tällä kertaa olento puhui vain yhdellä äänellä. Se oli suhteellisen tavallinen Matorania muistuttava ääni, mutta ääni oli uskomattoman karismaattinen. Sen puhetta olisi voinut kuunnella tunteja, jos olisi jättänyt huomioimatta, minkälainen olento äänen tuotti.

    Sitten musta massa teki jotain, jota Visokki ei koskaan olisi voinut odottaa. Se lauloi.

    ”Hämä-hämä-häkki…” olento aloitti laulaen virheettömästi. Sen jälkeen se piti hetken tauon, mutta sen koko musta vaahtomainen olemus alkoi sätkiä hillittömästi. Olennon kymmenet raajat alkoivat sulautua toisiinsa ja sen suureen mustaan kehoon, joka muodostui parin sekunnin kuluessa suureksi, silmättömäksi mustaksi palloksi. Pian muodoltaan melkein täydellinen pallo kuitenkin luovutti osan massastaan muodostaakseen Syvälle Naurulle kaksiosaisen vartalon.

    ”Kiipes’ langalle…”

    Olennon yönmustan vartalon etuosasta lennähti kohta kahdeksan pitkää raajaa. Olennon kahdeksan jalan päihin ilmestyi kämmenet, joiden sormien määrää Visokki ei edes yrittänyt laskea. Muodostuttuaan täysin samanlaisiksi nuo kahdeksan raajaa laskeutuivat maahan ja nostivat mustan epämuodostuneen torson ylös.
    Silloin Syvä Nauru avasi jälleen silmänsä, mutta kuten tavallista, hän ei tyytynyt kahteen. Eikä edes kahdeksaan.

    ”Tuli sade rankka…”

    Silmiä oli joka puolella hämähäkkimäistä olentoa. Niitä oli jopa sen jalkojen taipeissa ja massiivisessa takaruumiissa. Silmissä oli kuitenkin sama psykoottinen kiilto kuin aiemmin. Olennon häiriintyneen ilmeen viimeisteli se, että se esitteli aina niin kauniin valkoista hammasriviään Visokille. Hampaiden raoista suihkusi mustaa öljymäistä nestettä komentokammion lattialle. Neste sihisi äänekkäästi hetken lattialla ennen kuin haihtui pois. Suuri musta hämähäkkimäinen massa alkoi vähitellen kävellä äänekkäin askelin kohti Visokkia.

    ”Hämähäkin…vei.”
    Musta hämähäkki lopetti laulunsa viimeisen sanan täysin poissa melodiasta, eikä edes yrittänyt laulaa sitä tunteella. Siinä samassa yksi sen pitkistä raajoista syöksähti salamannopeasti kohti Visokkia avaten tusinalla sormella ja yhdellä silmällä varustetun kämmenensä.

    Käsi ei kuitenkaan osunut Visokkiin, vaan törmäsi komentokammion lattiaan voimakkaasti tärähtäen. Hyönteismäisen Rahin refleksit eivät olleet heikentyneet vuosien varrella. Syvä Nauru joutui hetken tutkimaan, mihin Visokki oli kadonnut, mutta lopulta tajusi Visorakin hypänneen huoneen kattoon. Se roikkui neljällä jalallaan kivisessä katossa erittäin vaivattoman näköisesti.

    Musta hämähäkki naurahti jälleen, mutta nyt sen ääni oli palautunut demoniseksi kuoroksi.

    ”En henkilökohtaisesti pidä tuon laulun lopusta”, hyönteismäinen suu sanoi hymyillen leveästi. ”Suosittelen sinua pysymään paikoillasi, pieni ystävä. En satuta sinua.”

    Hyökkäys Visokin alitajuntaa kohti oli heikentynyt ja nyt hän kykeni keskittymään muuhunkin kuin jatkuvaan suojaamiseen. Visokki ei kuitenkaan uskaltanut avata täysivaltaista telepaattista yhteyttä, sillä tämän olennon mielessä oli jotain pahaa. Visokki päätti pitäytyä vain yksittäisissä viesteissä.
    ”Sinä olet Avde, etkö?”

    Tähtien välistä avaruutta pimeämpi hämähäkki naurahti. ”Minä. Tai me. Nyt ehkä enemmänkin minä. Se on kuitenkin samantekevää. Nyt, pieni ystävä, ole kiltti ja pysy paikallasi.”

    Sen sanottuaan Avde sinkosi yhden mustista raajoistaan kohti kattoa. Visokki hyppäsi jälleen salamannopeasti sivuun ja laskeutui tällä kertaa Avdesta katsottuna huoneen vasemmalle seinälle.

    ”En ajatellut pysyä”, Visokki sanoi.

    ”En aikonut satuttaa sinua, Visokki”, Avde sanoi antaen ymmärtää, että ei ollut mitenkään yllättävää, että hän tiesi Visokin nimen. ”Haluan vain puhua kanssasi. Kasvokkain.”

    Visokki ei vastannut. Tottunut mielten tuntija tiesi, että Avde yrittäisi pelata hänen ajatuksiaan ja että pimeyden pedon puhetta ei edes kannattaisi kuunnella. Toisaalta taas Avde tulisi ennen pitkää huomaamaan Visokin selässä hitaasti käynnistyvän Rhotukan, joten huomio olisi siirrettävä muualle.

    ”Ja siksi yrität liiskata minut?” Visokki sanoi väistäen taas yhden hyökkäyksen nopealla hypyllään.

    ”Haluan sinun vain pysähtyvän, ystävä”, Avde sanoi. ”Pysähtyisitkö, että voimme puhua. Tarvitsen linnoituksestanne jotain, joka auttaa minua lopettamaan tämän toivottoman sodan. Jos edes kuuntelisit, voisit muuttaa mielesi.”
    Visokki pysähtyi hetkeksi maahan suoraan mustan hämähäkkidemonin eteen.
    ”Ai, sinulle on oikein väliä, mitä mieltä olen?” Visokki sanoi tuijottaen Avdea vihaisin silmin. ”Minä näytän sinulle mieleni.”

    Visorakin silmät syttyivät hohtamaan kirkkaasti pimeydessä ja sen tajunta syöksyi täyteen hyökkäykseen kohti Avdea. Psyykkinen aalto osui mustaan hämähäkkiin ja tunkeutui syvälle tämän sisimpään. Visokki tunsi, kuinka Avden labyrinttimainen ja monimutkainen alitajunta ryhtyi välittömään vastahyökkäykseen. Mustat kädet täyttivät Visokin pään ja tarttuivat vahvasti kiinni hänen ajatuksiinsa, mutta Visokki ei välittänyt. Visokki ei välittäisi, vaikka Avde repisi hänen mielensä pieniksi palasiksi. Tällä hetkellä hän keskittyi pidättelemään hirviötä kaikilla voimillaan paikallaan siihen asti, että Rhotuka olisi täysin ladattu.

    Sen jälkeen pitäisi vain luottaa siihen, että Rhotuka toimisi.

    Avde huusi. Kaikki hirviömäisen hämähäkin kuudesta äänestä huusivat yhtäaikaisesti puhtaasta tuskasta. Olennon tuskanhuudot olivat melkein yhtä sielua raatelevaa kuunneltavaa kuin sen nauru ja kestikin vain kymmenen sekuntia, että Avden tuskaisat huudot muuttuivat tuskaisaksi nauruksi.

    ”Kyllä!” Avde huusi naurun joukosta. ”Näytä minulle, mistä sinut on tehty! Näytä, mihin kaunis, täydellinen mielesi pystyy! Tuhoa kaikki! Revi, raasta! Älä jätä mitään jäljelle! Ja ennen kaikkea…”

    Avde hiljeni. Sekä sen kivun täyttämät huudot että raastava nauru loppuivat. Visokki jatkoi olennon labyrinttimaisen, synkän, hajanaisen ja pelottavan mielen häiritsemistä lähettämillään aalloilla, vaikka hän tiesikin, että oleilu näin syvällä Avden mielessä tulisi vahingoittamaan myös häntä.

    Ennen kaikkea, Visokki, pehmeä Matoran-ääni sanoi Visorakin alitajunnasta. Visokin sydän pysähtyi sekunniksi järkytyksestä. Näytä minulle, minkälainen peto oikeasti olet.

    Visokin vihainen ilme jäätyi paikalleen. Hän unohti hetkeksi jopa keskittyvänsä Avden pidättelemiseen.

    Sinä olet älykäs, Visokki, ystäväni. Mutta olet silti Rahi. Tiedäthän, mitä Rahi tarkoittaa Matoran-kielessä? Olet peto. Lajitoverisi tappoivat Keltaiset Jättiläiset ja kuka tietää, kuinka monta muuta lajia. Ja näin sinä vain yrität esittää rauhanomaista olentoa.
    Kylmä hiki valui pitkin Visokin kasvoja.

    Entä jos kaikki sisällesi pakkautunut luontainen, eläimellinen viha vain…repeää ulos? Entä jos vahingoitat joskus ystäviäsi?

    ”Ei”, Visokki viesti hymyilevälle hämähäkkipedolle, mutta ei ollut enää varma, luottiko omaan viestiinsä. ”Ei ikinä.”

    On varmasti ikävää olla telepaatti. Siinä mielessä, että tiedät, mitä muut ajattelevat. Varsinkin sinusta, ystäväni. Ovatko ne mukavia ajatuksia…vai onko joillakin vaikeuksia hyväksyä nelijalkaista hirviötä?

    Visokin järkyttyneet kasvot muuttuivat vähitellen jälleen vihaisiksi. Visokki ajatteli sisimmässään, että tilanteessa olisi pian pakko siirtyä henkiseen suojaukseen, mutta hän ei enää ollut varma, kykenisikö kontrolloimaan itseään. Ehkä Avde olikin oikeassa.

    Juuri noin. Päästä ulos kaikki tuo patoutunut raivo. Näytä minulle, mikä peto olet. Päästä ulos puhdasta, kaunista, hallitsematonta idiä ja suuntaa se minuun.

    Tee aivan samoin kuin teit Metru Nuilla.

    Se riitti Visokille. Koko punaisen Visorakin mieli suuntautui hyökkäykseen. Se hyppäsi mustan hirviöhämähäkin kasvoille ja puri molemmilla pistimillään tiukasti, pommittaen Avden petollista mieltä samanaikaisesti koko päänsä voimalla.

