Klaanon

Avainsana: 955

  • Jääsaari 15: Pako tahdottomien kylästä

    Eteläisen saaren metsä

    Guardian ja Killjoy juoksivat kovempaa kuin vuosiin. Tai olisivat juosseet, jos metsän lumi ei olisi ollut heidän pahin vihollisensa.
    Nuo kaksi entistä pimeyden metsästäjää upposivat juostessaan joka epätoivoisella askeleella vain syvemmälle lumeen. Lopulta juokseminen muuttui enemmänkin uinniksi. Guardian ja Killjoy kauhoivat molemmin käsin läpi kinoksen. He repiytyivät sen läpi kaikin voimin, raapien ja kauhoen aggressiivisesti.
    Välillä toinen heistä katsoi taaksepäin tarkistaakseen, missä matoranit olivat. Se ei ollut erityisen mukava näky.

    Aiemmin robottimaisesti tasatahtiin marssinut matoran-armeija oli muuttunut täysin. Nyt matoranit juoksivat kuin lauma nälkäisiä villipetoja turvautuen välillä etenemisessä jopa neljään raajaan. Tunteettomien ”Nimda”-lausahdusten kuoro oli muuttunut epätasaiseksi kiljunnaksi. Aina välillä Killjoy ja Guardian kykenivät erottamaan muutaman tutun sanan Matoranien huutojen joukosta, mutta suurimmaksi osaksi heidän korviinsa kantautui vain vihan ja pelon täyttämää laumaeläinten ääntä.
    Matoranit etenivät päättäväisesti ja aggressiivisesti. Ne pomppivat toistensa päältä ikään kuin kilpaillen keskenään. Jos joku kaatui lumihankeen, hänen päälleen astuttiin. Ja kaiken tämän keskellä kykeni erottamaan Matoranien sinisenä hohtavien silmien muuttuvan aina vain tummemmiksi.

    ”Tämä on liian hidasta!” Killjoy huusi hengityksensä alta. ”Ne saavat meidät kohta kiinni. Sulatetaan lumi edestämme!”

    Guardian tutki hankea hetken kiikarisilmänsä tarkennuksella. Hän mietti kuumeisesti juostessaan.
    ”Ei”, Guardian sanoi tiukasti. ”Raivaamme vain tietä niille.”

    ”Mitäköhän ne edes tekevät, jos saavat meidät kiinni”, Killjoy kysyi.

    ”Mielenkiintoinen kysymys”, Guardian sanoi. ”Jättäisin mieluiten sen vain sairaan mielikuvitukseni vastattavaksi.”

    He jatkoivat etenemistään. Lumi alkoi tiheytyä ja välillä siinä pystyi juoksemaankin kunnolla, mutta Guardian ja Killjoy upposivat siihen edelleen.
    Matoranien raivo tuntui vain kasvaneen. Ne etenivät entistä ripeämpää vauhtia läpi metsän.

    ”Hei”, Guardian sanoi. ”Aivan.”
    ”Mitä nyt?” Killjoy kysyi.

    Guardian vilkaisi lumeen, jossa juoksi. Hän sulki oikean silmänsä.
    ”Skanneri. Päälle”.

    Kiikarisilmän valon muututtua siniseksi Guardian tiesi, mitä oli tehtävä. Skanneri analysoi lunta mekaanisen piipityksen säestämänä. Osa hangesta oli selvästi paksumpaa ja kestävämpää ja pehmeä lumi vaikutti muodostavan alueelle jonkinlaisen luonnon oman miinakentän.

    ”Äkkiä”, Guardian huusi. ”Seuraa askeliani!”

    Guardian ja Killjoy hyppivät läpi metsän. Välillä he arvioivat hyppynsä väärin ja menettivät muutamia sekunteja, mutta heidän vauhtinsa nopeutui kaikin puolin. Matoran-lauman petomainen joukkomieli ei kyennyt ymmärtämään eroa pehmeän ja kovan lumen välillä ja jatkoi uimista läpi hangen. Killjoyn ja Guardianin pakovauhdin nopeutuessa ath-korolaisten silmissä ja äänissä oleva raivokkuus nousi huippuunsa.

    Hetken juoksemisen jälkeen Guardian ja Killjoy saapuivat rantaan.
    ”Skanneri. Pois.”

    Rannan vedet olivat yhtä tyynet kuin Guardianin saapuessa, mutta itse rannalla oli taisteltu. Savuavia metallinpalasia lojui ympäri rantaa ja niiden suurimmassa keskittymässä makasi suurta Nazorakia muistuttava ruumis. Sen keskivartalo oli lävistetty jollain.
    Rannassa oli myös pakoajoneuvoksi tarkoitettu vene, mutta Guardian ja Killjoy eivät havainneet kuljettajaksi tarkoitettua Snowmania itse veneessä.
    Kepe ja Snowman olivatkin rannalla savuavan metallinkasan takana. Guardian ja Killjoy juoksivat heitä kohti. Pian he huomasivat, että Kepe makasi maassa tiedottomana vatsapanssarissaan suuri halkeama. Snowman oli polvillaan ja tuo suuri valkoinen Toa piteli kiinni kaulastaan yskien. Pieniä lumihippuja lensi hänen suustaan.
    Snowmanin ja Kepen seurassa oli tumma hahmo, joka käytti vihreää naamioita. Hän oli kääntynyt Snowmania kohti ja näytti keskustelevan tämän kanssa.

    Snowman käänsi katseensa kohti lähestyvää Guardiania ja Killjoyta. Hän yski edelleen, mutta lumiukon kasvoille ilmestyi pieni hymy.
    ”Isot hiton sankarit saapuvat”, hän sanoi kurkku käheänä. ”Terve.”
    Guardian ja Killjoy tervehtivät nopeasti. Toan kokoinen vihreänaamioinen hahmo kääntyi kohti heitä.

    Guardian ja hahmo jakoivat katseen.
    ”Ai, sinuakin näkee”, Guardian sanoi. ”Terve, Ämkoo.”
    ”Terve, Guardian.”

    Killjoy katsoi hämmentyneenä sivusta.
    ”Olenkin…kuullut sinusta”, hän sanoi kunnioitusta äänessään. ”Mitä teet täällä?”
    ”Ehkä kerron, kun olemme veneessä”, Ämkoo vastasi. ”Nyt on pieni kiire. Nämä kaksi pitää saada äkkiä hoitoon ja luulen, että ette juosseet metsän halki ihan vain lenkkeilymielessä.”

