Klaanin linnake
Toa nousi sängystään, hän ei saanut unta, hän tunsi pakottavaa tarvetta tehdä jotain ja lähti siksi vaeltamaan pilkkopimeille käytäville. Make tuli häntä vastaan. ”Öhm…”,Punainen olento sanoi yllättyneenä. Gekko kuitenkin käveli rauhassa hänen ohitsensa, ja kun kukaan ei ollut näkemässä hän ryntäsi kahvioon. ja vei lähes kaiken syötäväksi kelpaavan ja käveli autuas ilme kasvoillaan takaisin huoneeseensa. Hän rupesi raapustamaan jotain seinälle, ne näyttivät merkitsevän päiviä, mutta mitä tarkoitusta varten?
Avainsana: Klaanin linnake
-
Gekon juoksuruoat
-
Hans ja Plaploo 5: Signaalin lähde
Bio-Klaanin linnake
Hans, Plaploo ja Jarp kävelivät jännittyneinä eteenpäin. Klaanin tutut käytävät näyttivät nyt ahdistavilta, suuret ikkunat turvattomilta ja ystävien huoneiden ovet porteilta pimeyteen. Kukaan ei uskaltanut nostaa katsettaan Jarpin mittarista. Se jäljitti mystisen signaalin lähdettä.
Rytmikäs viestitys oli kuitenkin heikosti kuultavaa, ja sähköisen äänen lähdettä mittaavan insinööri-työkalun käyttäminen oli välttämätöntä. Alaan kouluttamattoutumat Hans ja Plaplookin ymmärsivät, kuinka laite toimi: Ruudulla välkkyvä, pieni keltainen neliö vilkkui sitä useammin, mitä likempänä he olivat äänen lähdettä.
”Hans”, Plaploo aloitti hermostuneena, ja toivoi tulkitsevansa laitetta väärin.
”Hm?”
”Pahat aavistuksemme taisivat osua oikeaan. Signaalin lähde… Se on Klaanin linnakkeen sisällä!” -
Kepe, millä tekosyyllä tahansa
Bio-Klaanin linnake
Snowie vihelteli kävellessään sinimattoista käytävää pitkin. Hän katsahti heijastustaan suuren ruutuikkunan pinnasta sen ohi tepastellessaan. Näytti siltä, kuin hän olisi ollut lähdössä matkaamaan.
Olalla roikkuva laukku oli täynnä aseistusta. Hän ei kuitenkaan ollut suinkaan matkalla kohti huikeaa seikkailua, vaan Verstasta. Niin ylpeä kuin Snowie olikin Ihmematoran MacRygevv -henkisestä radionkorjausoperaatiostaan, oli se jättänyt suurimman osan hänen varusteistaan täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Siksipä hän olikin päättänyt mennä tapaamaan Kepeä. Vaikka ainahan Snowmanista oli hauskaa tavata vanhaa kunnon Rättua, millä tekosyyllä hyvänsä.
Matka-lookia korosti myös lumiukon pään ympäri kietaistu otsanauha. Mutta sitten taas toisaalta kahviosta haettu täytepatonki ei varsinaisesti saanut Snowiesta näyttämään erityisen uskottavalta sankarilta.
Pian Snowman olikin Verstaan ovella. Hetken puntaroituaan hän päätti olla koputtamatta, koska oli aina kivaa yllättää Spinny. Sitten hän kiskaisi oven auki.
”Heei Tults-”Snowie kuitenkin sulki suunsa huomatessaan Kepen ja yllättäen Matoron ilmeisen keskittyneinä jonkin pienen ja ilmeisen oleellisen ympärillä.
”Keskeytänkö jotain?”
-
Hans ja Plaploo 4: Jarp
Bio-Klaanin linnake
Pitkä käytävä tuntui lohduttomalta pelon vallassa oleville Matoralaisille. Hans ja Plaploo kuulivat kaiuttimien oudon äänen yhä selkeämmin. Mutta missään ei tuntunut olevan ketään, jolle lyhyt kaksikko olisi voinut valittaa asiasta.
Plaploo oli kuitenkin saanyt älynväläyksen. Hän oli hakenut sähköinsinööriystävänsä Jarpin auttamaan lähetyksen alkuperän selvittämisessä. Nyt tämä painovoiman Matoralainen kykki seinässä olevan avatun luukun vieressä, ja tökki sitä työkaluillaan.
Hermostuneina ympärilleen katselevat Hans ja Plaploo spekuloivat äänen lähdettä odotellessaan toverinsa työntekoa.
”Siinä on selvä rytmi. Mitä se merkitsee?”
”En tiedä. Kenties se on jonkinlainen Nazorakien koodi?”
”…mutta, silloinhan ne olisivat jo päässeet käsiksi viestintälaitteistoomme!”
”Kamalaa! Mutta, mitä muutakaan tuollainen rytmi voisi merkitä?”Bio-Klaanin linnake, sairasosasto
Snowie makasi vuoteessa jo toista päivää ja rummutteli sormillaan lakanaa. Kupe oli vaatinut häntä vuodelepoon parasiitin revittyä hänen rintakehänsä auki. Omituisen anatomiansa vuoksi Snowie oli melkoisen hyvässä kunnossa, mutta lepo teki kieltämättä hyvää. Eikä aikakaan ollut käynyt pitkäksi: Tawa oli käynyt kuuntelemassa tarkan selostuksen matkan kulusta, ja Kepe oli ollut pitämässä seuraa. Lisäksi Snowie oli saanut viettää aikaa lemmikkinsä Napon kanssa. Ja olihan niitä vierailijoita muutenkin käynyt.