    Avdeen kohdistui täysi henkinen tuska, mutta hän jatkoi nauruaan. Nauru oli tauotonta ja siitä hehkui puhdas riemu. Se oli voitonriemua.

    Avden nauru keskeytyi, kun sen mustan hämähäkkimäisen kehon läpi räjähti ammus hehkuvan kuumaa ja käsittämättömän kirkasta plasmaa. Plasma läpäisi hämähäkin täysin ja räjähti liekkiaalloksi vasta osuessaan sen takana olevaan seinään. Osuma keskeytti sekä Avden että Visokin hyökkäykset. Visokki putosi maahan Avden päältä ja käänsi katseensa oviaukkoa kohti. Myös Avden punaiset silmät suuntautuivat katsomaan hyökkääjää.

    Oviaukossa seisoi sininen Skakdi, joka piteli kädessään savuavaa kivääriä ja jonka mekaanisen vasemman silmän valo hohti tummanvihreänä. Skakdin vieressä oli keltainen Toa, joka osoitti sähköisesti rätisevällä sauvalla Avdea.

    ”Miksi keksin siistejä toimintarepliikkejä vasta, kun nämä tilanteet ovat ohi?” Guardian kysyi happamasti ladattuaan kiväärinsä. Tawa ei sanonut mitään, vaan jäi tuijottamaan vihaisena.

    Syvä Nauru jäi poikkeuksellisen hiljaiseksi pitkäksi aikaa.
    ”En ole koskaan välittänyt pahemmin taistelusta”, musta massa sanoi. ”Toisin kuin luulette, minä en nauti tappamisesta. Teen sitä vain pakon edessä. Haluan mieluiten mahdollisimman monen elävän.”

    Visokin Rhotuka pyöri nyt täyttä vauhtia. Tawa ja Guardian tähtäsivät Syvän Naurun mustaa ruumista.

    ”Haluatteko te pakottaa minut?”

  • Yö kauhu: Punainen mies ei huomannut minua

    Bio-Klaani (mitä muuta on odotettavissa?)

    GK juoksi, juoksi lujempaa kun kokskaan ennen, ilman mitään lisävarusteita. Avde seurasi häntä itseasiassa hän jopa ehkä johdatti Avdea, mutta toisaalta Admin siipeen oli ehdittävä ennen häntä.
    Musta massa kuitenkin oli nopea, GK litistyisi sen alle jos ei tekisi mitään.
    Hän Hyppäsi seinää vasten ja ritti roikkua nyrkkirautansa kanssa kiinni seinässä, Avde ei selvästikkään välittänyt hänestä jaa kiiti likeltä GK:stä ohi, Gk hakkasi seinää miekallaa ja siitä irtosi pala ja hän tippui seinältä.
    Noustuaan hän lähti juoksuun. Kulman takan näkyi Avde jolle ositti vastarintaa Visokki Rhotukoita ampumalla Visorak parka olisi tuhoon tuomittu ilman apua.

    [spoil]Epic Avde VS Visokki, GK ja Jake Battle..[/spoil]

  • Yö Kauhu: Petturi tapahtuu

    Bio-Klaani, käytävä

    Guardian tähtäsi kiväärillään sätkivää mustaa olentoa pitkään. Hän odotti, että se lopettaisi vastenmielisen yskimisensä ja sätkimisensä ja valahtaisi veltoksi. Kuvottavan varjovanukkaan yskäisyt ja vinkaisut alkoivat vähitellen hidastua ja lopulta sen lonkeromaiset raajat kaatuivat lattialle lässähtäen nestemäisiksi. Guardian tökkäisi mustaa limaa kerran kiväärinsä pistimellä eikä se reagoinut.
    G kääntyi kohti Kepeä.

    ”Kiitos”, hän sanoi henkäisten hitaasti. ”mutta vaahtosammutin?”
    Kepe oli hiljaa hetken ja siirteli painoaan jalalta toiselle. Hän nosti kädessään olevaa tyhjää purkkia päänsä tasolle ja katsoi sitä epävarmana.
    ”Vaihtoehtoina olivat lasinsirut, Cordak ja tämä”, hän sanoi.

    ”Etkö sinä ole Toa?” Guardian sanoi silmät puoliksi ummessa.

    ”Joo?”

    ”Sinä voit jäädyttää asioita ja luoda köynnöksiä.”

    ”…ja?”

    ”Ja ensimmäinen asia, joka tuli mieleesi, oli vaahtosammutin.”

    ”…minä panikoin, hei. Jotain piti tehdä.”

    ”Ainakin se toimi.”
    Guardian kytki kiväärinsä varmistimen päälle ja laittoi sen selkäänsä. Hän katsoi maassa olevaa mustaa limaa hetken yökiikarillaan varmistaakseen, liikkuiko se.
    ”Lämpö. Päälle.”

    Lima oli kylmempi kuin Tawan reaktio parin kuukauden takaiseen kahviojekkuun. Tämä tarkoitti, että lonkeroisen möykyn täytyisi olla kuollut, mutta Guardian ei ollut täysin varma, oliko lima koskaan ollut elossa.
    ”Lämpö pois. Skanneri. Päälle.”

    Guardianin silmän mikrotietokoneen osoitin lukittui limaan ja kulutti viisi sekuntia sen analysoimiseen pitäen tasaista piipitystä. Piipitys loppui pehmeään ”valmis”-ääneen. Skannauksen tulos ja liman ominaisuudet ilmestyivät Guardianin silmäskannerin näytölle.

    404. Virhe. Skannatussa kohteessa ei järkeä. Ei. Ei. Ei. Virhe. Virhe. Virhe.
    se sattuu

    liian pimeää

    auttakaa

    äiti

    Viestin sisällöstä ei ollut selvästi paljoakaan hyötyä Guardianille. Hän päätti vain sulkea skannerin.

    ”Mitä täällä tapahtuu?” Kepe kysyi huolestuneena.
    Guardian harkitsi hetken, mitä vastaisi. Todennäköisesti joku teknisesti taitava oli häirinnyt Klaanin radiosignaaleja ja pommittanut apuvirtageneraattorin. Ei ollut salaisuus, että Kepen tekninen osaaminen olisi viholliselle hyödyllistä.
    Kepe olisi kuitenkin yksi niistä harvoista, joilla oli tarpeeksi teknistä tietotaitoa apuvirtageneraattorin korjausoperaatioon. Vaihtoehtoja ei ollut.

    ”Petturi”, Guardian sanoi. ”Petturi tapahtuu.”
    Kepen silmäkulma nousi saaden hänet näyttämään hämmentyneeltä. ”Mitä?”

    ”Joku häiritsi Klaanin sisäisiä radioaaltoja ja vahingoitti apuvirtageneraattoria”, Guardian sanoi. ”Joku päästi vihollisen sisään.”

    ”Ovatko Nazorakeja vai…?”

    Guardian näytti merkillisen ilmeen. ”En tiedä. Jotain mekaanista on liikkeellä. Mahdollisesti. Mutta tämä musta möykky ja tuo nauru…”
    Sininen Skakdi piti pohdiskelevan hiljaisuuden.
    ”Kepe”, hän sanoi.

    ”Niin?”

    ”Herätä kaikki parhaat taistelijat ja hae Paaco. Yrittäkää korjata apugeneraattori parhaanne mukaan. Haluan jotain hiton valoja.”

    ”Miten luulet minun löytävän oikean paikan tässä pimeydessä?” Kepe kysyi skeptisesti. ”Toisilla ei ole yökiikaria.”

    Guardian ei vastannut kysymykseen heti. Hän käveli kaapille, josta Kepe oli juuri kaivanut esiin vaahtosammuttimen. Kepe ei nähnyt mitään, mutta hän kykeni kuulemaan tavaroiden putoilevan seiniltä kolisten, kun Guardian kaiveli hyllyjen läpi kiireisesti.
    Pian Skakdi palasi Kepen luo. Guardian ojensi Kepelle jotain pientä ja kevyttä. Se oli neliön muotoinen.

    Kepe katsoi kysyvästi.
    ”Ne ovat tulitikkuja”, Guardian vastasi yksiselitteisesti.

    Kepen suu aukesi puoliksi. Suusta ulos lennähtävä ”mitä” oli niin tunteeton, hämmentynyt ja hidas, että sen oikea kirjoitusasu olisi ”Mitä.”

    ”Ei löytynyt muuta”, Guardian vastasi. ”Noilla vähillä tikuilla löydät tiesi edes Paacon luo. Jossain pitäisi olla hätäsoihtuja, mutta ei näemmä tässä kaapissa.”

    Kepe oli sanomassa jotain taskulamppujen hyödyllisyydestä, mutta sitten valkovihreä Toa muisti tilanteen vakavuuden. Hän lähti juoksemaan toiseen suuntaan. Pian hän kuitenkin hidasti hieman vain huutaakseen jotain Guardianille.
    ”Mihin sinä sitten menet?”

    ”Kuulithan naurun?” Guardian huusi takaisin.

    ”Niin?”

    Guardian kääntyi kohti toista käytävää ja otti kiväärin selästään.
    ”Se on menossa admin-siipeen.”

    Admin-siipi

    Musta massa syöksyi läpi käytävien ja konferenssihuoneiden villipetolauman tavoin. Se veteli itseään eteenpäin pitkillä ja höllyvillä käsillään, joita oli kymmeniä. Välillä massalla oli pää, välillä se katosi sen satojen raajojen kaaoksen keskelle. Valtavalla rujolla hammasrivillä varustettu suu nauroi edelleen, mutta nyt erilaisia ääniä oli kuusi. Äänet vaihtelivat korkeuksiltaan. Yksi kuulosti Matoranilta, toinen oli käärmemäistä sihinää ja kolmas oli matalaa demonista murinaa, joka tärisytti lasisia esineitä ja ikkunoita Klaanin linnoituksessa. Yksi olennon kuudesta äänestä kuulosti kuitenkin enemmän itkulta kuin naurulta.