    Guardian ja Killjoy katsoivat toisiaan.
    ”Hyvä arvaus”, Guardian sanoi. ”Vilkaise metsään.”

    Pian Ämkoo havaitsi matoran-lauman, jonka silmät hohtivat tummansinisinä ja joka eteni läpi kylmän metsän raivaten tiensä läpi lumen ja huutaen vertahyytävästi.
    Vaadittiin paljon, että Ämkoon kasvoille sai reaktiota, mutta tämä oli ilmeisesti tarpeeksi. Hän kurtisti kurmiaan ja avasi suunsa epäuskoisen näköisenä.
    ”Mitä hittoa”, hän kysyi jäisesti. ”te olette menneet tekemään.”

    Guardian ja Killjoy vilkaisivat taaksepäin.
    ”Jos jakaisimme kuulumiset veneessä?” Guardian kysyi.

    Pian kaikki viisi olivat veneessä. Snowman sijoittui peräosaan. Vaikka hän oli pahasti vahingoittunut, oli hän edelleen joukon paras ohjaaja.
    Pian teräksinen paatti syöksyi läpi aaltojen. Se jätti saaren jälkeensä ja kukaan veneessä istujista ei katsonut taaksepäin.

    Matoran-lauma pääsi metsän reunaan. Sitten sen raivokas ryntäys pysähtyi kuin seinään.
    Matoranit jäivät seisomaan rannan ja metsän väliselle rajalle tuijottaen horisontissa kiitävää venettä siniset silmät loistaen. Niiden kasvoilla oli havaittavissa surua ja alakuloa.
    Yksi Matoran avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta se lopetti kesken. Oli liian myöhäistä.

    Ranta

    Yliluutnantti 955 avasi silmänsä. Hän oli ollut tajuttomana jo hetken aikaa.
    ”Minä”, yliluutnantti sanoi pakottaen kivuliaasti jokaisen sanan torakkamaisesta suustaan. ”Tapan. Sen.”
    Yliluutnantin keskiruumis oli tuskissa. Ämkoon miekka oli läpäissyt kaiken, mutta sydän oli vielä toimiva, vaikka sen lyönti hiipui vähitellen. Torakan silmissä alkoi hämärtää.
    Yliluutnantti pakotti yhden käsistään ylös ja löi itseään raivokkaasti rintaan. Hän ei kuolisi tänne.

    Torakka katseli ympärilleen. Hän makasi keskellä metallirojua. Mikään ase ei toiminut eikä haarniskaa saanut tästä toimintakuntoiseksi ilman taitavaa insinööriä.
    Torakka yritti nousta pystyyn, mutta silloin hän tajusi, että jalat eivät vastanneet.
    Yliluutnantti katsoi haavaa keskivartalossaan. Sitten hän katsoi jalkojaan. Torakka karjaisi raivokkaasti kohti taivaita.

    ”Tämä ei ole mitään sellaista, mihin genetiikkaosasto ei pystyisi”, 955 sanoi vihaisesti. ”Nyt, liikuta yläruumistasi.

    Yliluutnantti siirsi kättään. Hän yritti vetää raskasta ruumistaan käsillä kohti haarniskan irronnutta kypäräosaa. Kommunikaattorin täytyisi olla vielä kunnossa.
    Jostain syystä torakka muisti toukka-aikansa kömpiessään kohti kypärää.

    ”Minä. Tapan. Sen.”

    Juuri kun 955 oli saamassa kiinni kypärästä, pieni sininen matoran-jalka astui sen päälle.
    Yliluutnantin kasvoille muotoutui ilme, joka viesti puhdasta vihaa. Se nosti katseensa kohti Matoranin kasvoja.

    Sininen matoran katsoi tummansinisenä hohtavilla silmillään suoraan yliluutnanin sieluun. Matoran piti käsissään oranssin naamion kahta kappaletta. Matoranin silmillä oli alakuloa. Se yritti käsiensä hitailla liikkeillä yhdistää kahta naamion palasta.
    ”Ystävä”, matoran sanoi hiljaa katsoen naamion palasia. ”Ystävä.”

    Torakka oli ärtynyt. ”En ole”, se sanoi vihaisesti. ”Mene pois.”
    ”Ystävä”, matoran toisti.
    Yliluutnantti suuttui tosissaan. Se tarttui oikealla kädellään vyötäröllään olevaan hätäpistooliin ja tähtäsi sillä sinisen matoranin kasvoihin.

    ”Tässä on minun paras ystäväni”, yliluutnantti sanoi hymyillen raivonsa keskellä pirullisesti. ”Se ei pyydä liikoja ja voin luottaa siihen aina.”

    Laukauksen ääni kaikui rannalla. Sininen matoran kaatui maahan. Oranssin naamion palaset putosivat lumeen. Yliluutnantti hymyili. Hän kurkotti kätensä kohti kypärää uudelleen.

    Hänet keskeytettiin taas. Tällä kertaa musta matoran-jalka astui hänen asekätensä päälle.
    ”Ystävä”, musta matoran sanoi osoittaen oranssia naamiota ja sen vieressä makaavaa sinistä matorania.
    ”Ystävä”, toinen matoran sanoi alakuloisesti vierestä.

    Pian hajanainen kuoro toisti sanaa ”ystävä” joka puolelta. Yliluutnantti katsoi ympärilleen. Hänet oli piiritetty. Matoranien tummansiniset silmät katsoivat häneen syyttävästi. Sitten koko joukon kädet nousivat petomaiseen taisteluasentoon.

    ”Ei”, yliluutnantti sanoi hiljaa katsellen oranssia naamiota ja omaa kypäräänsä. ”Ei.”
    ”Ystävä.”
    ”Ei.”
    ”Ystävä.”
    ”Ei.”
    ”Ystävä.”

    Silloin koko matoran-joukko tarttui yliluutnanttiin samanaikaisesti.

    Hänen huutonsa kaikui kylään asti.

    Sitä kesti noin kymmenen minuuttia.

    Sen jälkeen oli vain hiljaista.

  • Jääsaari 12: Kepe ja Snowman kohtaavat voittajansa

    Meren yllä, lumisesta saaresta huolestuttavan vähän pohjoiseen

    Yliluutnantti 955 tiesi pääsevänsä kohta tositoimiin. Rannan tuntumassa oli kaksi toamaista hahmoa, juuri ne samat kuin videokuvassakin, ja tämä oli selvästikin heidän määränpäänsä. Nyt hän eliminoisi silminnäkijät, ja etsisi Guardianin käsiinsä.

