Avainsana-arkisto: tawa

Tuijotuskilpailu kuudestilaukeavan kanssa

Bio-Klaani, 273:n huone Siniset silmäluomet aukenivat kovan melun havahduttamina. Vatsallaan makaava nazorak räpytteli pari kertaa silmiään, ennen kuin kohotti tyynyä vasten painautuneita kasvojansa. 273 oli päättänyt ottaa nokoset kävelykierroksensa päätteeksi. Tiedemies oli vieläkin väsynyt matkansa jälkeen, eikä hän ollut vielä oikein tottunut nukkumaan matoranien käyttämissä sängyissä. Niistä tippui herkemmin lattialle kuin kuvullisista unikapseleista. Nazorak räpytteli … Jatka lukemista Tuijotuskilpailu kuudestilaukeavan kanssa

Calluna vulgaris

Bio-Klaani, Hautausmaa Tawa kaatoi vihreän kastelukannun viimeiset tipat kädelleen, puhdistaakseen sen kylmästä, mutta tuoreesta mullasta. Admin käänsi selkänsä pienen puisen vajan reunalle lasketuille työvälineille, ihaillakseen kättensä jälkeä. Syysöissä paleltuneet kukat olivat vaihtuneet kokonaisella hautarivistöllä pakkasia paremmin kestäviin kanervoihin. Olisi ollut jo pimeää, joskin kaupungista Tawan takaa kajastivat vielä sen valot. Pian nekin kuitenkin sammuisivat. Kello … Jatka lukemista Calluna vulgaris

Yö hevosmuseossa

Admintorni Tawa tuijotti paperipinoa edessään ja halusi itkeä. Oli toki ymmärrettävää, että sota-aikana paperityöt kasautuivat. Eikä Same tai kukaan muukaan ehtinyt hoitaa kaikkea, kun oli petturitutkintoja ja vaikka mitä. Tawa oli vapaapäivänään aikonut lyhentää uhkaaviin mittoihin kasvanutta pinoa ja säästää erän päänsärkyjä muilta hallinnollisilta elimiltä, jotka papereihin joutuivat mahdollisesti koskemaan. Mutta ei. Hemmetin matoranit olivat … Jatka lukemista Yö hevosmuseossa

Toinen puoli – Toinen tarina

Hämärää… Lämmintä. Ympäröivä hämäryys oli kostea ja pehmeä. Läpi hämäryyden paistoi kaukainen valo, jonka säteet erottuivat vihreän meren halki. Räpäytys. Maailma katosi ja ilmestyi uudelleen. Oli niin lämmin. Vihreitä valonsäteitä vasten erottui tummien asioiden liikettä. Täällä hän oli turvassa. Mutta sitten meren takaiseen seinämään ilmestyi särö. Kaikki velloi ja meri aaltoili. Hän syöksyi läpi näkemänsä … Jatka lukemista Toinen puoli – Toinen tarina

Peilin läpi

Tawan toimisto Keltainen sähkön Toa huokaisi. Jadenvihreät silmät tarkastelivat oranssissa auringonvalossa arkistohoitajan siistillä käsialalla rustattua pergamenttia.
 Tämä ei ollut vielä tässä. Ei tietenkään.
 Tawan toimistossa oli jälleen melko täyttä, kun otti huomioon sen koon. Iltapäivän auringot olivat jo laskeutuneet niin lähelle horisonttia, että niiden yhteishehku raivasi tiensä jopa syvän violettien verhojen läpi. Tawa istui maltillisesti … Jatka lukemista Peilin läpi

UNIT DOXHOUND

Maahan putoilevat lumihiutaleet olivat päivien saatossa saaneet aikaan laajan ja syvän, valkean peitteen lähes koko saarelle. Bio-Klaanin linnoitus seisoi rannikon tuntumassa paikallaan jykevänä kuin kallio, uljaana kuin se tarinan naiivi prinssi, joka leikkaa lohikäärmeen pään irti ja saa rakastamansa naisen, joka sitten lopulta tekee hänet hulluksi touhottaessaan vauvakuumeessa. Mies ei halua vauvaa, mutta miksi vaimo … Jatka lukemista UNIT DOXHOUND

Diplomatian öljytyt rattaat

Bio-Klaani, Keskisuuren kasteen sisäpiha https://meri.klaanon.fi/manfred/Diplomatian+%C3%B6ljytyt+rattaat/09+Athistit+saapuvat.mp3 Syksyisen sisäpihan punakeltaoranssi värimaailma ja nurmilla tuijottavat klaanilaiset toivottivat portista saapuneet matkalaiset tervetulleiksi. Useampi kymmenkunta kaapuihin verhoutuneita athilaisia soturimunkkeja marssi kulkueena pieniä sorapolkuja pitkin. Kaapuja oli tummansinisiä, kirkkaan valkoisia ja haalean ruskeita, mutta kärjessä marssi kolme soturimunkkia erityisen mustissa, mutta punaisin rukoustekstein kirjailluissa kaavuissa. Riisihattua päässään kantava ta-matoran käveli vasemmalla … Jatka lukemista Diplomatian öljytyt rattaat

Lähetti ja kuningatar

Telakka, uloin sisäpiha Yön sinisyys oli väistynyt. Kuusi pimeän sinen turvin lentänyttä tummanpuhuvaa varjoa laskeutui kivipohjaiselle lentokentälle aamuaurinkoiselta taivaalta, ja suurten lintujen siivet piiskasivat tuulta laskeutumiskohtaa ympäröivien Laivaston matoranien kasvoille. Sekalainen joukko kirjavia laivastolaisia katseli ihmeissään Veljeskunnan lintuja, jotka kaikessa valtavuudessaan ottivat maankamaran kuitenkin vastaan sulavasti ja pehmeästi. Yleensä tälle puolelle laskeutui vain Laivaston rautalintuja. … Jatka lukemista Lähetti ja kuningatar