    Välillä pienet Matoraneilta tai Toilta näyttävät hahmot ilmestyivät mustan massan eteen. Ne nostivat säälittävät aseensa kohti massaa ja vetivät liipaisimistaan. Ammuksia lenteli läpi ilman ja jotkut niistä osuivat, mutta useimmat vain läpäisivät yönmustan hirviön, joka ei näyttänyt merkkejä kivusta vaan vain jatkoi epäluonnollista naurukuoroaan.

    Jotkut säälittävistä tinasotilaista eivät ymmärtäneet väistää edes silloin, kun musta massa tuli lähemmäs. Jotkut niistä yrittivät yhä vastarintaa pienillä teräaseilla. Yleensä ne lensivät päin seiniä. Välillä ne lensivät niiden läpi. Jos kaoottisen massan keskellä oli yhä mieli, sen täytti suuri huvittuneisuus.

    Musta massa alkoi saapua määränpäähänsä. Syvä Nauru ei ollut tarvinnut aikaisemmin näkemänsä Toan opastusta löytääkseen kohteensa. Ainoa syy, miksi kammottava massa oli antanut Toan opastaa hetken aikaa oli se, että se nautti suuresti pienen olennon sisällä vellovasta pelosta. Syvä Nauru oli jättänyt Toan jälkeensä jo minuutteja sitten.

    Tämä punaisen ja mustan sekava yhteensulautuma tiesi, mitä etsi ja tiesi, missä se oli. Kohteen olemus heijastui kauas Klaaniin. Harva kykenisi tuntemaan sen lähettämät aallot, mutta Syvä Nauru haistoi, maistoi, tunti, kuuli ja näki ne.
    Ja kyseiset aallot olivat kauneinta, mitä Syvä Nauru oli koskaan nähnyt tuhannella silmällään. Se oli puhdasta ja voimakasta ja se tulisi kuulumaan työnantajalle.

    Adminien komentokammio

    Visokki seisoi taisteluvalmiudessa pimeässä komentokammiossa. Valot olivat poissa, mutta Visorak kykeni tarkoilla aisteillaan kuulemaan ja haistamaan, että jotain oli tulossa.

    Jokin iskeytyi komentokammion paksuun metallioveen. Ovi tärähti voimakkaasti, mutta pysyi kiinni liitoksissaan. Pian ovi tärähti kuitenkin uudelleen.

    Hohtava Rhotuka-kiekko alkoi latautua Visorakin selässä.

  • Isku Nazorak-pesään: Gaggulabion tunnelisodat

    Vesiputous

    Metorakk kannettiin paareilla pois vesiputouksesta. Hän oli huonossa kunnosa pinkin hirviön pahoinpideltyä häntä, mutta ainakin hän oli saanut otuksen tuhottua. Luolaan täytyisi lähettää enemmän tutkijoita. Toisaalta suurikokoinen torakka oli poistunut luolasta hyvin tyytyväisenä. Ehkä Metorakk saisi parantua rauhassa kerrottuaan asioiden kulusta Gaggulabiolle…

    Meri mantereiden välissä

    Laiva matkusti julmalla nopeudella eteenpäin. Missään ei näkynyt saaria, mutta Makuta Abzumo suunnisti muiden maamerkkien mukaan; suuria kiviluotoja näkyi välillä kartassa, ja Makutan laiva matkusti luonnon vastaavien muodostumien perusteella. Hän istui suurella valtaistuintyylisellä tuolillaan kapteenin hytissä tarkkailemassa kulkua suuresta ikkunasta, kun eräs Visorak tuli tuomaan huonoja uutisia. Edessä oli kurimus. Valtava sellainen. Mutta se ei voinut mitään Makutalle! Hän kiersi kurimuksen. Kuinka nerokasta.

    Luolasto

    Tunneli oli sortunut melkein kokonaan. Matoro johdatti joukon varovasti läpi murskaantuneiden luolien. Häntä alkoi epäilyttää, sillä missään ei näkynyt Skakdin Skakdia. Edes työskentelviä torakoita ei enää näkynyt. Rikkoutunut tunneli vietti alaspäin, kuten aina ennenkin, mutta tunnelin päässä heitä odotti yllätys: se oli melkein tukossa. Matoro oli järkyttynyt. Mitä täällä oli tapahtunut?
    ”Matoro, mitä tämä on?” kysyi Summerganon.
    ”En… en tiedä”, vastasi Matoro hämmästyneesti. ”Ei tämä ollut tuhoutunut, kun viimeksi olin täällä.” Sitten he huomasivat käytävän lattialla kuolleiden Skakdien ja torakoiden ruumiita. Muutamat näyttivät jopa koskemattomilta, aivan kuin ne olisivat vain kuolleet, mutta suurin osa Skakdeista näytti tapettaneen erittäin tuskallisesti.

    ”Ehkä meidän pitäisi mennä tutkimaan?” ehdotti Keetongu. He menivät. Aluksi he kaivoivat hieman kiviä tunnelin suulta, jotta mahtuivat sisään. Sisällä he katselivat paikkoja. Kaikki oli raunioina. Seinän hienot kaiverrukset olivat suurimmaksi osaksi tuhoutuneet, laavavirta oli tukkeutunut niin, että noin neljäsosa huoneesta oli laavan peitossa. Ne kohdat, jotka eivät olleet, olivat korkeammalla, mutta saattaisivat peittyä, jos laavan tuloa ei pysäytettäisi.

    He raivasivat huoneiden ovien edestä tavaraa mahtuakseen sisään. Paikoittain koko seinä saattoi olla sortunut niin, että oven avaamista ei tarvittu. Kaikki jähmetysputket olivat pirstaleina; muutamia mutanttiraheja juoksenteli välillä näkyviin jostain koloista vain, jotta voisivat piiloutua taas. Suurimmat rahit olivat jo poistuneet kuolonloukusta, mutta pienet eivät välttämättä päässeet tai uskaltaneet.

    Matoro tutkaili virusten ja erilaisten kemikaalien jäänteitä lattialla; särkyneitä pulloja makasi ympäriinsä, ja lasinsiruja oli levinnyt pitkin poikin. Keetongu katseli rikkoutuneita artefakteja kiinnostuneena, rakentajainsinööri kun oli. Glatorianking löysi pian jotain kiinnostavaa.
    ”Hei, kaverit, tulkaa katsomaan!”

    Muut menivät hänen luokseen. Kyllä vain, Makuta Nuin haarniskan palasia. Häntä ei näkynyt missään. Heitä alkoi jo hieman pelottaa. Mitä sellaista olisi voinut tapahtua, että Makuta olisi kuollut luolaansa? Matoron päässä raksutti:
    ”Se torakka…” Hän katsoi Summerganoniin. Tämän silmät suurentuivat. Kumpikin näytti järkyttyneeltä.
    ”Mitä nyt? Mitä se on?” kysyi Glatorianking. Makekin näytti hämmentyneeltä. Matoro ja Summeganon selittivät, kuinka olivat joutuneet kohtaamaan supervoimakkaan ja superilkeän Nazorakin, jolla oli ollut überhaarniska. Muut kuuntelivat tarkkaavaisesti.
    ”Ilmeisesti Manu ainakin taisteli”, Keetongu tuumaili.

    He alkoivat raivata kiviä siinä toivossa, että niiden alta löytyisi jotain. Ja jotain he löysivätkin: Kanohi Kraahkanin, Suuren Varjojen naamion. Makuta Nuita ei edelleenkään näkynyt. He lopettivat hetken kuluttua etsintänsä. Muuta ei löytynyt. Matoro istahti kivelle ja huokaisi. Muutkin levähtivät hetkeksi. Sitten heidän edestään kuului ääni:
    ”Kas, kas, kas. Mitäs meillä täällä onkaan.” Lihaksikas, keltaruskea kiven Skakdi oli saapunut ovensuuhun seuranaan kaksi eliittisoturiaan.
    ”Nimeni on Gaggulabio, ja minulla on hyvä päivä”, Skakdi myhäili. ”Nimittäin saan nyt hoideltua viisi klaanilaista yhdellä iskulla.”

  • Jääsaari 5: Bio-Klaanin adminit

    Ath-Koro

    Kylässä oli paljon lämpimämpää kuin muulla saarella. Se ei silti tarkoittanut, että siellä olisi ollut lämmintä.
    Guardian seurasi Ath-Koron kylän läpi marssivaa Guneita ja tämän perässä seuraavia soturimunkkeja. Kylä ei ollut suuri, mutta Matoraneja oli paljon.
    Monenväriset ja monenkokoiset Matoranit joko hakkasivat puolijäisiä puuklapeja osiin, syöttivät puolijäisiä puuklapeja suuriin nuotioihin tai istuivat mahdollisimman lähellä suuria nuotioita nautiskellen ruokahetkestä. Kylän pienten puumökkien sisällä työskenneltiin ahkerasti.

    Kylän keskellä oli suuri, valkoinen teräsrakennus, jonka sisäänkäyntiä koristivat suuret kivipylväät. Oli sanomattakin selvää, että rakennus ei näyttänyt sopivan muuhun kylään.
    Rakennuksen valkoisille seinille oli maalattu kuvioita punaisella värillä. Kuviot olivat samoja kuin Gunein ja soturimunkkien naamioissa.

    ”En tunnista kirjakieltänne”, Guardian sanoi varovaisesti. ”Luulin ensiksi, että käyttäisitte Voya Nuin kirjoitustyyliä, mutta kun yritän lukea sitä, saan pelkää sanasotkua.”

    Gunei hymähti. ”Kielemme on vanhaa”, hän sanoi. ”Se, mitä näet Suuren Temppelimme seinillä, on ollut olemassa kauemman aikaa kuin sinä tai lajisi.”

    ”Ymmärrän”, Guardian sanoi. ”mutta mitä temppelissänne lukee?”

    Gunei pysähtyi ja näytti tulkitsevan kieltä mielessään ennen kuin vastasi.
    ”Minä olen Ath, rakastava isäsi”, hän sanoi kunnioittavalla äänensävyllä. ”Työskentelevä Matoran on onnellinen Matoran.”

    Guardian tutki temppeliä katseellaan. Se ei ollut millään tapaa samanlainen kuin yksikään temppeli, jossa hän oli ollut elämänsä aikana. Sen kliininen valkoisuus sai hänet epäilemään, että rakennus ei ollut aina ollut temppeli. Rakennus muistutti enemmänkin jonkinlaista tehdasta tai tutkimusasemaa.