    Vaikka toisaalta, ei nazorakin matka ollut suinkaan ollut tylsä. Kohokohta oli ollut, kun hän oli päässyt kuulustelemaan jonkinsorttisen matoran-huoltoaseman työntekijöitä. Erityistä mielihyvää 955 oli saanut oranssin, itsepäisen matoranin puhuttelusta. Pikkukaveri oli taistellut viimeiseen asti. Lisäksi tästä naamiosta tulee hieno koriste, hän ajatteli katsoen kädessään olevaa, kahti halkaistua oranssia naamiota.

    Sitten hän vielä varmisti aseistuksensa toimivuuden, kaksi kohdetta näkyivät jo paljaalla silmälläkin. Vasemman käden pientä laavavammaa huomioimatta koko haarniska toimi Klaanilaisten kannalta suorastaan huolestuttavan hyvin.

    Luminen metsä eteläisellä saarella, aivan rannan tuntumassa

    ”Okei, tämä taitaa olla hyvä paikka leirille” Kepe ilmoitti tyytyväisenä seisoessaan pienellä aukiolla. Hän tiesi, että he saattaisivat joutua odottelemaan hyvinkin pitkään, joten he tarvitsivat kunnollisen leiripaikan. Snowman kyhäsi kinoksista jonkinmoista igluntapaista, kun Kepe näki taivaalla jonkin pienen liikkuvan esineen. Hän kiinnitti toverinsa huomion, ja sanoi:
    ”Katso tuonne! Meitä kohta tulee jotakin. Ja kovaa.”
    ”Totta. Mikä se oikein on, uusi vakoojakamera?”
    ”Ei” Kepe sanoi tarkentaessaan naamionsa optisella apuvälineellä. ”Tämä on jotain huolestuttavampaa.”

    Siinä samassa Snowmanin ja Kepen eteen laskeutuikin jonkinsorttinen haarniskoitu hahmo. Yliluutnantti ei tahtonut suin päin rynnätä taisteluun, vaan päätti ensin oppia vastustajistaan jotain, Klaanilaisetkin olivat samoilla linjoilla. Oli hiljaista, osapuolet tuijottivat toisiaan. Lopulta Snowman aloitti puhumisen:
    ”Kukas kumma se sinä olet?”
    ”Nimeni ei taivu teidän kielillenne” haarniskoitu hahmo vastasi kalseasti.
    Hmm. Nazorak, Kepe ajatteli kuunnellessaan tulijan puhetta.
    ”Okei” Snowman tyytyi vastaukseen. ”Et tainnut tulla vain sanomaan tuota meille?”
    ”Aivan oikein.”
    Puvun vasen käsi tuntuu olevan hieman epäkunnossa, Kepe pohti tutkiessaan katseellaan tarkasti edessään seisovaa haarniskaa. Ilmeisesti muutamat osat ovat sulautuneet toisiinsa.
    Snowman jatkoi: ”Voinen olettaa, että tällä visiitilläsi on hyvinkin tarkoin määritelty tarkoitus?”
    ”Oikeassa jälleen.”
    Hetkinen, Kepe ajatteli. Kuuluuko tuo naamiolla roikkuva kahtia isketty naamio sille huoltoaseman pikku jääräpäälle? Kepe puristi kätensä nyrkkiin.
    ”Ja vielä tähän loppuun…” Snowman vielä puheli. ”Mikä ihmeen draamakuningatar oikein luulet olevasi, kun noin taivaalta tupsahdit? Eikö vähemmän dramaattinen sisääntulo olisi riittänyt?”

    Yliluutnantti ei tiennyt, yrittikö valkoinen, tukeva toa ärsyttää häntä, vai oliko hänellä vain outo maailmankuva. Kuitenkin torakka kohotti äkisti kätensä, ja ryöpytti kahden toan kimppuun joukon pienoisohjuksia.

    Kepe onnistui vaivatta hyppäämän hyökkäyksen tieltä sivuun, kömpelömpänä Snowman kuitenkin kaatui heittäytyessään. Kepe huomasi ystävänsä olevan maassa, ja päätti harhauttaa hyökkääjää. Hän sinkosi käsistään jäähyökkäyksiä kohti Nazorakia, joka ei kuitenkaan reagoinut millään lailla. Haarniskoitu torakka potkaisi maassa makaavaa Snowmania kovaa, ja tämä huudahti tuskissaan.

    Kepe päätti kokeilla toista strategiaa. Hän kaivoi esiin vanhan Cordak-laukaisimen, ja tähtäsi sillä nazorakia päähän. Ammukset osuivat maaliinsa, ja torakka horjahti taaksepäin. Samanaikaisesti Snowman nousi istumaan, ja vetäisi esiin painetykkinsä, jonka oli ottanut saareen mukaan. Hänkin ampui torakkaa, joka kaatusi paineen vaikutuksesta.

    Yliluutnantti huomasi, että vastustajat eivät suinkaan luottaneet pelkkiin elementaalivoimiin. No, sopii minulle, hän ajatteli. 955 nousi seisaalleen ja loikkasi Kepen luokse. Torakka tarttui Klaanilaisen aseeseen vasemmalla kädellään, ja oikean käden ranneterillä huitaisi kohti Kepeä. Toan oli pakko päästää aseestaan irti, ja hypätä taaksepäin. Sitten torakka kääntyi salamanopeasti, ja sihtasi Cordak-ammuksen Snowmanin aseeseen, joka lennähti pois hölmistyneen lumiukon käsistä. Lopulta Yliluutnantti heitti vielä Cordak-laukaisimenkin pois aukiolta. Näin, hän ajatteli, pääsemme taistelemaan ilman pyssyjä. Terän uppoamisesta saa aina enemmän tyydytystä.

    Kepe huomasi Klaanilaisten taistelevan selvää ylivoimaa vastaan, nyt piti olla tarkkana. Tosin paras idea, jonka hän keksi, oli iskeä ilmeiseen heikkoon kohtaan, vasempaan käteen.
    ”Snowman!” Kepe huusi. ”Vasen käsi!”
    Samassa Kepe koetti harhauttaa torakkaa, ja potkaisi haarniskoitua hahmoa naamaan. Vaikka torakka ei ollut moksiskaan, osti se riittävästi aikaa. Snowman heitti suurehkon osan itsestään nazorakin vasempaan käteen, ja lumi meni käden panssaroinnin sisään.

