Avainsana-arkisto: Kapura

Pelastakaa sotamies Troopperi

Saatteeksi. Tuli tuossa napattua ropen alun mehtäsekoilut ja kirjoiteltua niistä joitain vähän kivempaa. En mene julistamaan tätä vielä viralliseksi klaanoniksi, vaan pikemminkin yhdeksi luonnokseksi ropen alkuseikkailusta. Tässä on kuitenkin otettu aika suuria vapauksia. Lukekaa ja kommentoikaa. Mukana äksönissä U ja Kapura sekä epämääräinen joukko muita klaanilaisia brainstormaus-roolissa. “Sivu 4, ja jo nyt ilmasotaa biomekaanisilla linnuilla. … Jatka lukemista Pelastakaa sotamies Troopperi

Luottamusongelmia

Kanavat Metru Nui Pitkän ajoneuvovaihtoehtojen analysoinnin jälkeen kolme toaa olivat päätyneet pieneen postiveneeseen, joka kulki pohjoisten Metrujen kanavissa ja salmissa toimittamassa kirjeitä paikkoihin, jotka olivat vauhtiputkiston ulkopuolella. Vaikkei se ollut nopein vaihtoehto, sillä matkustaessa törmäsi takuulla harvempiin silmäpareihin kuin maalla olisi. Pienellä kanoka-moottorilla varustettu Onu-Matoranin kipparoima ajopeli liikkui tasaisesti leveässä kanavassa, joka oli kaivettu erottamaan … Jatka lukemista Luottamusongelmia

Selostus erään tulen toan toimista

Baari Baari edusti Po-Metrun (Kapuran epätäydellisen käsityksen Metru Nuista perusteella) kirjavampaa aluetta, joten kukaan ei kiinnittänyt huomiota toaan, vaikka suurin osa muista asiakkaista olikin vain matoraneja. Kapura valitsi paikan baaritiskiltä, sillä kaikissa pöydissä oleskeli jo jonkinkokoinen seurue. Hän kysyi tarjoilijamatoranilta valikoimasta (sitä ei ollut luettavissa missään) ja päätyi tilaamaan voileivän. Tilaustaan odotellessaan Kapura tutkaili ympäristöään. … Jatka lukemista Selostus erään tulen toan toimista

Pimeässä huoneessa

Tuntematon Lukuisten hahmojen muodot erottuivat täysin pimeästä huoneesta. Hiljaisuus oli täydellinen. Paikallaolijat olivat kokoontuneet pyöreän puupöydän ympärille. Huoneessa vallitsi hermostuneen odotuksen ilmapiiri. Jos valaistusta olisi ollut, olisi joku voinut tutkia pöydällä lepääviä papereita, mutta niiden kaavat ja listat jäivät täysin huomiotta. Muutama käänsi päänsä kohti muita pitempää hahmoa. Vaikka korkeuksia oli vaikea arvioida, saattoi hyvin … Jatka lukemista Pimeässä huoneessa

Korkeakulttuuria

Metru Nui Ilta alkoi hämärtyä suurkaupungin ylle Kapuran livahtaessa vahkia pakoon hiljaiselle sivukujalle. Tulen toa löysi itsensä suurelta mutta miltei matoranittomalta kadulta, jonka ainoan ehjän rakennuksen ikkunoista hehkui valoa. Kyltin mukaan kyseessä oli paikallinen baari. Kapura vilkaisi ympärilleen ja totesi kadottaneensa erikoisvahkin. Hän istui baarin viereisen talonraunion pihapiiriin kuuluvalle kivenlohkareelle. Ko-matoran avasi baarin oven mennäkseen … Jatka lukemista Korkeakulttuuria

Laitteisto-ongelmia

Komentokeskus Taukohuoneen kahvinkeitin puski urhoollisesti kahvia halukkaille ja täytti oman roolinsa sodassa, jonka vastapuolina olivat komentokeskuksen työntekijät ja mielenvoimainen kasvi. Kuten pieneen huoneeseen ahtautuneiden matoranien määrästä voisi päätellä, kyseessä oli tosiaan kriisitilanne. Eikä edes vaivaton ohjelmointivirhe, jonka seurauksena kaikki vahkiyksiköt muuttuvat vihamielisiksi tiettyjen viikonpäivien osuessa tietyille päivämäärille. Kyse oli ulkopuolisesta hyökkäyksestä, jonka takana saattoi olla … Jatka lukemista Laitteisto-ongelmia

Upotettuja aarteita

Vahkikomentokeskus Le-matoralainen työntekijä asetti kahvikuppinsa ruskealle puupöydälle ja avasi sanomalehden. TILA VAKAA, ilmoitti viereisellä pöydällä sijaitseva keskustietokoneen näyttö. Ja se oli hienoa. Hengenvaarallisen toimintavirheiden määrä vahkijärjestelmässä oli viime vuosina kääntynyt rajuun laskuun Nuparun ahkerien korjauksien takia. Nyt useimmat työpäivät kuluivat kahvia juodessa ja sanomalehtiä lukiessa. Ovelta kuului koputus. Keskeytys täydellisesti alkaneeseen aamuun. Le-matoran harmitteli mukavan … Jatka lukemista Upotettuja aarteita

Sillä välin melkein maan pinnalla

Arkistot Deleva ravisteli Nurukania hereille. Maan toa oli raivoissaan menettänyt tajuntansa hallitsemattomille maavoimille. Vanha toa ei ollut tottunut elementaaliryöppyyn, joten se oli saanut hänet menettämään tajuntansa. “Mitä karzahnia sinä teit?” plasman toa huusi päin maan toan naamaria. Toan puoliavoimet silmät alkoivat avautua. “Matoro ja Umbra putosivat alas!” Punavalkoinen toa ravisteli taas vanhusta. “Menetin malttini. Tiedän … Jatka lukemista Sillä välin melkein maan pinnalla