Nyt lumiukko kuitenkin nautiskeli omasta rauhasta, ja pötkötteli vuoteessa. Ja odotteli tilaamaansa voileipää, rentoutuminen teki nälkäiseksi.
-
Hans ja Plaploo 3: Pettymys
Bio-Klaanin linnake
Hans ja Plaploo tuijottivat Bladiksen ovea pettyneinä. Kukaan ei avannut koputukseen täälläkään, aivan kuin kukaan modeista ei olisi tavoitettavissa.
”Mitä me nyt teemme?” Plaploo kysyi oranssilta toveriltaan hädissään.
”En… En tiedä. Kyllä meidän on jotain keksittävä.”
”Voisiko tämä liittyä jotenkin sotatilaan? Tämähän… tämähän voi olla vakavaa!”
”Siinä tapauksessa” Hans aloitti, ja piti lyhyen dramaattisen paussin ”meidän on tehtävä asialle jotain.”Matoralaiset näyttivät hetken liki uhmakkaan päättäväisiltä, mutta pian he taas tuijottivat toisiaan hiljaa.
”Eli… Mitä me käytännössä tehdään?”
”Öööh. Kerrotaan jollekulle?” -
Lohikäärmepoika hakee sirun
Klaanin linnake
Make lennähti sisään käytävän ikkunasta. Hänestä muutaman sentin päässä seisovat Matoranit hätkähtivät. Make alkoi pian kävellä kohti Klaanin holvia, jonne Nimdan siru oli piilotettu. Pian käytävän täyttävä teräsovi oli hänen edessään. ”Mitäs asiaa”, vartiaMatoran kysyi. Make irvisti, päästäen kumman karjaisua muistuttavan äänen. Nyt ei ole aikaa vitkasteluun. Matoran hätkähti ja astui sivuun. Make asetti kätensä skannerinäytölle.
Skannaus: valmis. Sisäänpääsy: sallittu.
Suuri teräsovi aukesi. Se oli ainakin puolen metrin paksuinen. Hänen eteensä aukesi suuri huone. Huoneen keskellä kökötti jalusta, jonka päällä oli pieni kangaspussi. Make käveli huoneen poikki, napaten pussin ja rynnäten ulos. Hän käveli ikkunan luo, hyppäsi alas, avasi siipensä ja lensi takaisin kohti kokoushuonetta. Symbiootin hänelle lausumat sana pyörivät jatkuvasti hänen mielessään…[spoil]Snowman pyysi kirjoittamaan nopean Nimdanoutoviestin.[/spoil]
-
”Snowien sisällä elää jotain”
Bio-Klaanin linnake, Admin-siiven kokoustila
Tawa laski sisäpuhelimen luurin.
”Hän sanoi tulevansa niin pian kuin pääsee, vaikka harmittelikin jotain ’ensimmäisen kahvitaukonsa päiväkausiin’ keskeyttämisestä.”
”Hienoa. Eli alamme olla valmiita?” Same kysyi huoneen nurkasta.
”Siltä näyttää. Olisin kyllä halunnut johtoportaasta enemmän väkeä, mutta niillä on mentävä, mitä on.” Tawa totesi harmittelevaan sävyyn.Huoneessa oli kuusi henkilöä, kuten Guardian olisi varmasti noteerannut. Tawan ja Samen lisäksi paikalla olivat jonkinlaisella siirreltävällä sairaalapedillä makaava Snowman, vieressä mittareita tutkailevat Kupe ja muuannen avustava hoitajamatoran, sekä ovensuussa seisova Mahriking.
Snowie irrotti juuri päästään otsanauhaa, ja heitti sen Samelle.
”Osaat käsitellä näitä.”
Same nyökkäsi vastaukseksi.”Tuota… Missä muut modet ovat?” Make ihmetteli.
”Visokki, Guardian ja Ämkoo ovat kaikki muualla. Jonkun täytyy hoitaa käytännön asiat.” Tawa selitti rauhalliseen äänensävyyn.
”Selvä homma. Toinen kysymys: Mitä me oikeastaan teemme täällä?”
Tawa mietti sanojaan hetken.
”Vihollisemme on tehnyt Snowielle jotain…”
Lumiukko vilkutti iloisesti.
”…ja me tahdomme tietää tarkalleen mitä. Mitä ikinä onkaan, se liittyy läheisesti Avdeksi kutsumaamme viholliseen, joten tämä saattaa osoittautua hyvinkin kriittiseksi. Kepe on tutkinut asiaa tarkemmin, ja kun hän saapuu, voinemme aloittaa.”Öh, tyypit?” Kupe nousi ryhtiinsä sängyn säätimien äärestä. ”Kepe oli oikeassa. Snowien sisällä elää jotain.”
-
Hans ja Plaploo 2: Rytmi
Bio-Klaanin linnake, näköalatorni
Hans ja Plaploo seisoivat aution huoneen keskellä, ja olivat hädissään.
”Nyt ihan oikeasti, kuulin sen taas!”
”Mikä se on?”
”Ei aavistustakaan.”
”Pitäisikö meidän kertoa jollekin modelle?”
”Kai meidän on pakko.”Matoranit askelsivat varovasti kohti portaikkoa, mutta silloin se kuului jälleen, tällä kertaa hieman voimakkaampana.
”Se… Siinä on rytmi!”
”Mutta mikä se on?”
”En tiedä. Mennään nyt vain jonkun moden puheille.”