    ”Ath”, Guardian sanoi ääneen kuin olisi maistellut sanaa. Suuri joukko kylässä työskenteleviä Matoraneja kääntyi häntä kohti. ”Minä jo luulin, että kaikki Matoranit pitivät Mata Nuita Suurena Henkenä.”

    ”Me emme palvo kuolleita jumalia”, Gunei sanoi hiljaa.

    Guardian päätti olla vastaamatta ja seurasi kulkuetta. Raskaasti aseistetun ja taisteluun koulutetun soturimunkkijoukon uskonaiheen pilkkaaminen ei olisi erityisen loistelias idea.

    Lopulta he saapuivat valkoisen temppelin juurelle. Sen suuren oviaukon edessä seisoi kuusi kaapuihin verhoutunutta hahmoa, jotka olivat tarkalleen Toan kokoisia. Hahmot eivät vaikuttaneet liikkuvan ollenkaan, vaan seisoivat kuin jäätyneinä. Ainoa merkki siitä, että ne olivat eläviä oli höyrystynyt hengitys, jota tuli ulos kaapujen sisältä.

    Miksi niitä on aina kuusi, Guardian mietti katsoessaan Toamaisia hahmoja. Hahmot eivät liikkuneet temppelin suuaukolta ennen kuin Gunei käski.

    Jos mahdollista, temppelissä oli vielä valkoisempaa kuin ulkopuolella, mutta ennen kaikkea siellä oli lämmintä. Soturimunkkeja oli kymmeniä. Jotkut heistä rukoilivat ja jotkut taistelivat keskenään harjoituksenomaisesti.
    Gunei kääntyi.
    ”Ystävä, klaanilainen”, hän aloitti. ”Nyt, kun emme enää ole metsässä, jossa kaikella on korvat tai kylässä, jossa työväki voi kuulla asioista, joilla sen ei pitäisi päätään vaivata…kerro asiasi.”
    Guardian ei vastannut. Hän käänsi katsettaan ja tarkkaili ympärillään olevaa temppeliä.
    Röntgen. Päälle
    Kiikarisilmän valo muuttui valkoiseksi ja Guardian sulki jäljelle jääneen silmänsä. Hän päätti skannata temppelin täysin nähdäkseen potentiaaliset salakuuntelijat, mutta tajusi hämmästyksekseen, että katse ei läpäissyt seiniä.
    Röntgen. Pois. Skanneri. Päälle.
    Skanneri sai tietoa vain Matoraneista. Sen keskittäminen kohti seiniä ei antanut mitään. Kyseessä ei ollut edelleenkään tavallinen temppeli.
    Skanneri. Pois.

    Guardian katsoi Guneita silmiin.
    ”Voisimmeko käydä tämän keskustelun kahden kesken?” hän sanoi. ”Jossain, jossa seinilläkään ei ole korvia.”

    Klaanin linnake, komentohuone

    Tawan takana oli tuoli, mutta hän ei istunut. Klaanin johtajan, tuon naispuolisen sähkön Toan sinisten silmien edessä oli suuri joukko näyttöjä, joista linnakkeen tapahtumia kykeni tarkkailemaan, mutta hän ei keskittynyt niihin.
    Tawan kädessä oli kommunikaatioväline. Se oli pieni ja metallinen, ja sen voimanlähteenä toimi pieni sininen kristalli.

    ”G”, hän sanoi laitteeseen. ”Kuuletko minua?”

    Vastausta ei tullut. Joko Guardianin kommunikaatiolaite oli rikki tai hän oli paikassa, joka esti signaalin kulkua.
    Tawa heitti laitteen turhautuneena maahan ja kirosi vaimeasti.

    ”Sinun pitäisi oikeasti pitää tauko”, telepaattinen naisääni sanoi. Tawa kääntyi.
    Punainen Visorak katsoi ovenraosta komentohuoneeseen.

    ”Visokki, pärjään kyllä ihan hyvin”, Tawa sanoi vanhalle ystävälleen hymyillen. Visokki osasi Matorania paremmin kuin yksikään toinen nelijalkainen, mutta kaikki ymmärsivät, että sanan ”Bio-Klaani” lausuminen Visorak-suulla kuulostaisi uhkaukselta tappaa joku sirkkelillä.

    ”Hyvä kuulla”, Visokki sanoi. ”Mutta vaikka Guartsuun ei saisi yhteyttä, en usko että hänen tapauksessaan kannattaa olla kovin huolissaan…”

    Pieni hopeinen Ussal-rapu käveli Visokin jalkojen alta. Visokki nosti sen selkäänsä. Se vihelsi innostuneesti.

    ”Tulisitko pienelle kävelylle?” Visokki kysyi Tawalta. Tawa nyökkäsi ja lähti seuraamaan Visorakia.

    He kävelivät pitkin käytäviä.

    ”Tawa?” Visokin telepaattinen ääni sanoi Tawan pään sisällä. ”Pidetään tämä keskustelu päässäsi, eikö? Se olisi turvallisinta.”
    ”Onko se pakollista?”

    ”En tiedä, mutta se on turvallisinta. Minusta tuntuu, että joku tarkkailee meitä. Olen Rahi, me tunnemme nämä asiat.”
    ”Minuakin epäilyttää tämä koko juttu. Torakoita, Zyglakeja, Skakdeja. Ei voi olla sattumaa.”

    ”Kyllä, mutta jokin osa minussa aistii jotain suurempaa. Taustalla on liikkeellä voimia, jotka ovat liian suuria meille. Tunnen jotain…”
    Visokin ajatus katkesi. Sekä Tawa että Visokki pysähtyivät ja katsoivat toisiinsa. Molempien alitajunnassa oli hetkellinen hiljaisuus.
    ”Jotain alkukantaista”, Visokin ääni sanoi telepaattisesti. ”Jotain pimeydestä.”

    Tawa katsoi parasta ystäväänsä pitkään. Hän ei ymmärtänyt, mitä Visokki tarkoitti, mutta kykeni tuntemaan sen päänsä sisällä, koska heidän mielensä olivat yhteydessä.

    ”Et nyt ajattele pimeyttä”, Tawa ajatteli. ”Mielessäsi on ajatus, joka on paljon pelottavampi. Paljon lopullisempi.”
    Tawa ja Visokki katsoivat suoraan eteenpäin vavahtamatta. Sillä hetkellä molempien mielissä oli yksi ja ainoa sana. Kun he ajattelivat sitä, he kykenivät hetkellisesti kuulemaan mielissään matalan sydämentykytyksen.

    ”Tyhjyys.”

  • Neuvonpitoa zakazlaiseen tapaan δ

    Keskellä ei-mitään Klaanin saaren metsässä

    Tämä oli jälleen kerran päivä jolloin milloin mitkäkin melkein saivat kiinni Matoro The Blacksnowin. Mutta kuten tyypillistä, ei onnistunut tälläkään kertaa. Matoro ajattelee kuinka onnekas hän oikein onkaan.

    ”Tämäpä oli onnekas yhteensattuma. Mitäs sinä täällä oikein toimitat? Tuuraat suojelusenkeliä?”, Jään Toa kysyy pelastajaltaan.
    ”Olin metsästämässä.”, kuuluu vastaus.
    Matoro ei välttämättä halua tietää mitä Manu oli metsästämässä.

    ”Seuraava siirto? Ei sinulle karttaa sattunut?”, Matoro jatkaa.
    ”Öh, ei ole karttaa mutta Klaanin metsästysmaja on ihan tässä lähellä. Parin kilometrin matka.”
    ”Mainiota!”

    Kaksikko kävelee metsäpolkua Matoranien joskus hylkäämälle majalle. Matoro kertaa koko tarinansa siinä matkalla.

    Maja on tukeva hirsistä rakennettu talontynkä metsäaukiolla. Seinässä roikkuu erilaisia keihäitä ja paketillinen hätäraketteja.

    Oven päällä Kane-Ran pää. Sisältä löytyy täytetty Visorak.
    Matoro katsoo nopeasti pödällä olevaa karttaa. Täältä on vain vajaa kymmenen kilometria Klaaniin!

    Jossain Bio-Klaanin saaren alla

    Gaggulabio tutkailee Klaanin saaren karttaa kammiossa. Hänen toverinsa ja Skakdien varakomentaja, Metorakk seisoo vieressä.
    ”Tämä ’Avde’ siis suunnittelee murtavansa Klaanin sisältäpäin. Mainio suunnitelma…”, Gaggulabio puhuu. Hän puristaa kädessään olevan puukepin katki. ”…Mutta päilen ettei tuollaiseen tyyppiin voi luottaa. Miksi hän auttaisi meitä saadakseen vain yhden kiven?”
    ”Se ei haittaa meitä, johtaja. Lähdemme täältä heti kun olemme saaneet aarteet, jos hän yrittää jotain petosta, siitä kärsivät Zyglakit ja Nazorakit. Emme me.”, Metorakkin karhea ääni sanoo.
    ”Tuo on kyllä totta, Metorakk. Täysin totta.”, Gaggulabio vastaa kelmeällä hymyllä. Miksi muka heidän pitäisi noudattaa kaikkia sääntöjä? Skakdit häipyvät palkkionsa saatuaan heti, ilman varoitusta. Liittolaisista ei ole hyötyä enää voiton jälkeen.

  • Tervetuloa Klaanoniin

    Klaanon

    Siitä on jo vuosia, kun Tawa ja Visokki perustivat Bio-Klaanin. Vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja. Vuodet ovat kuluneet suurimmaksi osaksi rauhan merkeissä – ellei lukuun oteta muutamaa vakavaa välikohtausta. Klaanin historian aikana niitäkin on ollut. Elämä ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista. Puhumattakaan siitä, kuinka vaikeaa ruusuilla tanssiminen on. Klaani on rauhan tyyssija. Sinne hakeutuvat ovat yleensä rauhaa kaipaavia Matoraneja, työnsä päättäviä Toia, hylkiöitä, syrjittyjä olentoja. Klaani on turvapaikka niille, jotka sitä hakevat.

