“Tuletko mukaan?” “H-hä?” Bio-Klaanin sataman yläpuolelle oli kerääntynyt muutakin kuin pelkkiä pilviä. Katseita, jotka Kapuraa ja Tagunaa valvoivat, ei kuitenkaan voinut tavallisin silmin havaita. Kaikkinäkevät olivat siellä yhteisestä päätöksestä. Katseiden omistajat olivat tunteneet vetoa siihen nimenomaiseen hetkeen. Kumpikin ymmärsi, että oli tapahtumassa jotain painokasta. Jotain, joka jättäisi todellisuuteen pysyvän jäljen. Mutta kaikkinäkevät antoivat kaksikolle vielä … Jatka lukemista Kapuralan tarinat
Avainsana-arkisto: Notfun
Kolmetyisetsivä
Aamu sarasti jo. Lahdenpoukamaan ankkuroitu laiva oli joko hirvein tai hirvittävin asia, mikä Kristallisaarille oli aikoihin ajelehtinut. Sateenkaaren väreissä leiskuvat purjeet olivat lähellä polttaa silmät päästä jokaiselta, jotka niitä erehtyivät vilkaisemaan. Kaikeksi onneksi paikka, johon laivan kapteeni oli matkantekonsa pysäyttänyt, oli syrjässä kaikesta saarten vähäisestä asutuksesta. Sivullisilta uhreilta säästyttiin toistaiseksi. Laivan kannella tähystävä yksisilmäinen jään … Jatka lukemista Kolmetyisetsivä
Kaksityisetsivä
Bio-Klaani Syyspäivä oli hyytävän kylmä. Joidenkin mukaan suorastaan ”helvetin kylmä”. Moni piti kiinni kovasanaisesta lausunnostaan luut jäädyttävän syystuulen keskellä. Mutta vain muutamat sen kulkijat pystyivät todella väittämään kulkeneensa sen läpi. Helvetin läpi. Ei kylmyyden. Keskiuuden Kievarin tummia lattioita narisuttavat hopeiset askeleet ottivat tiskiltä suunnan kohti nurkkapöytää ja sen seiniä myötäileviä istuimia. Haukasvoinen raudan toa kantoi … Jatka lukemista Kaksityisetsivä
Aamu
Puutalo, oletettavasti klaanin saari Notfun heräsi hämärästä huoneesta mahonkiselta lattialta. Hänen päätään särki ja hänen kätensä oli edelleen poissa. Notfun ajatteli menetettyä kättään päivittäin. Se oli pirun ikävä menetys. Toinen pirun ikävä menetys oli Yön Timon ja Yön Timo II:sen menetys. Unohtamatta tietenkään menetettyä jalkaansa, Notfun lähti nilkuttamaan kohti huoneen ovea. Joka toisella askelmalla hän … Jatka lukemista Aamu
Kapteeni Notfun rekryää
Klaanin pääkatu, merirosvokapakka Punamaskinen kädetön Matoran, jolla oli puujalka avasi kapakan oven. ”Yarr. Onko Jardirt täällä?”, Notfun kysyi. ”Yarr.. Dirt..?”, Kapakoitsija ihmetteli. ”Yarr. Dirt.”, Notfun vastasi. ”Yarr. Tuolla nurkassa. Enemmän humalassa kuin sinä”, Kapakoitsija kertoi. Piraatti nilkutti puujalallaan ärtyneenä kohti nurkkapöytää. Kun hän oli pöydässä, hän löi Jardirtia rommipullolla päähän. Erittäin kovaa. ”AAAAAAHHH, Mitä sinä … Jatka lukemista Kapteeni Notfun rekryää
Jardirtin asunnosta
Klaanin keskuskatu Notfun nilkutti ärtyneen näköisenä keskuskatua pitkin. Kaikki oli hajonnut, Notfunilla oli puujalka, ja häneltä puuttui toinen käsi. Hän mutisi jotai hipeistä, Jardirtista ja Yön Timosta. Kun Notfun oli vihdoin pitkän, ihme kyllä, täysin rommittoman matkansa jälkeen klaanin kahviossa, hän näki mustavalkoisen jään Toan. Notfun istahti pöytään. ”Matoro. Mitä hittoa täällä on tapahtunut?”, Notfun … Jatka lukemista Jardirtin asunnosta
Kapteeni saa puujalan
Hämärä paikka, erittäin hiton hämärä. Kertojakaan ei ole varma missä on. Punamaskinen kädetön merirosvomatoran heräsi keskellä kivikatua rommipullo kädessään. Hän nousi ylös, ja katsoi ympärilleen. Sen jälkeen hän katsoi jalkoihinsa. ”AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA”, huuto kaikui koko saarelle. Matoran huomasi, että hänellä oli puujalka. ”Jardirt. Hipit. Matoro. Bioklaani. Kosto. Grhmprgrmhr..”, Kapteeni Notfun lähti nilkuttamaan katua pitkin jupisten jotain … Jatka lukemista Kapteeni saa puujalan
Deltan temppeli 55: Klaanilaisten kotimatka
Pohjoisen Mantereen rannikkoSkakdien Laiva Tummalla tervalla värjätty, hieman dzonkkimainen purjevene eteni tasaista vauhtia merellä. Skakdien lippu oli laskettu yhden, korkean maston huipusta alas.Jardirt seisoi ruorissa onnessaan. Kunnollinen alus kaiken tämän jälkeen. Kapteeni Notfun istui laivan perässä. Matoran oli harmistunut siitä, että laivasta ei löytynyt lainkaan rommia. Vain jotain b-luokan roska-alkoholia.Gaggulabio on julma olento, hän ajatteli. … Jatka lukemista Deltan temppeli 55: Klaanilaisten kotimatka