    Yliluutnantti oli hämillään vain silmänräpäyksen. Pian hän kuitenkin irrotti vasemman kätensä haarniskointia, poistaen siten Snowmanin hallitseman lumen itsestään.
    ”Pois kädestäni, kummajainen.” Hän tokaisi Snowmanille.
    Lumiukko kuitenkin vastasi nopeasti: ”Mutta kuinka nyt meinasit pärjätä? Huomaatko, kuinka jouduit myös pudottamaan oman tykkisi?”
    Yliluutnantti ei kieltämättä olisi halunnut menettään kätensä ohjustenlaukaisinta, mutta viallinen haarniska teki pienempien osakokonaisuuksien poistamisen mahdottomaksi.
    ”Ei mitään nokkelaa palautusta?” Snowman sanoi hymyillen.

    Yliluutnantti kuitenkin vain puhkesi nauramaan. Sairasta, kovaäänistä naurua kesti hetken. Sitten torakka syöksähti luonnottoman nopeasti kohti Kepeä, ja upotti ranneteränsä tämän vatsaan.

    Snowman katsoi kauhun vallassa, kuinka hänen ystävänsä liikkumaton ruumis valahti maahan. Sitten torakka kääntyi kohti lumiukkoa, ja avasi suunsa: ”Mitä, ei nokkelaa palautusta?”

    Snowmanin oli helppoa piiloutua kinokseen. Vasta nyt hän kunnolla ymmärsi, millaista vihollista vastaan taisteli. Hyökkääjä ei ainoastaan ollut äärimmäisen hyvä taistelemaan ja tappavasti aseistettu, torakka selvästi rakasti joka hetkeä. Ja jos joku tulee sydämestä, se ei voi olla väärin.

    Yliluutnantti huomasi vihollisensa piiloutuneen hyvin. Hän suhtautui tilanteeseen kuitenkin rauhallisesti, ja tutkaili kinoksia järjestelmällisesti. Snowman keräsi rohkeutensa, ja syöksähti hangesta vihollisensa selkään. Lumiukko kohdisti nopean potkun torakan polvitaipeeseen horjuttaen tämän tasapainoa, ja hyppäsi koko painollaan nazorakia kohti. Torakka kaatusi maahan. Snowman istui torakan selän päällä, ja hakkasi haarniskoitua päätä maahan hampaitaan kiristellen.

    Yliluutnantti kuitenkin kierähti ympäri, tarttui Snowmania kurkusta ja nosti tämän ilmaan. Lumiukon silmissä pimeni.

  • Jääsaari 11: Lisää pelaajia

    Eteläinen saari, metsä

    Matoran seisoi hangessa. Se odotti jotakuta suojaten itseään kylmyydeltä viitalla.
    Matoranin vaaleansininen Pakari oli ilmapiiristä johtuen huurussa ja vaikutti kaukaa katsottuna enemmänkin valkoiselta. Naamio ei ollut uusi ja tulisi kaipaamaan kunnostustöitä erittäin pian.

    Matoran katsoi kohti Ath-Koron kylää, joka näkyi juuri ja juuri puiden takaa. Kyläläisiä oli liikkeellä laumoittain ja Suuren temppelin sivupuolella taisteltiin.

    Matoran kuuli askelia takaapäin. Jäinen lumi rutisi ja naksahteli äänekkäästi ja tarkasti kuuntelemalla Matoran pystyi kuulemaan hengityksen.
    Hän kääntyi. Yksi Suuren temppelin Toan kokoisista vartijoista katsoi häntä kaapunsa sisältä. Matoran katsoi vartijaa hetken kauhistuneena ennen kuin tajusi, kuka hupun sisällä oikeasti oli.

    ”Olet myöhässä”, Toan vakava ääni sanoi hupun sisältä.
    ”Nöyrimmät anteeksipyyntöni”, Matoran sanoi vankasti. ”Kuinka kauan olet ollut vartiossa?”
    ”Liian kauan”, Toa sanoi. ”Muut vartijat epäilevät taatusti jo jotain.”
    ”Mitä teit kuudennelle?” Matoran kysyi lähestyen Toaa.

    Toa oli hetken hiljaa. Hän kääntyi ympäri ja tähysti hetken kauemmas.
    ”Kolmas puu vasemmalta”, Toa sanoi vaatimattomasti.
    ”Aika ihailtavaa”, Matoran sanoi kunnioittavalla äänensävyllä.
    ”Et usko, kuinka vaikeaa on sitoa puuhun jotain, joka osaa sytyttää haarniskansa tuleen”, Toa vastasi rauhallisesti.

    Matoran katsoi taakseen kohti temppelin sivureunaa. ”Yhteinen ystävämme näyttää pärjäävän hyvin”, hän sanoi. ”Ehkä hän ei tarvitse apua juuri nyt.”
    Matoran kuuli Toan vetävän aseensa esiin.
    ”Hän pärjää”, Toa sanoi. ”Mutta rannalla on jotain, joka vaatii kaiken huomioni. Suonet anteeksi, joudun poistumaan pian.”

    Matoran laittoi kätensä viittansa sisään ja kaivoi jotain esiin. Hän ojensi kuluneen paperinpalan Toalle.
    ”Muista antaa tämä yhteiselle ystävällemme”, Matoran sanoi hieman varovaisemmin ja hiljaisemmin. ”Tämä on elintärkeää meille kaikille.”
    Toa katsoi paperinpalaa kaapunsa syvyyksistä. Se tarttui siihen ja piilotti palan kaapuunsa.
    ”En kysy”, Toa sanoi. ”Nyt, minulla on kiire. Hyvästi.”

    ”Näkemiin”, Matoran sanoi kylmästi katsoessaan Toan juoksevan kohti rantaa.

    Komentokammio

    Nazorakien johtaja, Kenraali 001 seisoi täysin valaistussa huoneessa tutkien edessään hohtavaa karttanäyttöä. Lähialueen saaret näkyivät siinä tarkasti ja pienen punaisen pisteen liike hangaarista kohti pientä eteläistä jääsaarta erottui kauas.

    ”Herra Kenraali”, yksi huoneessa työskentelevistä komentotorakoista sanoi virallisesti. ”955 lähestyy kohdetta. Mitkä aseet valtuutamme?”

    Kenraali vastasi salamannopeasti.
    ”Kaikki.”

    ”Mutta herra Kenraali”, toinen komentotorakka sanoi äkkinäisesti mutta kunnioittavasti. ”Eikö tarkoitus ollut vain vangita kohde?”

    ”Kaikki”.