    Näiden vuosien aikana olemme saaneet rakennettua suunnattoman linnoituksemme saaren etelärannikolle. Lisäksi hieman Bio-Klaanin linnoituksesta pohjoiseen sijaitsee suuri Arkistomme, johon keräämme kaiken tiedon. Arkistoissa minäkin istun kirjoittamassa tätä muistelmaa. On hienoa tietää, että on paikka, minne mennä, missä asua – ilman pelkoa hyökkääjistä, jotka ryöstävät kodit ja tappavat asukkaat. Ilman Bio-Klaania suurin osa meistä olisi kuollut. Onneksi Klaani ottaa suojiinsa apua tarvitsevat. Mata Nuin ritarikunnalta, Makutain veljeskunnalta tai Pimeyden metsästäjiltä pakenevat saavat turvapaikan. Yksikään noista järjestöistä ei vie meiltä ystäviämme.

    Näin päätän tämän luvun muistelmissani ja siirryn jatkamaan tärkeiden paperikääröjen järjestelyä ystäväni ja kollegani Gahlok Van kanssa. Eläköön Bio-Klaani ikuisesti.

    — Arkistonhoitaja Vaehran

    Informaatiota

    Spoileri

    Näin liityt mukaan

    Spoileri

    Lähetä seuraavat tiedot yksityisviestillä jollekulle adminille tai moderaattorille:
    1. Nimi
    2. Naamio ja elementti (Jos on)
    3. Laji
    4. Ulkonäkö
    5. Luonne
    6. Aseet
    7. Historia/hahmokuvaus* (Ei tarvitse olla pitkä)
    Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia.

    Säännöt/ohjeet kirjoittamiselle

    Spoileri
    • Hahmojen määrää ei rajoiteta, mutta ei ole suositeltavaa olla enempää kuin kaksi päähahmoa. Pienemmässä roolissa olevia sivuhahmoja ja kertakäyttöhahmoja saa olla. Ei ole kuitenkaan järkevää luoda hahmoja turhaan. Kannattaa luoda hahmo vain, jos sille on tarinallista käyttöä.
    • Vain omia hahmoja on lupa liikuttaa. Kysymällä luvan muilta pelaajilta myös muiden hahmojen liikuttaminen on sallittua. Yhteisiä hahmoja saa liikuttaa, kunhan ei sotke muiden suunnitelmia. Toisten kanssa voi sopia, mitä hahmot tekevät ja suunnitella, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Lisäksi ei kannata kirjoittaa yhtä aikaa kuin samasta asiasta kirjoittava toinen jäsen.
    • Yleensä on hyvätapaista merkitä viestin alkuun tapahtumapaikka lihavoidulla tekstillä.
    • Tämä roolipeli ei ole kuten roolipelit yleensä. Klaanon Rope muistuttaa enemmänkin isoa tarinaa, jota kaikki yhdessä kirjoittavat. Siispä kannattaa käyttää aikaa kuvailemiseen, hyvään kerrontaan ja muihin asioihin, joita esimerkiksi fanfictionissa/novellin kirjoittamisessa painotetaan.
    • Yrittäkäämme välttää suuria ristiriitoja BIONICLE:n kaanonin kanssa. Pieniä (ja oikeastaan vähän suurempiakin) vapauksia on otettu ja otetaan, mutta pääosin ei rikota mitään.
    • Älä tee über-hahmoja. Ne ovat laimeita. Myöskään useamman kuin kahden elementin Toat eivät ole sallittuja. Pyri myös tekemään hahmoistasi kirjoittamisen arvoisia (jos tiedät, mitä tarkoitan, herra/rouva/neiti lukija).
    • Käytä järkeä. Pätee kaikkialla ja kaikkeen.
    • Käytä tekstieditoria, kuten Microsoft Wordia tai OpenOffice.orgia viestien kirjoittamiseen. Tämä ei ole sääntö, mutta on suositeltavaa kirjoittaa viestit jossain muualla kuin Klaanin ropetopicin tekstilootassa. Jos sivun vahingossa sammuttaa tai selain kaatuu tai jotain muuta ikävää tapahtuu, mahdollisesti useamman kymmenen minuutin työ voi mennä hukkaan. Jos muuta tekstieditoria ei ole käytettävissä, käytä vaikka Notepadia (Windowsin Muistio).

    Pelaajien ja vihollisten hahmokuvaukset/historia
    Klaanilaiset

    Toa Kapura

    1. Toa Kapura
    2. Shan, luo satunnaisia elementtihyökkäyksiä. Tuli/Painovoima
    3. Toa
    4. Punainen, Hopeaa panssareissa
    5. Pystyy ajattelemaan keskellä taistelua, taistelee rauhallisesti
    6. Tikari, miekka
    7. Liittyi Klaaniin kauan aikaa sitten mutta oli suorittamassa erästä tehtävää, kunnes palasi vähän aikaa sitten

    Matoro The Blacksnow

    1. Matoro
    2. Matoron naamio oli alunperin kanohi Iden,Mutta hän vaihtoi sen Matoriin, Suunnistuksen suureen naamioon. Nykyään hänellä on Cencord, Mielen naamio jolla voi suojata mielensä,lukea ajatuksia,poistaa ja lisätä asioita muistiin, muokata ajatuksia, ja tuhota mielen. Vanha naamio on edelleen paikassa nimeltä jemma klaanin huoneessaan. Matoro hallitsee voimakakasti jää-voimia, sähkövoimia ja energiavoimia kahdella miekallaan.
    Hänellä on myös parannusvoimia.
    3. Kyborgi-Toa
    4. http://bkonline.ning.com/photo/matoro-ver-6-kai
    5. Matoro on älykäs ja hiljainen hahmo joka on hyvin ketterä,ja pystyy liikkumaan melkein ääneti. Hän havaitsee pienetkin äänet ja hänellä on todella hyvä näkö, johtuen teleskooppisilmistä.
    6. Aseena hän suosi ennen pitkää keihästä,Jääkeihästä mutta nykyään hän käyttää Energiaterää ja Sähkösäilää. Hänen toinen kätensä on kokonaan mekaaninen,ja siinä on tietokone, terä, harppuuna ja paljon muuta kuten hänen kanisterinsa kaukosäädin. Sveitsiläinen linkkuveitsi siis.
    7. Historiaa en nyt jaksa paljoa alkaa kirjoittamaan. Elin aluksi Ko-Matoranina Zanga Nuilla, kunnes tulin saaren toa-tiimin jäseneksi entisen toamme Zokon tehdessä kuusi toaa. No, koimme kaikkea jännää kun pelastimme saaren kerta toisensa jälkeen. Tiimin jäsenet vaihtelivat, ja jossain vaiheessa minusta tuli tiimin johtaja. Olin kierrellyt paljon maailmaa ja minulla oli yhteyksia Mata Nuin ritarikuntaan. Eräässä pahassa vahingoittumisessani minust tehtiin Kyborgi toa…
    + Lainauksia:
    ”Muista…toat eivät näytä pelkoaan.Se tekee meistä heikkoja.”

    ”Kuolen mielummin kunniakkaasti, Kuin elän pahuudessa!”

    Umbra

    1. Nimi Umbra
    2. Naamio ja elementti Valo ja Varjo, Kanohi Mordus, Kopioinnin naamio
    3. Laji Toa
    4. Ulkonäkö keltamusta
    5. Luonne Iloinen, sarkastinen, joskus hyökkäävä, nykyisin Hordika-myrkyn ja varjon turmelema
    6. Aseet keltainen miekka, ketjut, Mukautuva haarniska, Exo-kanuuna, terät
    7. Historia Toat/Metsästäjät sodan aikana Av-Matoranista muuttunut valon Toa jolla on pitkä historia. Nykyisin turmeltunut varjojuotikkaista.

    Mr. Killjoy

    Puoli: Klaani

    1: Mr.Killjoy

    2: Hallitsee tulen ja shkön voimat. Kyborgisen kehonsa ansiosta hallitsee myös tekniikan hyvin. Ei naamiota.

    3: Ei Tiedossa

    4: Isokokoinen punamustalla haarniskalla varustettu. Kantaa myös kypärää jossa palaa ikuiset liekit.

    5: Salaperäinen, kovinkaan moni ei tiedä taustoista. Työskentelee mieluiten yksin. Ei koskaan antaudu ja taistelee vaikka kuolemaan asti.

    6: Käyttää pääasiassa kahta katanaa, mutta työskentelee silloin tällöin myös ison kirveen kanssa.

    7: Entinen pimeyden metsästäjä. Tulee kunnolla toimeen vain harvojen Klaanilaisten kanssa, sillä on taistelut ennen näitä vastaan. Tuntee kuitenkin velvollisuudekseen auttaa Klaania.

    Tahu Mata

    1. Nimi: Tahu Mata
    2. Naamio ja elementti: Elementti tuli ja varjo. Naamio Hau.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Mustan ja Matapunaisen värinen toa.
    5. Luonne: Iloinen, vitsailee usein. Välillä kovin hiljainen ja yksinäinen.
    6. Aseet: Tulimiekka
    7. Historia: Lue Tahu Matan elämä ja teot

    Keetongu

    1. Nimi: Keetongu (ei tarinan Keetongu, pelkkä yhteensattuma)
    2. Naamio ja elementti (Jos on) ei ole.
    3. Laji: Keetongun laji
    4. Ulkonäkö: http://www.flickr.com/photos/kumipallomaa/4280520941/
    5. Luonne: Ei mitään ihmeellistä
    6. Aseet*: Ei ole. Komentaa Klaanin pientä Steampunk-laivuetta.
    7. Historia* Erosi perheestään Visorak-vainojen aikana ja liittyi Klaaniin hieman Suuren Mullistuksen jälkeen. Asuu majakassa.

    Summerganon

    1Nimi: Summerganon

    2Naamio ja elementti Huna, jää (elementtivoimia ei kuitenkaan
    oikeastaan ole)

    3Laji: Toa

    4Ulkonäkö: Summerganon on nykyään valkoinen toa, jolla on panssarissaan myös punaista. Perus toan kokoinen.

    5Luonne: Lämminsydäminen ja kiltti, mutta raivokas taistelija ja
    joskus jopa synkkä, mutta tämän piirteen huomaavat vain harvat.

    6Aseet: Pitkähkö miekka.

