Bio-Klaani ”Tule sisään”, Matoro tervehti hiljaa. ”Mitä silmällesi on tapahtunut?” ”Seikkailuja”, oviaukkoon ilmestynyt Kepe vastasi. ”… entä sinun naamiollesi?” Matoro harkitsi hetken vastaavansa vain ’seikkailuja’, mutta se ei tuntunut oikealta. Se tuntui siltä, mitä hän olisi vastannut, kun oli vielä ollut hilpeä seikkailija. ”Nimda”, Mustalumi vastasi. ”Siinäpä juurikin syy, jonka vuoksi luoksesi tulin. Luulen, että … Jatka lukemista Nimdan lapset
Avainsana-arkisto: Nimda
Huonoa Karmaa
Bio-Klaani Vihreää hohdetta tarkkailevan kiikarisilmän omistaja oli viimein tyytyväinen tarkastukseensa. Skakdi asetti toa-taikaa uhkuvan luodin ystäviensä seuraksi panosvyön kärkeen. Ei Guardian olisi tietenkään enää voinut tehdä muutoksia, jos olisi löytänyt sellaisille tarvetta. Varusteiden läpikäynti kulki Zakazin veteraanille kuitenkin aina samalla tavalla. Ja jos aikaa vain oli, tarkistettiin yksittäiset luoditkin. Ehkä hän palaisi ilman, että olisi … Jatka lukemista Huonoa Karmaa
Valkoiset arvet
Yksi Tie Bio-Klaani Aamu oli jäätävän kolea. Matoro nautti siitä. Hän olisi odottanut talvea, ellei pohjoisesta vyöryvä Allianssin sotakoneisto olisi tullut sen kanssa yhtä matkaa. Klaanin kadut olivat hiljaiset. Toa suosi aamuhämärää kuljeskellessaan kaupungissa. Hän ei jaksanut vastailla uteliaille ja mukahuolestuneille. Hän selitti itselleen haluavansa rentoutua, mutta hän kyllä tiesi sen oikeankin syyn. ♫ Et … Jatka lukemista Valkoiset arvet
Pelon enkeli III
Silloin saarellani, kun tein sinusta täydellistä. Kylmyys peitti seiniä. Tawa heräsi valkoiseen ja katsoi ikkunasta ulos. Ulkona? Pysähtyneisyys. Sama kuin eilen. Sama kuin huomenna. Roudan koura kahmi maailmaa alleen ja taivaalta putoili kylmiä kipinöitä. Jää puski hampaita räystäisiin. Puut näyttivät haurailta. Ne näyttivät siltä kuin yhdenkin hiutaleen olisi pitänyt särkeä ne. Kaikki oli valkoista, kunnes … Jatka lukemista Pelon enkeli III
Pelon enkeli II
Saari, joskus. Aamu oli valinnut yhden värin. Muuta se ei tarvinnut – neitokaan ei. Haalea naru, aivan kuin pensselillä vedetty viiva, katkoi maailman. Viiva halkaisi valkoisen mereksi ja taivaaksi. Tuulen lumettomaksi hioma jääpeite suojasi mustaa merta. Keltaisia jalkoja kipristeli rannan lumessa. Kylmä siveli neidon ihoa ja sai sen hieman punertamaan. Neito oli tullut ulos, koska … Jatka lukemista Pelon enkeli II
VIELÄ YHDET!
Mustan Käden komentokeskus Onu-Metru Nurukan oli sotilaallisen auktoriteetin elkein tuottanut yläkertaan mittavat varannot parhaita juomia, mitä kaupungista löytyi. Ei vaatinut erillistä kehotusta, ennen kuin viime aikoina melkoisista stressitasoista kärsinyt väki oli jo tekemässä tuttavuutta Herran viinikellatoirin antimien kera. Suuri tietokonehalli oli raivattu tanssilattiaksi. Vanha pölyinen vinyyli soitti Metru Nuin iloisen ajan menoa. Herrasmiesten kadottua sivupöydän … Jatka lukemista VIELÄ YHDET!
Moderato
Kelmeä hiekka-aavikko jatkui loputtomiin. Aavikolla taivalsi valon soturi vailla määränpäätään. Ei ollut varjoa tai pahuutta mitä vastaan taistella. Oli vain valon tuoma tyhjyys. Erämaata ei erottanut taivaasta, koska taivaalla ei ollut taivaankappaleita. Kunnes sinne syttyi musta tähti, jota alkoi kiertää musta kappale. Niitä seurasivat punainen tähti ja sininen kappale, joka hajosi kuuteen osaan. Osat alkoivat … Jatka lukemista Moderato
Menneisyyden vallit
Admin-torni, välittömästi Profeetan valtakunnan jälkeen Räntäsade piiskasi admin-tornin kivisiä seiniä. Kepe oli saavuttanut tornin huipun, ja avasi oven Tawan toimistoon. Kepe ei muistanut, milloin oli tässä huoneessa viimeksi käynyt. Se oli joskus silloin, kun hän oli hakenut lupaa jonkin laitteen asentamiseen johonkin päin linnaketta. Usein hän ei kuitenkaan sitä vaivautunut tekemään, sillä hänen laitteensa olivat … Jatka lukemista Menneisyyden vallit