Rumisheren satama Kolmikko näytti entistä oudommalta. Lyhykäinen Notfun käveli etummaisena. Hän oli kasannut kolme ostamaansa kolmikolkkaa vanhansa päälle, ja änkenyt vyöhänsä niin paljon pistooleja ettei enempää mahtunut. Loput tavaroista olivat Äksän työntämissä kottikärryissä. Matoro tutki paketoituja tavaroita. “… maissisörsseliä? Mitä se on?”, Matoro ihmetteli.“Se on hyvää ja halpaa”, Notfun vastasi. “Luulenko minä vain vai ovatko … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXXII: Hyvästi, Rumishere
Avainsana-arkisto: matoran
Destralille ja sen ohi XXX: Kohti Rozumia
Yön Timo II, meri “Arr. Mitäs te Klaaniheput teitte täällä merellä?”, Notfun kysyi kaivaen rommipulloa pöytänsä laatikostosta. Hän korkaasi ruskean pullon ja joi sen kerralla tyhjäksi. Matoro ihmetteli hetken tämän matoranin viinapäätä. Tämän matoranin kapteeninhytti oli sotkuinen paikka, jossa oli suuren päydän ympärillä valtavasti roinaa. Toa mietti mistä naruista kannattaisi vedellä, että tämä piraatti suostuisi … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXX: Kohti Rozumia
Destralille ja sen ohi XXVI: Sinappilaivalla kohti Destralia
Sinappilaiva, meri Meren aaltoilu kuului puisen seinämän läpi Matoron huoneeseen. Hän istui pöydän ääressä ruuman huoneessa, Itrozin kansio pöydällä.Öljylamppu loi aavemaista valoa huoneeseen. Nyt tämä kansio pitäisi tutkia perin pohjin…, Matoro ajatteli.Ensimmäisissä lehtiöissä makutojen historiasta ei löytynyt mitään Itrozista. Yleistietoa makutoista. Itrozin omakuva hämmensi Matoroa. Makutalla ei ollut päässään kanohi Cencordia, joka kuitenkin oli tämän … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXVI: Sinappilaivalla kohti Destralia
Valottujen suosekoilu osa 29: Pyhä seremonia Meren isälle
Järvilinnoitus Umbra ja Glatorianking hiipivät puisten kotarakennelmien lomitse, etsien kuumeisesti aseitaan ja naamioitaan. Glatorianking piteli olkapäällään Qewaa, joka pyöritteli kuumeisesti eturaajojaan ympäriämpäri. Fikou oli selvästi hermostunut uhkaavasta hukkumiskuolemasta. Kaksikko katseli kuinka kaksi vihreää, kaapuihin pukeutunutta Zyglakia liikkui sulavasti veden alla, pidellen käsissään epämääräistä myttyä, josta pilkotti jotain tuttua. Heidän aseensa! Lähellä Gekkoa ja Umbraa oli … Jatka lukemista Valottujen suosekoilu osa 29: Pyhä seremonia Meren isälle
Destralille ja sen ohi XXV: “Kapteeni, joku hullu ammuskelee jäälautalla”
Meri Matoro oli käyttänyt viimeiset elementtivoimansa pienen jäälautan tekemiseen. Nelikko roikkui lautassa kovien aaltojen riepottelemana. Meri vei heitä johonkin suuntaan, mutta heillä ei ollut mitään tietoa sijainnistaan saatika sitten suunnastaan. Jään Toa tähyili jatkuvasti ympärilleen kiikarisilmällä. Hän yritti paikantaa maata, laivan, mitä vain.“Ei mitään”, hän totesi hiljaa muille.Hän ei ollut aivan varma kuulivatko muut sitä … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXV: “Kapteeni, joku hullu ammuskelee jäälautalla”
Destralille ja sen ohi XXI: Pako Tuhoajan ruumasta
Tuhoajan ruuma Nopean katsauksen jälkeen oli selvinnyt, että tyhjä huone ruumassa oli täynnä hyllyjä ja tyhjiä, lukittuja laatikoita. Laatikot olivat kaikki avattu. Ovi ja seinät olivat vahvistettu teräksellä ja pieni ikkuna oli kalteroitu. Jos siitä meinasi läpi, putosi mereen laivan takaosasta.Lisäksi oven murtaminen aiheuttaisi suuren kohun, eikä heillä ollut aseita. Ainoat varusteet mitä heillä oli, … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXI: Pako Tuhoajan ruumasta
Destralille ja sen ohi XVIII: Mahipaistosta ja mikroaggressioita
Toinen aavikkosaari, majatalo Seuraavana aamuna, Matoro heräsi kovaan rysäykseen ja Xxonnin rajuun kiroiluun. Hän aukaisi silmänsä ja katsoi, mitä oli tapahtumassa. Siinä hän näki Äksän seisovan sängyn vieressä, jonka yksi jaloista oli mennyt rikki. “Mitä tapahtui, Äks?”, hän kysyi. Äksä kirosi. “Minä vain nukuin, kunnes vierin enemmän vasemman sängyn puoleen. Selvisikin, että tälläiset Matoran-sängyt eivät … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XVIII: Mahipaistosta ja mikroaggressioita
Destralille ja sen ohi XVII: Yö majatalossa
Aavikkosaari #2, satama Ränsistynyt satama sijaitsi kukkuloiden ympäröimän lahden rannoilla. Kukkulat samalla suojasivat että haittasivat sataman asukkaita; ne pitivät ulkosaaren rahit kaukana mutta torjuivat sadepilvet tai keräävät niitä, tehden monsuuni-ilmaston. Juuri nyt kuivuus jatkui toista kuukautta. Neljä henkilöä käveli yön pimeydessä kadulla. He silmäilivät kadun varrella olevia rakennuksia, yrittäen löytää majatalon.Pian he näkevät vanhan puurakennuksen … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XVII: Yö majatalossa