    7Historia Summerganon oli matoran Metru Nuilta ja toa-kiven saatuaan hänestä tuli jään toa. Ko-Metrussa hän joutui vanhan tiiminsä kanssa makutojen brutaalin hyökkäyksen kohteeksi, jossa kaikki hänen tiimitoverinsa saivat oletettavasti surmansa. Summerganon selvisi ja ajan myötä hän päätyi Bioklaanin saarelle.

    Troopperi

    1. Troopperi
    2. Hau, tuli
    3. Toa
    4. Puna-musta, punaisiin ja kullankeltaisiin panssareihin pukeutunut. Musta Hau.
    5. Ystävällinen ja seikkailullinen. Hiukan innnokas.
    6. Miekka ja tulikeihäs.
    7. Oli Matoran Metru Nuilla, meni Mata Nuille, palasi Metru Nuille (kuten muutkin) ja muuttui siellä Toaksi. Tuli myöhemmin Klaaniin.

    Erityistä: Lemmikkihikaki Hikka, sekin Klaanilla.

    Guardian

    1. Nimi: Guardian (”Guartsu” ystävien kesken), käytti Pimeyden metsästäjien joukoissa koodinimeä Tuomari
    2. Elementti: Kykenee käyttämään plasmaa, mutta koska kuului sodassa ns. jalkaväkeen, hänen käytössään on vain plasmakatse, joka ei sekään toimi jos mekaanisen silmän poistattaa.
    3. Laji: Skakdi
    4. Ulkonäkö: Sininen skakdi hopeisilla panssareilla. Vasemman silmän tilalla on täysin mekaaninen kiikari.
    5. Luonne: Ajoittain vaitelias ja ajoittain eksentrinen tilanteen mukaan. Ainoa asia, josta Guardianissa voi olla varma on ennalta-arvaamattomuus.
    Guardian viljelee puheessaan sarkastista huumoria. Hän on hyvä ja karismaattinen johtaja, mutta ajoittain joutuu kuitenkin kyseenalaistamaan omat päätöksensä. Guardianilla on myös skakdiksi poikkeuksellisen vankka oikeudentaju ja hän pyrkiikin poistamaan lajiansa kohtaan kertyneet ennakkoluulot, mutta ei ole sisäistänyt moraalikoodiinsa Toa-soturien ”älä tapa”-käskyä. Guardian ei pidä tappamisesta, mutta pitää sitä vaihtoehtona.
    6. Aseet: Plasmatykki, jonka piilopaikka on tuntematon ja josta on parempi olla kysymättä. Heittoveitsiä piilotettuina ympäri haarniskaa. Puoliautomaattinen Zamor-pistooli.
    7. Historia: Aikaisin havainto Guardianista oli Zakazin sisällissodassa, jossa hän taisteli Nektannin joukkoja vastaan. Sanomattakin on selvää, että Guartsun puoli hävisi ja hän menetti vasemman silmänsä, mutta sai omaksi onnekseen pitää henkensä. Suurin osa sodan tapahtumista on vielä hämärän peitossa.
    Jonkin aikaa sodan jälkeen Guardian rekrytoitiin Pimeyden metsästäjiin. Hänen tehtävänsä kyseisessä organisaatiossa oli petturien ja vakoojien etsiminen ja eliminoiminen. Tuntemattomassa vaiheessa uraansa Guardian joutui kuitenkin Klaania vastaan, mutta päätyi moraaliarvojensa kyseenalaistamisen johdosta yhdeksi nuoren organisaation johtajista. The Shadowed One pitää Guardiania tästä hyvästä petturina ja haluaa hänet eliminoiduksi.

    Tällä hetkellä Guardian on yhdellä eteläisistä saarista suorittamassa salaista tehtävää. Hänestä ei ole kuultu hetkeen ja monet klaanilaiset ovatkin alkaneet epäillä pahinta.

    Jake

    1. Nimi: Jake
    2. Naamio ja elementti: Turaga Nujun kanohi (Matatu), tummemman harmaana. Valkoinen raita naamiossa. Elementti: Jää ja betoni.
    3. Laji: Toa, lyhyt sellainen…
    4. Ulkonäkö Naamio on se turaga nujun kanohi (Matatu) valkoisella raidalla, ohuet jalat, tummanharmaat, valkoiset jalkaterät, Paksut käsivarret, valkoiset, iso tykki josta menee ketjut Jaken olkapäihin. Musta keskivartalo.
    5. Luonne: Aika ebil, tykkää tuhota asioita ja nauraa ilkeästi päälle.
    6. Aseet: Iso tykki, josta ketjut olkapäihin.
    7. Historia: Jake oli ennen elämän ja ajan toa ja hyvinkin über, muttaeräänä kauniina päivänä hän käveli yhteen klaanin torniin ja joku hämärä klaanilainen teki hänelle kokeita, jolloin hänestä tuli jään ja betonin toa, Jake osti Guartsun asekaupasta ison tykin ja lähti tuhoamaan asioita.

    Makuta Nui

    Tässä vähäsen kesti, mutta tulenpa mukaan minäkin.

    1. Nimi: Makuta Nui
    2. Naamio ja elementti: Kraahkan, Varjo
    3. Laji: Makuta
    4. Ulkonäkö: Sprite, MOC by me, MOC by Keetis, click, …
    5. Luonne: Älykäs ja ruumiillista työtä välttävä Makuta. Narsistinen (tämä ei johdu narsistisesta persoonallisuushäiriöstä), sadistinen, julma (ei pahis, mutta tappaisi mieluusti vihollisen, jos koodia ei olisi, tämä ei johdu antisosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä), pilkunviilaaja, absurdi, arvaamaton, ailahteleva, juonitteleva, yllätyksellinen, Rock Police, ylpeä, katea, vihainen, laiska, ahne, kohtuuton, irstas. Okei, pois nuo seitsemän viimeistä. Paitsi ehkä ylpeys. Ja laiskuus.
    6. Aseet: Tuollainen kiva keihään oloinen kaksikärkinen juttu, jota kutsuin Varjojen valtikaksi ficissäni. Muitakin saattaa olla, sillä teen itselleni joskus aseita.
    7. Historia: Syntyi muiden Makutojen tapaan, loi raheja, mm. sarvekkaan prototeräsmyyrän. Sitten vähän Terryn vallankumouksen jälkeen lähti seikkailemaan Tridaxin Olmakin kanssa, varasti vaihtoehtoismaailmasta itselleen Kraahkanin, palasi takaisin omaan Universumiinsa ja jätti veljeskunna. Liittyi Klaaniin. Tarkempaa tietoa saatte, kun ehdin/jaksan (laiskuus) kirjoittaa loppuun syntytarinani.

    Snowman

    1. Nimi: Snowman, joskus myös tittelit ”The” ja ”Toa”. Myös suomenkielinen Lumiukko käy aivan hyvin.

    2. Naamio ja elementti: Naamiona Kanohi Aixor. Snowmanin naamalla se näyttää porkkananenältä. Aixor on johdatuksen naamio, joten Snowman mm. tietää asioita, joita hänen ei tulisi tietää, ja ”kokee johdatusta”. Elementtiä ei ole, mutta Snowman koostuu lumesta, tai vastaavasta. Hän siis pystyy hyvin mm. muuttamaan muotoaan, naamioitumaan tai vaikka jakautumaan moneksi.

    3. Snowman ei oikeastaan ole toa. Teoriat vaihtelevat, itse hän sanoo syntyneensä, kun joku laittoi toa-kiven lumiukon sisään, mutta kaikki eivät pidä sitä totena.

    4. Ulkonäkö: Valkoinen, toamainen hahmo. Kuitenkin keskiverto-toaa pidempi, rotevampi ja tukevampi. Huonohko ryhti.

    5. Rauhallinen, puhelias ja huumorintajuinen. Snowman ei pidä taistelemisesta, ja yrittääkin aina puhua ensin itsensä ongelmista. Saattaa hieman hätiköidä ongelmatilanteissa, mutta toisinaan on tyyneyden perikuva. Tiimityöskentelijä sanan varsinaisessa merkityksessä, aina mielummin ryhmässä kuin yksinään.

    6. Aseet: Kaksi valtavaa terää, joiden sisällä on jonkin sortin ketjumekanismi. Niitä voi roikottaa ketjujen varassa, tai pitää kiinteästi hakkuina. Varret venyvät. Lisäksi iso, vanhanaikainen painetykki, jossa riittää kyllä tehoa, toimivuus nyt on vähän niin ja näin.

    7. Historia. Snowman on menneisyydessään taistellut monesti pahaa vastaan (mm. uskollisen sammakkomaisen lemmikkirahinsa Napon, ja kiertelevän karun veden toa Elgenin kanssa), ja viettänyt suuren osan elämästään maailman meriä seilaamalla. Puutteellisten elementaalivoimiensa johdosta harjoitellut kovasti lähitaistelua, hiiviskelyä ja muita hyödyllisiä taitoja. Hänellä on (hieman säälittävä) arkkivihollinen, sikaria polttava skakdi Vigarok. Nykyisellään Snowman on kuitenkin Klaanin hyvin leppoisa vakioasukki, joka viettää aikaansa lauleskellen ja jutellen niitä näitä.

    Kerosiinipelle

    1. Nimi: Kerosiinipelle
    2. Naamio ja elementti: Kanohi Friik, molekyylimuokkauksen naamio. Käytännössä näyttää Matatulta. Pääelementti jää, mutta myös joitakin kasvillisuusvoimia.
    3. Laji: Toa, toki.
    4. Ulkonäkö: Valkoista ja vaaleanvihreää haarniska-ish-juttua pitävä hupaisan näköinen hahmo.
    5. Luonne: Tiedemiestyyppi, joka tutkii aina kaikkea. Pyrkii ottamaan asioista selvän ennen niihin kajoamista. Siksipä taisteluun joutuessaan kaivaa suurennuslasin esiin ennen asetta.
    6. Aseet: Keihäs, jolla voi tökkiä porukkaa kauemmaksi.
    7. Historia: Entinen artakhalaistoa, jolla lienee vielä jokin universaali tehtävä täyttämättä, koska ei ole vielä turagaksi muuttunut. Pelasti Artakhan naamion laumalta häijyjä makutoja. Seikkaili tämän jälkeen jonkin aikaa Toa Loimun ja Takalol-otuksen kanssa. Klaanissa Kerosiinipellellä on verstas, joka sisältää kunnioitettavan kokoelman elektronista krääsää. Jotkut väittävät Dox-nimisen, harvoin ihmisten ilmoilla näyttäytyvän moderaattorin pitävän majaa ja metsästävän hattuja tämän paikan syövereissä, mutta tästä ei ole löydetty todisteita.

