Klaanon

Avainsana: Umbra

  • Crocodile Dundee

    Umbra, Kapura ja Killjoy talsivat suolla etsien Matoroa, kun veden pinta värähtää jolloin suuri olento hyökkää heidän kimppuunsa. Pienet osaset yhdistyvät kolmikon silmien edessä ja muodostavat jättiläismäisen krokotiilia muistuttavan olennon, joka väreilee ja iskee jähmettynyttä kolmikkoa sähköiskulla.

    ”Mikä Karzahnin otus tuo on!” Kapura huutaa, hieroen kipeää rannettaan.

    ”Se on Weretaea, suuri krokotiilirahi joka pystyy purkamaan itsensä ja iskemään sähköiskuja. Tuo on vielä Iso yksilö. Sekä koiras!” Umbra huutaa, etsien miekkaansa joka lensi upottavaan suohon Rahin hyökätessä.

    Killjoy on kestänyt sähköiskua paremmin ja ottanut yhteen Weretaean kanssa. Killjoy iskee kirveellään krokotiilia, joka lyö klaanilaisen kirveen suohon.

    ”Tästä ei hyvää seuraa…” Killjoy sanoi itselleen katsoen kuinka tuhansia hampaita sisältä kita lähestyi häntä…

  • Neuvonpitoa zakazlaiseen tapaan β

    ”Matoro!” Umbra huutaa. Matoro on jo toista tuntia kadoksissa. Kapura ja Umbra harhailevat suossa etsien Matoroa.
    ”Hei!” Kapura huutaa. ”Sumu alkaa hälventyä…”

    Suurin osa sumusta on jo haihtunut. Kasvillisuus alkaa vähentyä.
    ”Olemme varmaan oikealla tiellä.” Umbra toteaa.
    ”Entä Matoro?” Kapura kysyy. ”Entä jos hän on jo läytänyt takaisin?”
    ”Emme voi tietää.” Umbra vastaa. ”Meidän on pakko palata takaisin… Vaikka tuonne en mielelläni menisikään.”
    ”Kuka tuo on?” Kapura sanoo ja osoittaa heitä kohti kävelevää hahmoa. ”Killjoy?”
    ”Aivan.” Killjoy murahtaa. ”Missä on Matoro?”

    Samaan aikaan Skadi ja Nazok-torakka jatkavat salaperäisen suunnitelman kertaamista.
    ”Soluttautujat…” Skadi murahtaa. ”Ei mitään tietoa.”
    ”Välitän tiedon, muutama Klaaniin pääsevä Matoran on puolellamme.” Nazok-torakka toteaa.
    ”Koko suunnitelma riippuu soluttautujista! Ilman heidän apuaan emme pääse linnoitukseen!” Skadi raivoaa. ”Odotin edes jonkinlaista tietoa heille, mutta ei! Sen sijaan he ovat epätietoisia kaikesta!” Skadi jatkaa ja ryntää ulos. Torakka seuraa perässä.

  • Jääsoturia etsimässä

    Umbra ja Kapura katsovat hetken muualle ja Matoro on poissa. Pian kaksikko alkaa huutelemaan ystävänsä perään.

    ”Matoroo! Matoroo! Missä sinä olet?!” Kapura huutaa. Umbra käyttää samaan aikaan valovoimiaan usvaiseen suoilmastoon, että he voisivat saada jonkin vihjeen Matoron olinpaikasta.

    Valon ja Tulen Toa kävelevät pientä polkua pitkin joka erottaa kaksi suurta vesiallasta toisistaan. Upottava mätäs kantaa juuri ja juuri kaksi Toaa. Kaksikko tulee pian tienhaaraan, jossa on aika päättää minne lähteä.

    ”Minä lähden oikealle, lähde sinä vasemmalle”, Umbra sanoo Kapuralle ja kaksikko eroaa ja matkaa syvemmälle synkän suon syövereihin. He eivät huomaa heidän ympärillään tapahtuvaa puiden ja veden sekä liejun liikettä…

  • Matoro eksyy

    Matoro on täysin eksyksissä. Ketään ei enää näy missään.
    Olisipa minulla nyt vanha naamioni…, hän ajattelee.