    Komentotorakka nielaisi.
    ”Kyllä, herra Kenraali”, se vastasi vaitonaisesti ja avasi kommunikaatiokanavan. ”955. Täysi arsenaali.” Linjan toisesta päästä kuului innokasta naurua.
    ”Herra Kenraali”, komentotorakka aloitti jälleen. ”955 havaitsee suuren kerääntymän eläviä kohteita. Suositeltu toimintaperiaate?”

    Kenraali puristi kätensä nyrkkiin. Hän tarttui komentotorakan kädessä olevaan kommunikaatiovälineeseen ja puhui suoraan yliluutnantti 955:lle.
    ”Ei silminnäkijöitä”, hän sanoi vankasti. ”Eikä todisteita käynnistäsi. Puhdista koko saari.”

    Jossain meren yllä yksi Nazorak oli hetken iloisempi kuin kukaan muu tässä maailmassa.

  • Kenttätestaus suoritettu

    Torakkain asevarasto

    ”Emme saaneet vasemman kätesi liikkuvuutta aivan normaaliksi. Haarniska kärsi laavakylvyssä kuitenkin sen verran pahoja vaurioita.”

    Yliluutnantti kuunteli tyynesti insinööritorakan raporttia haarniskansa korjauksesta.
    ”Entä tykki, se kuitenkin toimii normaalisti?”
    ”Kyllä, aivan oikein.”

    Mainiota, Yliluutnantti ajatteli. Hän siveli taistelupuvun pintaa käsillään, kävi sen läpi vaihe vaiheelta. Kaikki muodot tuntuivat hyviltä, vaarallisilta. Kun hänen sormensa lopulta hipoivat teriä, 955 tunsi olonsa hyvinkin nautinnollikeksi. Tämä oli eräs parhaista apuvälineistä, joita torakka voisi toivoa.

    Juuri sopivasti Kenraali saapui huoneeseen, merkitsevä hymy kasvoillaan. Yliluutnantti tiesi, mitä tämä tarkoitti. Operaatio voisi alkaa.

  • Makuta vastaan torakka

    Luola

    Yliluutnantti katsoi ranteensa pientä näyttöä. Sen mukaan tätä luolaa oli vähän aikaa sitten käyttänyt makuta. Klaanille työskenteli makuta. Klaanilaisia oli torakoiden kannalta hyvä pahoinpidellä. Plus tämän haarniskan kanssa harjoittelu on aina hyödyksi. Ja se on todella nautinnollista.

    Jonkin aikaa luolastossa kuljettuaan Nazorak kuuli edestään taistelun ääniä. Hän aloitti nopean, mutta varovaisen etenemisen kohti melun lähdettä. Pian hän huomasikin, mistä äänet lähtivät. Klaanille työskentelevä makuta pisti halki, poikki ja pinoon ryhmän Skakdeja. Ja vielä melko nopeasti. Yliluutnantti tarkkaili varjoista. Hän analysoi makutan jokaisen liikkeen, mihin tämän huomio kulloinkin keskittyi, miten hän rytmitti iskunsa. Kun Skakdeista ei ollut enää yhtään jäljellä, Yliluutnantti katsoi asiakseen astua esiin.

    ”Kuka siellä?” Makuta Nui kysyi nähtyään hahmon varjoissa. ”Paljasta itsesi!”
    Ei vastausta.
    ”Minulla on lämpönäkö. Piilottelu ei auta.”
    Yllätyksekseen Makuta ei kuitenkaan nähnyt mitään tai ketään skannatessaan luolansa seiniä.

    Yllättäen Makuta Nui tunsi kovan iskun selässään. Hän miltei menetti tasapainonsa, ja kääntyi ympäri. Hänen takanaan seisoi jonkinlainen haarniskoitu hahmo, osoittaen häntä ranteestaan lähtevillä tykeillä. Hahmo puhui: ”Tämä on siis pelätty Makuta Nui, Klaanille työskentelevät makuta. Miksen ole kauhuissani?” Makuta nui ei vastannut sanoin, vaan kädestään singotulla heikennyssäteellä.

    955 Kyllä tunsi säteen, mutta piti sitä enemmänkin huvittavana kuin tuskallisena. Hän päätti kokeilla erästä hauskaa temppua, ja painoi nappia ranteessaan. Kiinnittääksen huomion muualle, hän hyökkäsi makutan kimppuun sarjalla nopeita sivalluksia ranneterällään. Makuta Nui torjui iskuja minkä ehti, mitä nyt muutama raapaisi häntä rintaan. Makuta teki vastaiskun potkun muodossa, ja lennätti Nazorakin luolan halki, kovaa vauhtia kallioseinään. Hänen yllätyksekseen torakka kuitenkin nousi vaivatta taas jaloilleen. Manu kuitenkin päätti käyttää erästä voimakkaimmista hyökkäyksistään Nazorakia vastaan. Hän lähetti suuren, punamustan käden rinnastaan nappaamaan otteen vihollisestaan.

    Aivan kuten toivoinkin, 955 ajatteli. Käden tarttuessa hänestä, torakka irrotti haarniskanosansa, johon makuta oli tarrannut. Makuta veti puvunpalan osaksi haarniskaansa, arvaamatta siinä piilevää yllätystä. Torakan ansa oli toiminut, Klaanilainen oli vetänyt pommin osaksi haarniskaansa. 955 räjäytti sen, ja makuta lennähti voimakkaasti vastakkaiseen seinään.

    Manu nousi seisomaan ottaen seinästä tukea, ja katsoi rintapanssariaan. Se oli melko lailla tuhoutunut. Mikä likainen temppu, Makuta Nui ajatteli. Tästä voi tulla rumaa

    Yliluutnantti lähetti ranteestaan ohjuksia kohti makutaa, joka kuitenkin käytti väisämisvoimaansa. Makuta Nui käytti tätä voimaansa hyväksi, ja pääsi aivan hyökkääjän lähituntumaan. Hän nosti torakan ilmaan, ja paiskasi laava-altaaseen. Klaanilaisen järkytykseksi Nazorak kuitenkin nousi sieltä, vieläpä melko haavoittumattoman näköisenä. Manu hyökkäsi sähköllä, joka kuitenkin tuntui imeytyvän torakan haarnisakaan.