    Glatorianking

    1. Glatorianking
    2. Suuri Avohkii (Voimaton)
    3. Toa
    4. Resuinen, viitta, valkohopea.
    5. Rauhallinen, kokenut, nopea, ketterä, suht vahva.
    6. Miekka, nyrkkirauta
    7. Arthkan salainen projekti, joka päätyi makutojen käsiin ja tuli pahaksi, mutta lopulta pääsi Pois pahuudesta, ja sai tarkoitetun muotonsa, mutta jokin, meni pahasti pieleen ja…

    MahriKing

    1. Nimi: MahriKing
    2. Naamio ja elementti: Mysteerinen Arthonia muistuttava naamio, ei osaa käyttää naamiotaan, elementtinä tuli
    3. Laji: Toan ja Rahin fuusio
    4. Ulkonäkö: spritejeni mukainen, olet varmaan nähnyt
    5. Luonne: Lyhyt temperamentti, muttam yös rohkea ja ystävällinen
    6. Aseet: energiakeihääs, pystyy sieppaamaan vihollisen energiaiskuja, kuten laserammuksia ja voimasäteitä, myös elementti-iskuja, jah eittämään ne takaisin lähettäjäänsä kohti
    7. Historia: Eli tavallista elämää Matoranina, muuttui myöhemmi nToaksi, ja yhdistyi lohikäärmerahiin.

    Domek

    1. Nimi: Domek, Valon Edustaja (”The Light One”)
    2. Naamio ja elementti: Avohkiin näköinen, mutta verrattain heikompi naamio. Elementtinään Valo.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Cornellin punaiset raajat, kullan värinen naamio, haarniska, kädet ja jalat. Pukeutuu usein lierihattuun ja puoli-räikeään huiviin
    5. Luonne: Domek on erittäin boheeminen ja käytäytyy hyvin muukalaisesti, mikä synkaa hyvin hänen boheemisuuden kanssa. Hän usein kävelee usein edestakaisin samassa paikassa, puhuu joskus itsekseen tai muuten vain liikkuu oudosti. Erittäin uskollinen omiin makuun ja vaistoihin, eikä yleensä puhu paljon jos ei tapahdu mitään mikä vetää hänen kiinostustaan tarpeeksi, jolloin hän usein heittää omat kommentinsa asiasta.
    Siitä huolimatta Domek on hyvin lämminsydänminen ja huolehtivainen, vaikka ei usein näytäkään siltä heikon kommunikointitaitojensa takia. Hyvin korkea moraali, eikä koskaan halua tappaa ketään ellei kyseessä ole viimeinen vaihtoehto ja rakastaa taidetta ja kulttuuria. Pyrkii aina ajattelemaan rationaalisesti.
    Domekilla on myös hyvin paljon paranoian ja pakko-oire häiriön vihjauksia.
    6. Aseet: Eräänlainen hilpari ja usein muita salkoaseita sekä kahta veistä.
    7. Historia: Domek oli Degoh Nuin kaupungissa syntynyt Av-Matoralainen, joka valittiin paikallisen järjestön päätöksestä sen seuraavaksi Toa-vartijaksi ja järjestön Valon Edustajaksi (”The Light One”).
    Vahingollisesti Domek oli järjestön toimenpiteitä vastaan ja joutui montakin kertaa ankariin rangaistuksiin kun ei toteuttanut järjestön toiveita, joten hän lopulta pakenea järjestön vaikutuksesta. Hän viimein onnistui kun lavasti oman kuolemansa ja pakeni viemäriverkoston kautta pois saaresta. Sitemmin Domek vaelteli saaresta saareen kunnes päätti viimein asettua Bio Klaaniin.
    Tällä hetkellä Domek vaeltelee Klaanin ulkopuolella maailmaa katsomassa.

    ÄmKoo

    1.Nimi: ÄmKoo

    2.Naamio ja elementti: Miru Nuva(voimaton), Ilma ja varjo (ainakin nimellisesti, ei suosi elementtivoimien käyttöä)

    3.Laji: ennen Toa, tiettyjen fyysisten ja henkisten muutosten jälkeen ÄmKoon lajia on ollut mahdoton määritellä.

    4.Ulkonäkö: Kuin musta Toa, jolla myrkynvihreä naamio, kämmenet ja jalkaterät. Suosii mustaa viittaa ja/tai kaapua. Punaiset silmät.

    5.Luonne: Tilanteesta riippuen hyvinkin mukavaa, taikka vaihtoehtoisesti kamalaa seuraa. Luotettava, pitää asiat mielellään omana tietonaan. Nauttii vastustajiensa ivaamisesta ja joutuukin tästä syystä usein vaikeuksiin. Pyrkii välttämään vihollisten aliarvioimista. Parhaiten ÄmKoon luonnetta kuvailee sana ”hämärä.”

    6.Aseet: Koruttoman näköinen katana-miekka, jonka kahvan päässä punaisena hohkaava kivi. Miekka on ulkonäöstään huolimatta äärimmäisen vaarallinen ja kykenee leikkaamaan lähestulkoon mitä tahansa. ÄmKoo on aikojen saatossa oppinut käyttämään miekkaansa äärimmäisen taitavasti ja tästä syystä hän on lähitaistelussa erittäin vaarallinen vastustaja.

    7.Historia: ÄmKoo oli joskus matoran ja sen jälkeen Toa. Toimittuaan Toan virassa hän joutui kuitenkin erimielisyyksiin tiiminsä kanssa ja korruptoitui. Myöhemmin muuan Makuta yritti imaista ÄmKoon osaksi itseään, mutta ÄmKoon tahdonvoima voitti Makutan vastaavan ja ÄmKoosta tuli fuusiokehon hallitseva osapuoli. Myöhemmin ÄmKoosta tuli yksi Klaanin johtohahmoista, tosin nykyään hän liikkuu Klaanin alueilla hyvin vaihtelevasti ja on usein poissa hyvinkin pitkiä aikoja. Syy tähän on toistaiseksi tuntematon.

    Muuta: ÄmKoon yhdistyminen Makutan kanssa toi hänelle erään hyvin poikkeuksellisen kyvyn. ÄmKoo kykenee tallentamaan haarniskaansa erilaisia naamiovoimia ja käyttämään näitä taistelussa hyödykseen vaihtelevalla menestyksellä. Niin ironista kuin se onkin, ÄmKoon kasvoilla lepäävä naamio on toimintakyvytön joten ÄmKoo ei hallitse levitaatiota. Tästä huolimatta hänellä on kuitenkin hallussaan monia erittäin käteviä naamiovoimia, kuten esimerkiksi teleportaatio ja aineettomuus.

    Kupe (Radiak)

    1. Nimi: Kupe (Lempinimet ovat: Kepu, Radiak)
    2. Naamio ja elementti: Feln, parantamisen naamio | Tuli, Vesi
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Kupe on tulen ja veden toa, väriltään hän on sini-valko-punainen. Kupessa on hieman kokoeroa muihin, hän on pienempi kuin muut, hänellä on Feln niminen naamio, se on pyöreä, valkoinen, jossa on ppunainen plus-merkki, naamiosta kaareutuu pitkä piikki taaksepäin.
    5. Luonne: Ystävällinen, auttaa muita mielellään.
    6. Aseet: Molemmissa käsissä on piilotetut punaiset terät, ne ilmestyy esiin käsivarresta ja toimivat erinomaisina aseina.
    7. Historia: Kupe oli ennen vain tulen matoran, kunnes sai kahden elementin toakiven: tulen ja veden.

    Tahurakki

    Hahmo 1. Tahurakki-Klaanilaiset
    2. Naamio ja elementti: Elemenntti tuli, naamio Ragnus
    3. Laji: Accar (Toamainen otus, jokseenkin)
    4. Ulkonäkö: Puna-hopeat suojukset, hiukan haavoja ja arpi naamiossa
    5. Luonne: Hiukan kiivas, innokas taisteluun, avulias
    6. Aseet: Accar-miekka (BTW, Saako hahmolla olla muitakin aseita välillä?)
    7. Historia: Syntyi, kun fuusiokeihään kopio lävistää Tadran nimisen Accarin. Ja loppua historiaa pitää kirjoittaa ficiin ja sen kirjoittaminen tähän veisi kauan kun fici ei ole valmis, ekä sen todennäköinen jatko-osa, että ei tähän paljoa voi vielä laittaa :p

    Voyager

    Nimi: Voyager

    Naamio ja elementti: Miru naamio. Elementti ilma.

    Laji: Toa

    Aseet: Miekka ja Energiajousi (Jousiase)

    Historia: Oli Mata Nuilla matoran ja muuttui Toaksi. Tuli Klaanille.

    Konguboss

    1. Nimi: Konguboss
    2. Naamio ja elementti: Miru, ilma.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Vihreä
    5. Luonne: Avulias, hullu
    6. Aseet: Kirves, puukko
    7. Historia: KooBeesta ei tiedetä paljon mitään muuta kuin, että hän syntyi Mata Nuilla ja saapui kanisterissa Bio-Klaanin saarelle.

    Peelo

    1. Nimi: Peelo

    2. Naamio ja elementti: Ei ole, mutta on harvinaisen nopea ja
    ketterä.

    3. Laji: Mekaaninen Androidi/kyborgi

    4. Ulkonäkö: Pikimusta, tumma toan kokoinen hahmo, jolla on naamion keskellä pieni, vihreä valopiste.

    5. Luonne: Ei kaihda mitään, ei edes vaaroista suurinta. Huimapäinen useimmiten, mutta osaa kadota harvinaisen taitavasti paikalta jos tilanne käy tukalaksi.