    Jostain kaukaa kuuluu outoja ääniä. Mukavaa vaihtelua hiljaisuudelle.

    ’Mennään vain katsomaan minne jäljet johtavat ja palataan takaisin’, taisi Umbra sanoa. , Matoro miettii.

    Matoro istahtaa tukin päälle miettimään.
    Täältä ei ole mitään mahdollisuutta saada yhteyttä ulos suolta. Radiolaitteet eivät toimi, Rahit eksyvät kuten mekin…
    Silloin Matoro näkee jotakin punaista teleskooppisilmällään.
    Lämpökamera näkee punaisen kohteen puiden lomassa.
    Elämää., Matoro ajattelee ja zoomaa teleskooppisilmäänsä.
    Olento on humanoidi muodoltaan. Mahdollisesti Klaanilainen. Korkea, kävelee hitaasti ja varoen.
    Matoro vaihtaa teleskooppisilmäänsä yökiikariin. Pusikoiden takana näkyy musta-oranssi, pitkä hahmo.

    …Onko se Killjoy?, Matoro miettii. Hän lähtee juoksemaan varoen askeliaan. Hän näkee nyt Klaanilaisen selvästi. Vain vajaassa sekunnissa olento katoaa, Matoro astuu tyhjään ja putoaa.

  • Lintuviesti Sugalle

    Kummitusten Räme

    Killjoyn Gukko liiteli majesteettisesti rämeen yllä. Sumu alhaalla oli sankkaa, eikä Killjoy täten havainnut pienintäkään liikettä märkivässä kasvustossa. Killjoyn käskystä Gukko lähti syöksykiitoon suoraan alaspäin, laskeutuen hurjapäisesti suon läpi kulkevan polun viereen. Polkusta kykeni erottamaan useita tuoreita jalanjälkiä. Killjoy oli menossa oikeaan suuntaan.

    Metsästäjä kääntyi Gukkoaan kohti, kaivoi esiin käärön tämän satulan tarvikepussista ja alkoi kirjoittaa:

    Summerganon.

    Matoro, Umbra ja Kapura ovat menneet suoraan ytimeen. Lähden perään välittömästi. Lähetä Gukkoni takaisin perinteisen asepakettini kanssa. Viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen on parempi varustautua kunnolla. GS osaa kyllä tuoda ne perille.

    Lisäksi. Sinun olisi aika hankkia jo ihan oikea kommunikaattori. Kirjeenvaihto on niin viime vuosituhatta.

    – Killjoy

    Killjoy sulki käärön ja sitoi sen tiukasti Gukkonsa kaulaan.

    ”Vie se, vie se Summerganonille”, Metsästäjä murahti, silittäen samalla uskollisen lähettinsä päätä.

    GS katsoi hetken Killjoyta, kääntyi sitten ja nousi lentoon. Killjoy seurasi lintunsa liitoa hetken ja kääntyi sitten kohti jälkien osoittamaa suuntaa.

    ”Hmph.”

  • Virvatulet

    ”Mennään tätä tietä.” Umbra sanoi. ”Jos menemme suoraan, päädymme ennen pitkää ulos.”
    ”Jaa.” Matoro sanoi ja tunnusteli kepillä suon pohjaa. ”Minusta tuntuu, että jos menemme liian syvälle metsään, voimme törmätä upottaviin kohtiin. Ainut vaihtoehto olisi palata takaisin, mutta emme tiedä mistä tulimme.”
    ”Tietääkö kukaan Klaanilainen minne menemme?” Kapura kysyi.
    ”Pelastajatkin luultavasti jäisivät loukkuun.” Matoro sanoi.
    ”Tämä tästä puuttuikin.” Umbra sanoi ja osoitti vasemmalle. Suo täyttyi sumusta.