    Yliluutnantti katsahti pikaisesti kättään. Laavassa uinti oli lähes tuohonnut hänen vasemman kätensä haarniskan. Hmm, pitäisi luultavasti lopettaa taistelu piakkoinkin. Tämä alkaa käymään turhan vaaralliseksi, hän ajatteli. 955 ponkaisi rakettimoottoreidensa työntämänä itsensä kohti makutaa, lävistäen tämän ruhjoutuneen rintahaarniskan ranneterillään. Hän käänsi aseita haavassa väistäen samalla makutan vimmaisen vastahyökkäyksen. Manu näki torakan silmissä hullaantuneen katseen, kun tämä keskittyi Manun ruhjomiseen sisältäpäin. Sitten 955 tunki tykkinsäkin rintapanssariin repimäänsä reikään, ja laukaisi ohjuksia. Makuta huojui, ja kaatui selälleen keskelle lattiaa. Juuri kun Manu oli nousemassa, torakka harppoi pois lähettäen ohjuksia luolan kattoon.

    Kaikkialla alkoi täristä, kun Manu pääsi jaloilleen. Vielä hän lähetti muutaman räjäytyssäteen Nazorakin perään, muttei uupumukseltaan osunut. Silloin luolan katto sortui hänen päällensä.

    Yliluutnantti oli kaiken kaikkiaan tyytyväinen pukunsa kenttätestaukseen. Pienillä vaurioilla hän oli juuri kukistanut makutan. Mikä voisi mennä pieleen?

  • 955 lämmittelee

    Metsä

    Yliluutnantti oli hänen sotilasarvonsa, 955 tunnuslukunsa. Hänen oikean nimensä pystyi lausumaan vain hyönteisen suulla. Ei sillä, että hän olisi tarvinnut nimeä, hän oli tyytyväinen päästessään tekemään työtään.

    Nyt hän odotti puun oksalla kahta lähestyvää hahmoa. Tämä puku on yllättävänkin kevyt, hän ajatteli. Silti uskomattoman kestävä. Harvinaisen laadukasta jälkeä suunnitteluosastolta. Torakka oletti olevansa hyvässä piilossa, eikä ainoastaan paljaalta silmältä. Puku piilotti hänen ruumiinlämpönsäkin. Yliluutnantti kyyristyi, valmiina hyppäämään kohteensa kimppuun.

    Alla Matoro The Blacksnow käveli ripeästi kohti Klaanin linnaketta. Tyypilliseen tapaansa hän tarkkaili ympäristöään, ja pysyi varuillaan. Viimeaikaiset tapahtumat ainoastaan rohkaisivat häntä pysymään entistä varovaisempana. Summerganon käveli Matoron perässä, muutaman metrin jäljessä, hänkin olkansa yli vilkuillen. He kuulivat lehtien havinaa yläpuoleltaan.

    Yliluutnantti putosi jaloilleen, muttei kohteensa päälle, kuten oli tahtonut. Hän huomasi vastustajiensa olevan tavallista tietoisempia ympäristöstään. Torakka syöksähti eteenpäin ranneteriensä kanssa, muuta kokeneena miekkailijana Matoro ohjasti iskun vasemmalle puolelleen, ja vastasi nopealla kierrepotkulla. Toa hyppäsi sen jälkeen nopeasti hyökkääjän yli, kääntyi, ja laukaisi energia-hyökkäyksen suoraan torakan selkään. Summerganon keskitti voimansa miekkansa kautta jäähyökkäykseen.

    Yliluutnantti myhäili mielessään. Puvun energianimemistoiminto ainakin toimi mallikkaasti. Toain hyökkäykset eivät tehneet häneen lainkaan vahinkoa. Seuraavaksi 955 päätti kokeilla pukunsa tykkiä. Hän kohotti laiskasti kätensä, ja laukaisi pienoisohjusryöpyn Summerganonin kimppuun, nauttien tilanteesta suuresti.

    Summerganon heittäytyi täpärästi sivuun, ja mietti pikaisinta poistumista taistelusta. Hän ymmärsi vastustajansa olevan kyvykäs taistelija, eikä tahtonut joutua taistelemaan todennäköisyyksiä vastaan. Matorolla oli jo suunnitelma mielessään. Hän sivalsi miekallaan puusta suuren oksan irti, ja se tippui muutaman metrin syvyisessä kanjonissa virtaavaan jokeen.

    955 ajatteli kokeilla taas uutta pukunsa ominaisuutta, tämä oli hänestä hyvinkin nautinnollista. Hän kaivoi vyöltään pienen pommin, ja sinkaisi sen kohti Summerganonia. Toa menetti tasapainonsa paineaallon vaikutuksesta. Torakka astui vastustajaansa kohti, ja kokeili jälleen uutta kikkaa. Hän laukaisi käsivarrestaan vaijerin, joka sitoi Summerganonin maahan kiinni. Matoro kuitenkin syöksähti torakan ja Klaanilaisen väliin, ja katkaisi säilällään vaijerin. 955 huitaisi kädellään Matoron syrjään, ja tämä lensi kaaressa monta metriä.

    Summerganon vastasi tähän nopealla taklauksella, ja torakka kaatusi selälleen. Jään toa koetti kiinnittää hyökkääjän maahan elementaalivoimillaan, mutta haarniskoitu Nazorak vain nousi jaloilleen ja hypähti taaksepäin.

    Eiköhän tämä ollut tässä, 955 mietti. Kaksikko selvästikin osasi taistella, eikä tahtonut heidän oppivan liikaa hänen aseistuksestaan. Nyt hän odottaisi heidän seuraavaa siirtoaan.

    Klaanilaiset loikkasivat Matoron huudosta joen mukana vauhdikkaasti virtaavaan tukkiin roikkumaan. Edessä oli suurehko koski, mutta sen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia tällä lautantapaisella. Sitäpaitsi joki virtasi Klaanin linnaketta kohti. Summerganon osasi odottaa Matoron seuraavaa huudahdusta:
    ”Valitan, herr torakka, mutta valitettavasti tämä jää muistiin päivänä….”
    955 keskeytti tylysti lauseen laukaisemmalla ranteestaan uuden liudan ohjuksia, tällä kertaa kohti kanjonin seinämää. Kallionlohkareet romahtivat ilmeisesti Klaanilaisten päälle, mutta 955 arveli heidän jääneen henkiin, mahdollisesti tajuihinsakin. Kuitenkin hän totesi lähdön hetkensä koittaneen. Puvun muitakin ominaisuuksia olisi hyvä testata, ja ennen pitkää varsinaiselle tehtävällekin täytyisi lähteä.