    6. Aseet: Sisään taittuvat/vetäytyvät ranneterät ja pienet kiinni tarttuvat räjähteet.

    7. Historia: Oli Matoran, joka poikkesi muista. Hänet otettiin tieteellisiin testeihin kun hän oli eräänä kauniina päivänä kävelyllä metsäpolulla. Klaanin puolella, henkeen ja vereen. Ei erityisemmin pidä skakdeista.

    Oliolli

    1. Oliolli
    3. Tuntematon, ainakin vielä
    6. Nyrkit
    7. Kävellyt oudossa tyhjähkössä paikassa pidempään kuin muisti luotettavasti kantaa

    KGBio

    1. Nimi: KGBio
    2. Naamio ja elementti: Kraakhan, varjo
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Tumma, punainen ja musta haarniska, repaleinen ja kärvähtänyt tumma viitta
    5. Luonne: Yleensä rauhallinen, saattaa ”räjähtää” suuttuessaan. Pysyttelee omissa oloissaan.
    6. Aseet: Voimakeihäs (Powerlance)
    7. Historia: Ei tiedetä tarkasti. Seikkaili ympäriinsä. Myöhemmin liittyi Klaaniin

    Faxadosq (OEUGUAMN)

    1. Faxadosq (OEUGUAMN)

    2. Naamio on Hau Nuva, jossa on hyvin varustettu lasersilmä. Elementit ovat Valo ja Varjo.

    3.Hän on kyborg-Toa, joka on fuusioitunut MNR:n jäsenen ja Rahin kanssa.

    4.Faxasdosq ei koskaan ole Titaani-muodossaan, kun on Klaanin tehtävillä, tai Klaanin saarella. Hän on (ihme kyllä) musta, tummanpunainen ja hopea, vaikka ei hallitse Tulta, vaan Valoa.

    5.Faxadosq on rauhallinen, mutta kiivastuu nopeasti taistelussa. Häntä pidetään outona ja syystäkin.

    6. Aseet ovat Mukautuva haarniska, pieniä aseita panssarissa ja miekka.

    7. Hän Daxin klooni, joka on fuusioitunut monen hahmon kanssa ja on nykyään Klaanissa.

    Blezer

    Nimi : Blezer

    Naamio: Jarrlin

    Elementti: Jää

    Laji: Toa variaatio

    Ulkonäkö: Pohjaltaan mustan-harmaa toa jolla on erittäin paljon hopeista panssaria päällään. Hänen oranssin-keltainen haun näköinen maski erottuu erittäin hyvin muusta värityksestä. Viitansa sinertävä ylettyy hieman kantapäiden yläpuolelle.

    Luonne: Häilyvä, Erittäin arkaluontoinen suorastaan ylitunteelinen. Hän ei ole päällepäin agressiivinen, mutta ärsyytnyy kuitenkin helposti jos osaa vedellä oikeista naruista.

    Aseet: Riimumiekka [varastettu atm.] Silmittömän suuri nuija.

    Historia: Blezer… Yksi Hopeakäden viidestä ritarista. Hopeakäsi oli niinsanottu ritari neuvosto hänen kotisaarellaan. Skakdien hyökätessä saarelle neuvosto kuitenkin kukistui ja vain kaksi jäi henkiin. Blezer ja Ulther. Ulther antautui skakdeille ja poloinen otettiin vangiksi. Blezerin Riimumiekka vietiin jolloin hän lähti vorojen perään päätyen lopulta klaanin saaristoon.

    Viholliset

    Gaggulabio

    1. Gaggulabio
    2. Kivi-Skakdi, kypärä näyttää kanohi Garailta
    3. Skakdi
    4. Keltaruskea, hieman mustaa, lihaksikas, lyhyt, kypärä
    5. Ahne, vallanhimoinen, suoraviivainen
    6. Miekka
    7. Johtaa pientä Skakdi-yksityisarmeijaa. Eniten maksavan puolella

    Zyxax

    Zyxax
    Zyglak-komentaja joka valloitti Orto Nuin saaren.
    Ei hallitse mitään voimia, paitsi pientä telekinesiaa, jonka oppinut Makuta Spiriahin opissa vuosituhansia sitten. Vastustuskyky elementaalihyökkäyksiin. Sekä Protodermistaudin levitys.
    Käyttää aseinaan kilpeä, miekkaa ja keihästä.
    On ulkonäöltään liskomainen, vihreä ja haisee kuolleelta kalalta.
    Pienen Zyglak-komppanian komentaja joka on taitava soturi. Ylimielinen ja töykeä olento joka vihaa Matoraneja.

    Avde

    1. Nimi: Avde, tunnetaan lempinimillä ”Punainen Mies”, ”Syvä Nauru”.
    2. Naamio ja elementti: Tummansininen, voimaton Pakari. Elementti todennäköisesti varjo.
    3. Laji: Tuntematon
    4. Ulkonäkö: Tummansinisen naamion, punaisen kehon ja mustat raajat omistava Matorania muistuttava hahmo. Tämä on kuitenkin vain hämäystä, sillä Avde on kaukana Matoranista. Hänen todellinen muotonsa on pimeys, jota hän jättää jälkeensä. Ne harvat, jotka ovat nähneet Avden todelliset kasvot ovat menettäneet joko henkensä tai järkensä.
    5. Luonne: Avden Matoran-muoto vaikuttaa olevan rauhallinen ja lämpimästi hymyilevä persoona, mutta hämäys paljastuu heti kun hän avaa suunsa.
    Silloin ulos tuleva ääni on petollinen ja ivallinen. Avden ulkokuori on ystävällinen ja pehmeä, mutta sisällä hän on hirviö.
    6. Aseet: Ei aseita, sillä hän ei tarvitse niitä.
    7. Historia: Avden historia on hämärän peitossa. Jotkut sanovat hänen olleen joskus Matoran. Jotkut sanovat hänen olleen joskus Makuta. Toiset uskovat, että hän ei ole kumpikaan.
    Avde väittää itse olleensa olemassa kauemman aikaa kuin yksikään Toa tai Makuta.Se, kuinka paljon hänen puheestaan on totta voidaan kyseenalaistettaa, sillä Avde tapaa valehdella usein.

    Purifier

    1. Purifier
    2. Ei naamiota. Omaa tulen ja maan elementtivoimat
    3. Ei tiedossa
    4. Punamusta kevyt haarniska, kupolimainen pää ja valtavan pitkät, mekaaniset, luurankomaiset raajat.
    5. Purifier on pimeyden metsästäjä, joka on tappanut jokaisen kohtaamansa vastustajansa. Armoton ja nopealiikkeinen. Nauttii vain tuhosta ja ottaa vain työt, joissa saa aiheuttaa paljon tuhoa. Polttaa mielellään vastustajansa.
    6. Käteen liitetty kanuuna, sekä liekinheittimiä olkapäillään.
    7. Tuntematon historia. Tiedetään olleen eräs Killjoyn kilpailijoista.

    Metorakk

    1. Metorakk
    2. Hopeinen piikikäs kypärä
    3. Skakdi
    4. Toaa pidempi, hopeahaarniskainen, sininen Skakdi.
    5. Sotilaallinen, ovela sekä vahva. Hyvä taktikoija ja johtaja.
    6. Tikari, Moukari ja Zamor-laukaisin
    7. Menestyi Zakazin sisällissodassa Gaggulabion rinnalla. Kouliintui sodassa armottomaski ja hyvin sotilaalliseksi, ja nykyään pyörittää menestyvää palkaksoturibisnestä Gaggulabion kanssa.

    Abzumo

    1. Nimi: Abzumo
    2. Naamio ja elementti: Avsa, varjo
    3. Laji: Makuta
    4. Ulkonäkö: Violetin musta ja hopeinen haarniska, musta viitta, naamio on violetin musta.
    5. Luonne: Sadistinen hirviö, vallanhaluinen, narsistinen, suurin piirtein kaikkea, mitä Makutat edustavat, älykäs, hyvä taistelija
    6. Aseet: Pitkä ja terävä silpomiseen tarkoitettu miekka
    7. Historia: Toistaiseksi tuntematon

    Nazorakit

    Kenraali 001: Kaikkien Nazorakien ylin johtaja. Pirullinen ja suunnitteleva, salaperäinen torakka.

    Amiraali 002: Torakkojen sekä merellä että maalla toimivan laivaston johtaja. Hän on kunnianhimoinen ja ovela komentaja.

    Ilmavoimien komentaja 003: Torakkojen lentosotaosaston johtaja, joka ei ole tyytyväinen osastonsa saamaan vähäiseen arvostukseen.

    Totuusministeri 005: Torakoiden propagandaa ja aivopesua pyörittävä karismaattinen johtajahahmo.

    Tohtori 006: Johtaa torakkojen teknisiä tutkimuksia, muunmuassa erikoishaarniskojen isä.

    Salaisen palvelun johtaja 007: Hiljainen ja salaperäinen torakka, joka ylläpitää Nazorakien vakoilukameroita ja varjo-Nazorakien koulutusta.

    Siniset kädet: Nazorakien tiedustelupalvelun kaksi korkea-arvoisinta agenttia (019 ja 020), jotka toimivat 007:n oikeana ja vasempana kätenä. Mystisiä hahmoja, jotka puhuvat teoillaan.

    Eliitit: Heillä on kaikilla kokeellinen kevyt, mutta kestävä haarniska, rakettireput ja suuri arsenaali erilaisia aseita. Varo eliittitorakoita, sillä ne ovat erittäin kuolettavia. Hei, varo, takanasi on yksi.

    Yliluutnatti 955: Kokenut, nauttii tappamisesta. Taktinen mutta antaa joskus tunteille liikaa valtaa. Erittäin tappava taistelija.

    Eversti 437: Ainainen selviytyjä. Puoliksi kyborgi. Myöskin kokenut soturi.

    Kapteeni 666: Täysi tappaja. Omaa mustan erikoishaarniskan, jossa on verenpunainen viilto. Hän on yksi kuolettavimpia taistelijoita.

    000: Abzumon ja Makuta Nuin luoma kaikkien nazorakien äiti. Jopa Tahtorakia isompi ja vahvempi eläimellinen peto, jota torakat pitävät pesänsä keskustassa vankina. Kuningattaren ainoa tehtävä on synnyttää uusia sotilaita.

    Johdantomuistelman ja koko aloitusviestin laati Makuta Nui.