Aavikkosaari, satama Viileä aamu oli muuttunut tuskallisen kuumaksi päiväksi. Polttavat auringot käristivät satamaa kahdesta suunnasta.Tämä oli näemmä niitä saaria, jotka osuivat kahden muun saaren aurinkojen taitteeseen. Oikeastaan ne auringot olivat massiivisia valokiviä, mutta Matoro ei katsonut fiksuksi aloittaa tieteellistä pädentää täällä. Hän, Xxonn ja kaksi matorania olivat suunnitelleet lähtevänsä pian seuraavalle saarelle. Matoro oli tutkinut … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XIX: Merirosvo vei kansiot
Avainsana-arkisto: Matoro
Destralille ja sen ohi XVIII: Mahipaistosta ja mikroaggressioita
Toinen aavikkosaari, majatalo Seuraavana aamuna, Matoro heräsi kovaan rysäykseen ja Xxonnin rajuun kiroiluun. Hän aukaisi silmänsä ja katsoi, mitä oli tapahtumassa. Siinä hän näki Äksän seisovan sängyn vieressä, jonka yksi jaloista oli mennyt rikki. “Mitä tapahtui, Äks?”, hän kysyi. Äksä kirosi. “Minä vain nukuin, kunnes vierin enemmän vasemman sängyn puoleen. Selvisikin, että tälläiset Matoran-sängyt eivät … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XVIII: Mahipaistosta ja mikroaggressioita
Destralille ja sen ohi XVII: Yö majatalossa
Aavikkosaari #2, satama Ränsistynyt satama sijaitsi kukkuloiden ympäröimän lahden rannoilla. Kukkulat samalla suojasivat että haittasivat sataman asukkaita; ne pitivät ulkosaaren rahit kaukana mutta torjuivat sadepilvet tai keräävät niitä, tehden monsuuni-ilmaston. Juuri nyt kuivuus jatkui toista kuukautta. Neljä henkilöä käveli yön pimeydessä kadulla. He silmäilivät kadun varrella olevia rakennuksia, yrittäen löytää majatalon.Pian he näkevät vanhan puurakennuksen … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XVII: Yö majatalossa
Destralille ja sen ohi XVI: Hieman viihtyisämpi saari
Toisen saaren satama Seilaava Manaatti ajoi puisen laiturin viereen. Irvan nousi ja köytti veneen laiturille. Kun köysi oli tiukasti kiinni laiturissa ja veneessä, muut veneessä olijat nousivat myös. Saari oli pieni aavikkosaari, jossa oli puu- ja kivitaloja. Erilaiset matoranit kävelivät ympäriinsä. He näkivät, kun kauempana satamasta, jotkut möivät Maheja ja muita eläimiä. Tämä saari näytti … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XVI: Hieman viihtyisämpi saari
Destralille ja sen ohi XV: Seranin venhe
Meri Vene oli muutaman metrin pituinen vanha puuvene. Se oli värjätty kuluneella tummanvihreällä maalilla joka oli rakoillut monesti. Laitteen puolivälissä oli pieni pressu joka vastasi aluksen “sisätiloja”.Kevyt polttomoottori hurisi veneen takaosassa kiidättäen venettä hitaasti mutta varmasti. Sen kylkeen oli kirjailtu laitteen nimi, Seilaava Manaatti. Kaukaa aavikkosaarelta hehkui punaista valoa. Tukikohta paloi.Irvan katseli ajatuksiinsa uppoutuneena saarta … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XV: Seranin venhe
Destralille ja sen ohi XIV: Seranin perhe
Eteläinen saari “Haluat siis paeta?”, Xxonn kysyi Matorolta. He olivat etsimässä uloskäyntiä Matoranien linnoituksesta, joka ei ollut Visorakkien takia tukossa. “Mitä muuta tekisimme?”, Matoro vastasi. “Ehkei paljon mitään. Mutta jos selviydymme rannalle, niin miten me pääsemme Klaaniin takaisin? Uimalla, vai?” “Keksimme kyllä jotain” Sitten Matoro huomasi Po-matoranin etsimässä jotain. Hän ei taistellut, niin kuin muut … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XIV: Seranin perhe
Destralille ja sen ohi XIII: Uljaat sankarimme ottavat hatkat
Eteläinen saari Valtava jyrähdys täräytti koko kivilinnoitusta. Se hajoitti laseja ja puisia huonekaluja sekä kaatoi hyllyjä. Toinen jyrähdys seurasi heti perään. “HYÖKKÄYS!”, oranssi vartijamatoran huusi yläparvelta. “HYÖKKÄÄÄÄYYYYYS!”, Caps-niminen ta-matoran jatkoi kiljumistaan. Tukikohta alkoi heräillä. Kukaan ei ollut pystynyt nukkumaan Capsin antaessa ilmoituksen. Paksu kiviseinä romahti sisäänpäin kolmen Visorakien muurinmuurtajan taottua sitä. Valtavat määrät nelijalkaisia “elämän … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XIII: Uljaat sankarimme ottavat hatkat
Destralille ja sen ohi XII: Vainoharhaisuus, paranoia, Matoro mietti
Eteläinen saari, Matoran-linnoitus Matoro istui hämärässä huoneessa tutkien vanhoja papereita. Lamppu sädehti pödälle himmeää valoa. Pienestä ikkunasta, joka oli ulkomuodoltaan lähempänä ampuma-aukkoa, kuului öisiä rahien ääniä. Yöllä kukaan ei poistuisi linnoituksesta, ainakaan vapaaehtoisesti. Hän oli onnellisen tietämätön Klaanin tapahtumista. Toa raapi päätään. Laboratoriosaaren sijainnista hän ei ollut löytänyt mitään tietoja. Ainut sitä lähelläkään oleva tieto … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XII: Vainoharhaisuus, paranoia, Matoro mietti