    Aktivoidessaan pukunsa rakettimoottorit Nazorak mietti vielä mielessään kokemuksen olleen harvinaisen virkistävä, tusken aiheuttaminen oli aina yhtä tyydyttävä kokemus. Vaikka hän myönsikin tällä kertaa tyytyneensä lähinnä uusien vempaimiensa testailuun. No, ehkä ensi kerralla sitten, hän tuumi.

  • Yliluutnantti 955

    Keskustelukammio

    ”Kenraali, kutsuitte?”
    Nazorakien johtaja kääntyi oviaukolle, josta kylmä ääni oli kuulunut.
    ”Aivan oikein. Pyysin sinut tänne aivan erityisestä syystä.”
    Oviaukolle saapunut hahmo asteli verkkaisesti johtajansa luokse. Kenraali oli huoneeseen saapunutta torakkaa lähes kaksi päätä lyhyempi, mutta kaikesta näki, että Kenraali oli silti se ylempi auktoriteetti. Tulija oli epätavallisen harmaa nazorakiksi, ja hänen ulkokuorensa oli tavanomaista rakeisempi.

    Kenraali pyysi tulijaa huonen nurkassa olevan pienen näytön luo, ja painoi sen vieressä olevaa nappia. Kuvaruutu heräsi eloon, ja näytti sumeaa kuvaa merestä. Molemmat torakat tuijottivat silmä kovana näyttöä, ja siitä erottui pieni piste kiitämässä veden halki. Tarkemmin tutkailtuna pitkä torakka tunnisti sen veneeksi, jonka kyydissä oli kaksi hahmoa.
    ”Tämä tallenne on kahden päivän takaa, mereltä hieman Klaanista etelään.” kenraali valaisi.

    Pitkä torakka tunsi hyvin nazorakien suunnitelman lähettää kauko-ohjattavia vakoojakameroita etsimään Klaanista ilmeisesti kadonnutta johtohahmoa, Guardianiksi kutsuttua skakdia. Torakka jopa tiesi tämän etsinnän tarkoituksen, ja sitä tietoa ei monille oltu uskottu. Nyt hänessä jo heräili toivo siitä, mikä hänen roolinsa tässä kaikessa olisi.

    Kenraali jatkoi: ”Nuo kaksi hahmoa veneessä eivät selvästikään kumpikaan ole Guardian, edes valeasussa. Kuitenkin he ovat paras johtolankamme: he lähtivät jopa muilta Klaanilaisilta salassa, joten he saattavat hyvinkin olla osana jossain salaisessa tehtävässä. Sellaiselle oletamme Guardianin kadonneen.”

    Nyt pitkää nazorakia jo suorastaan kihelmöi. Tämä vaikutti todella lupaavalta.

    ”Myrskyjen takia olemme kuitenkin menettäneet yhteyden kameraan. Tarvitsemme jonkun jäljittämään noita kahta, selvittämään heidän matkansa tarkoituksen, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan…” Kenraali piti tauon. ”Vangitsemaan Guardianin, jat tuomaan hänet minulle. Päätin lähettää tehtävään parhaiten soveltuvan miehen asialle, joten päädyin sinuun, yliluutnantti 955.”
    Luonnollisesti, pitkä torakka ajatteli. Jotakin hänestä kertoi jo se, että Kenraali oli lähettämässä häntä tälle tehtävälle yksin.

    Jossain päin merta. Edelleen.

    Kepe tarkensi naamionsa vasemman puolen silmän linssejä. Snowmanin taivaalta alas ampuma, savuava möhkäle ei ollut enää aivan huippukunnossa, mutta melko paljon hän siitä silti uskoi saavansa selville.
    ”Öh” hän aloitti vakuuttavasti ”Tämä on selvästi jonkinlainen kamera. Ja näyttää siltä, että se olisi seurannut meitä pidempäänkin, ainakin koordinaattilevykkeen tietojen mukaan. Kuitenkin tämän signaalin lähettimen virtalähde näyttää olevan oikosulussa…”
    ”Hei, Rätsie” Snowman keskeytti. ”Tiedät, että minulle puheen solina on musiikkia parhaasta päästä, huomaahan sen jo siitä, etten osaa pitää naamaani kiinni, mutta haluat kenties hieman padota tuota tiedehöpinää, se kuuluu vain ymmärtämättömille korville.”
    ”Olkoon. Varmana voisin tästä laitteesta sanoa lähinnä sen, että se on vakoillut meitä jo pidemmän aikaa, onnistumatta kuitenkaan lähettämään pariin päivään mitään dataa.”
    ”Isoveli valvoo?”
    ”Tavallaan.”
    ”Ahdistavaa.”
    ”Eikö vain olekin.”

    Nazorakien asevarasto, se tarkimmin vartioitu osasto

    Yliluutnantti 955 tunsi outoa mielihyvää katsellessaan edessään olevan haarniskan ranteesta lähteviä teriä, niiden sulavia, tappavia sivalluspintoja. Ja se muodon harmonia, jonka puvun toisen käden brutaalit tykit muodostivat. Hän tuijotti nazorakien prototyyppivoimahaarniskan kypärän elottomiin silmiin, ja tuli suorastaan iloiseksi.

    ”Siinä on kaikki edellytykset tehtävääsi varten” Kenraali selitti. ”Se mahdollistaa nopean liikkumisen niin maalla, merellä kuin ilmassakin, ja kykenee uskomattoman nopeaan informaation analysointiin jäljitystä varten. Luonnollisesti se myös tehostaa kykyjäsi tappajana uskomattomamissa määrin, panssari on kevyttä mutta äärimmäisen vahvaa. Puku on suunniteltu imemään siihen kohdistuvat elementaalihyökkäykset, joten toista ei pitäisi olla liiemmälti vaivaa. Jopa makutat on otettu huomioon, varsinkin, kun yksi työskentelee Klaanille. Jos se kourankuvatus tarttuu sinuun, pystyt hetkessä irrottamaan osan, johon käsi on iskeytynyt, ja vältät imaistuksi tulemisen.”

    Yliluutnantti 955 nyökkäsi vastaukseksi. Hän tiesi vallan mainosti, miksi Kenraali oli valinnut hänet tehtävää varten. Se ei johtunut hänen ylivertaisista taidoistaan taistelussa. Se ei johtunut siitä, että hän oli uskomattoman älykäs. Se ei johtunut hänen kyvyistään jäljittää lähes mitä tahansa missä tahansa, vaikka ilman näitä uusia apuvälineitäkin. Se ei johtunut hänen äärimmäisestä lojaaliudestaan nazorakeille. Se johtui siitä, että hän rakasti työtään, rakasti sitä enemmän kuin yksikään toinen torakka. Ja tämä tehtävä sai hänet aivan erikoisen hyvälle tuulelle, onnellisemmaksi kuin vuosiin. Hän melkein hymyili.