    Harhailtuaan suolla muutaman tunnin Toat pysäthtyivät lepäämään. Yhtäkkiä Matoro kuuli omituista, matalaa ääntä.
    ”Tänne päin… Tänne päin…”
    ”Kapura?” Matoro kysyi. ”Umbra?”
    ”Tänne päin… Tänne päin…”
    ”Ei naurata! Kapura?” Matoro huusi. ”Umbra!”
    ”Tänne päin… Tänne päin…”
    Matoro katsoi ympärilleen. Sumu oli sankentunut, eikä hän enää nähnyt Toia. Pieni liekki syttyi äänen suuntaan.
    ”Tänne päin… Tänne päin…”
    ”Kapura!?” Matoro huusi ja lähti juoksemaan liekkiä kohti. ”KAPURA!”
    Juostuaan muutaman minuutin ajan Matoro pysähtyi. Liekki ei tuntunut lähestyvän ollenkaan.
    ”Tänne päin… Tänne päin…” äänet kuuluivat joka puolelta.

  • Klaanilaiset eksyvät suolle

    Kummitusten räme

    ”Tuota…Eikö adminit tiedoittaneet joku aika sitten että tänne ei saisi tulla?” Matoro miettii ääneen heidän kävellessään synkässä metsässä.
    ”Me vain käväisemme nopeasti suolla vilkaisemassa minne jäljet päättyvät, ei mitään pahaa voi sattua.” Umbra rohkaisee.

    Kolmikko kävelee kuolemanhiljaisessa metsässä. Tai nyt synkkä metsä muuttuu pikkuhiljaa kostammaksi, pettävämmäksi ja rämeisemmäksi. Puista roikkuu liaaneja ja aluskasvillisuutat on paljon. Aina pitää katsoa minne astuu ettei jää suonsilmään.
    Matorolla on samanlainen tunne kuin silloin kun hän käveli suoraan Pimeyden Metsästäjien leiriin öisellä Odinalla. Siis ei-kiva.

    ”Jäljet muutuvat kokoajan epäselvemmiksi ja niitä alkaa olla jo vaikea erottaa. Tästä taitaa tulla hukakreissu.”, Umbra toteaa.
    ”Käännytään takaisin”, sanoo Kapura
    ”Kannatan ehdotusta…Yksi ongelma vain.”, Matoro sanoo.

    Kolmikko kääntyilee ympäriinsä.

    ”…Käännytään minne?” Matoro lopettaa lauseensa.
    He tajuavat että suo näyttää samalta joka suuntaan – synkkiä puita ja loputtomasti oksia ja lehtiä peittämässä auringon.

  • Lintuviesti Sugalta

    Kaja-Wahi, Killjoyn mökki

    Killjoyn pieni kivijalkainen tönö nökötti keskellä tuhkaista kenttää Kaja-Wahin tyhjillä erämailla. Erakoituneen Pimeyden Metsästäjän uskollinen Gukko-lintu suki höyheniään lieassaan mökin takapihalla. Isoon puiseen oveen kalahti koputus ja juuri kypärän päästään saanut metsästäjä löntysteli avamaan. Oven takana seisoi hintelähkö Po-Matoran käärö kädessään.

    ”Tuota… her… herra Killjoy. Tä…tässä olisi teille tä… tällainen kirje.”

    Killjoy katsoi jaloissaan tutisevaa matorania tuimasti, nappasi käärön tämän käsistä ja sulki oven. Metsästäjä leväytti käärön yhdellä riuskalla otteella auki ja luki:

    Hei, Killjoy.

    Matoro, Umbra ja Kapura ovat matkalla kohti kummitusten rämettä. Sen merkkaaminen tason kuusi vaaralliseksi alueeksi ilmeisesti jäi heiltä huomioimatta. Fikou-ongelma niillä paikkein on edelleen vakava. Haluatko käydä varmistamassa, että heillä on tarpeeksi tulitukea? Sinähän taidat partioida siellä päin muutenkin.

    Ystävällisin terveisin: Summerganon.

    Killjoy hymähti hieman tyytymättömästi ja laski kirjeen eteisensä puiselle tasolle. Muutamalla isolla askeleella hän harppoi olohuoneeseensa, nappasi kypäränsä ja asteli ulos kohti Gukkoaan. Ei mennyt kuin hetki ja punamusta soturi kiisi jo pitkin taivaita, suuntanaan Kummitusten Räme.