Avainsana-arkisto: Ussal

Lännentiellä

Bio-Klaani Linnapihalla vankkurit odottivatkin Matoroa jo. Menopeli näytti ensisilmäyksellä puulaatikolta, joka tasapainotteli pienten rapujalkojen varassa. Lastausovet olivat vankkurien takaosassa, ja etupuolta koristi puinen ajurinpenkki. Laitteen lautoihin ja lankkuihin oli kaikesta päätellen tehty kaiverruksia matoralaiseen tyyliin, mutta vuosien sateet ja paisteet olivat hioneet niistä enimmät pois. Loputkin koristeet olivat muuttuneet likipitäen lukukelvottomiksi useiden tervausten myötä. Ajokin … Jatka lukemista Lännentiellä

Kartografiaa ja kylienvälistä kumppanuutta

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=zu9NxONdsSY&w=560&h=315] Nui-Koro, tori Kirpeä syysilma tuoksui omenoilta ja hallalta ja tuuli heitteli lehtiä kaupunkilaisten kasvoille. Alapuolella ilmalaivan suuri sukkulanmuotoinen varjo liikkui hitaasti kuluneen mukulakivetyksen yllä. Tori oli tupaten täynnä, eikä tilanpuutetta auttanut se, että Nui-Koron poliisivoimat olivat raivanneet keltaisella aidalla siitä puolet. Onneksi suoraan alaspäin laskeutuva alus ei tarvinnut kiitorataa. Matalalta paistava aurinko kultasi … Jatka lukemista Kartografiaa ja kylienvälistä kumppanuutta

Omia rakennelmia

Telakka Konehalli 7 Ta-matoralainen Garson käveli Telakan konepajan kalinan, kolinan ja klonksunnan keskellä väistellen öljylammikkoja ja välillä eri koneista ja laitteista tuprahtelevia höyrypilviä. Punaista jaloa Rurua kantava pikkumies kantoi kädessään lehtiötä ja etsi paikan johtoa. Se ei ollut kovin vaikeaa, sillä johtajalla oli yksi silmä vähemmän kuin Laivaston muilla työntekijöillä. Lisäksi johtaja painoi noin kahdentoista … Jatka lukemista Omia rakennelmia

Arkkienkelin taistelu osa I

[spoiler=Infoloota]Elikkä. Tässä tuli sellainen varsin mielenkiintoinen ongelma, että viesti kokonaisuudessaan ylitti foorumipostien maksimimerkkimäärän, eli 60 000 merkkiä. Joten Arkkienkelipommi vol. 1 julkaistaan kahtena viestinä, mutta ajatelkaa niiden olevan yksi posti. Antakaa anteeksi tuplapostaus. Krediittipuolelta pitää mainita, että tämä posti on minun, Manun, Tongun ja Geen yhteistyön tulos. Lisäksi hahmojaan käytettäväksi tarjosivat Troo, Hai, Blosz ja … Jatka lukemista Arkkienkelin taistelu osa I

Hikiveljet

Yksi Bio-Klaanin monista saunoista Hiki virtasi pitkin paljasta matoranin päätä kun kiukaalle lensi lisää vettä. Matoran U oli ensimmäistä kertaa saunaksi kutsutussa laitoksessa, jutussa joka oli sekä tukalaa että rentouttavaa. Eteensä ei nähnyt mitään, joka paikkaa hikoilutti ja pölyt ja muu lika alkoivat valua hiensekaisena alas ruumista. Puhdistava kuumuus. Miksei tätä ollut kotopuolessa, pikkumies ajatteli … Jatka lukemista Hikiveljet

Hildemar 41: Joudut sotaoikeuteen jos kuolet

BKS Hildemar Sinilakkinen torakka tokesi tokkuraisesta unestaan, kun ovi avautui. Hän nousi päätään pidellen istumaan ja yritti ottaa selvää sisääntulijasta. Maailma oli kuitenkin kuumeinen ja tykyttävä, joten 1034 painoi päänsä takaisin tyynyyn ja sulki silmänsä. Jalka oli jo miltei tunnoton. Sisääntulija sulki oven perässään.”Sopiiko vaivata?” hän kysyi. Ylikersantti ei muistanut moisen kysymyksen kuuluvan tavanomaiseen vankiprotokollaan … Jatka lukemista Hildemar 41: Joudut sotaoikeuteen jos kuolet

Makuta Nui

Bio-Klaani Bio-Klaanin suuri pääovi aukesi, ja Makuta Nui astui ulos linnoituksesta. Hänen edessään kiemurteleva polku ja ympäröivät rakennukset näyttivät autioilta iltahämärässä. Manu hätkähti kuullessaan ääniä takaansa:”Manuko se siinä! Siitähän on aikaa.””Make, sinäpä näytät… hyvältä tänään.”Paikalle saapunut moderaattori irvisti ja vilkaisi vyötäröään peittävää valkoista sidettä.”Zyglak-hyökkäyskö?” Manu tiedusteli. Make nyökkäsi, ja seurasi hiljainen minuutti. Manu vihelteli perin … Jatka lukemista Makuta Nui

Kulta, olen kotona

Samen toimistoYlläpitosiipi Tuoksui musteelta, paperilta ja nikotiinilta. Aukinainen ikkuna laimensi hajuja hieman. Valkoinen ja laiha hahmo Same seisoi keskellä toimistoaan nojaillen kevyesti askeettiseen ja suorastaan armeijahenkiseen työtuoliinsa. Normaalisti siisti ja huoliteltu työpöytä oli nyt niin täynnä karttoja, asiakirjoja ja tyhjiä mustepulloja, että huoneen olisi voinut luulla kuuluvan aivan toiselle henkilölle. Harhaluulo korjautui heti, jos vilkaisi … Jatka lukemista Kulta, olen kotona