    ”Oletan tietenkin, että tahdot hieman koeajeluttaa sitä ennen varsinaista tehtävää?” Kenraali kysyi, tietäen vastauksen jo ennen kuin se tuli.
    ”Tästä pitäisi tulla hauskaa.”

    Kävellessään pois huoneesta Kenraali toivoi hartaasti mielessään uskollisen eliittisotilaansa onnistuvan tehtävässään. Hän ei luottanut ”liittolaisiinsa” pätkän vertaa, ja Klaanin johtohahmo vankina osoittautuisi varmasti hyväksi pelimerkiksi.

  • Tervetuloa Klaanoniin

    Klaanon

    Siitä on jo vuosia, kun Tawa ja Visokki perustivat Bio-Klaanin. Vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja. Vuodet ovat kuluneet suurimmaksi osaksi rauhan merkeissä – ellei lukuun oteta muutamaa vakavaa välikohtausta. Klaanin historian aikana niitäkin on ollut. Elämä ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista. Puhumattakaan siitä, kuinka vaikeaa ruusuilla tanssiminen on. Klaani on rauhan tyyssija. Sinne hakeutuvat ovat yleensä rauhaa kaipaavia Matoraneja, työnsä päättäviä Toia, hylkiöitä, syrjittyjä olentoja. Klaani on turvapaikka niille, jotka sitä hakevat.

    Näiden vuosien aikana olemme saaneet rakennettua suunnattoman linnoituksemme saaren etelärannikolle. Lisäksi hieman Bio-Klaanin linnoituksesta pohjoiseen sijaitsee suuri Arkistomme, johon keräämme kaiken tiedon. Arkistoissa minäkin istun kirjoittamassa tätä muistelmaa. On hienoa tietää, että on paikka, minne mennä, missä asua – ilman pelkoa hyökkääjistä, jotka ryöstävät kodit ja tappavat asukkaat. Ilman Bio-Klaania suurin osa meistä olisi kuollut. Onneksi Klaani ottaa suojiinsa apua tarvitsevat. Mata Nuin ritarikunnalta, Makutain veljeskunnalta tai Pimeyden metsästäjiltä pakenevat saavat turvapaikan. Yksikään noista järjestöistä ei vie meiltä ystäviämme.

    Näin päätän tämän luvun muistelmissani ja siirryn jatkamaan tärkeiden paperikääröjen järjestelyä ystäväni ja kollegani Gahlok Van kanssa. Eläköön Bio-Klaani ikuisesti.

    — Arkistonhoitaja Vaehran

    Informaatiota

    Spoileri

    Näin liityt mukaan

    Spoileri

    Lähetä seuraavat tiedot yksityisviestillä jollekulle adminille tai moderaattorille:
    1. Nimi
    2. Naamio ja elementti (Jos on)
    3. Laji
    4. Ulkonäkö
    5. Luonne
    6. Aseet
    7. Historia/hahmokuvaus* (Ei tarvitse olla pitkä)
    Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia.

    Säännöt/ohjeet kirjoittamiselle

    Spoileri
    • Hahmojen määrää ei rajoiteta, mutta ei ole suositeltavaa olla enempää kuin kaksi päähahmoa. Pienemmässä roolissa olevia sivuhahmoja ja kertakäyttöhahmoja saa olla. Ei ole kuitenkaan järkevää luoda hahmoja turhaan. Kannattaa luoda hahmo vain, jos sille on tarinallista käyttöä.
    • Vain omia hahmoja on lupa liikuttaa. Kysymällä luvan muilta pelaajilta myös muiden hahmojen liikuttaminen on sallittua. Yhteisiä hahmoja saa liikuttaa, kunhan ei sotke muiden suunnitelmia. Toisten kanssa voi sopia, mitä hahmot tekevät ja suunnitella, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Lisäksi ei kannata kirjoittaa yhtä aikaa kuin samasta asiasta kirjoittava toinen jäsen.
    • Yleensä on hyvätapaista merkitä viestin alkuun tapahtumapaikka lihavoidulla tekstillä.
    • Tämä roolipeli ei ole kuten roolipelit yleensä. Klaanon Rope muistuttaa enemmänkin isoa tarinaa, jota kaikki yhdessä kirjoittavat. Siispä kannattaa käyttää aikaa kuvailemiseen, hyvään kerrontaan ja muihin asioihin, joita esimerkiksi fanfictionissa/novellin kirjoittamisessa painotetaan.
    • Yrittäkäämme välttää suuria ristiriitoja BIONICLE:n kaanonin kanssa. Pieniä (ja oikeastaan vähän suurempiakin) vapauksia on otettu ja otetaan, mutta pääosin ei rikota mitään.
    • Älä tee über-hahmoja. Ne ovat laimeita. Myöskään useamman kuin kahden elementin Toat eivät ole sallittuja. Pyri myös tekemään hahmoistasi kirjoittamisen arvoisia (jos tiedät, mitä tarkoitan, herra/rouva/neiti lukija).
    • Käytä järkeä. Pätee kaikkialla ja kaikkeen.
    • Käytä tekstieditoria, kuten Microsoft Wordia tai OpenOffice.orgia viestien kirjoittamiseen. Tämä ei ole sääntö, mutta on suositeltavaa kirjoittaa viestit jossain muualla kuin Klaanin ropetopicin tekstilootassa. Jos sivun vahingossa sammuttaa tai selain kaatuu tai jotain muuta ikävää tapahtuu, mahdollisesti useamman kymmenen minuutin työ voi mennä hukkaan. Jos muuta tekstieditoria ei ole käytettävissä, käytä vaikka Notepadia (Windowsin Muistio).

    Pelaajien ja vihollisten hahmokuvaukset/historia
    Klaanilaiset

    Toa Kapura

    1. Toa Kapura
    2. Shan, luo satunnaisia elementtihyökkäyksiä. Tuli/Painovoima
    3. Toa
    4. Punainen, Hopeaa panssareissa
    5. Pystyy ajattelemaan keskellä taistelua, taistelee rauhallisesti
    6. Tikari, miekka
    7. Liittyi Klaaniin kauan aikaa sitten mutta oli suorittamassa erästä tehtävää, kunnes palasi vähän aikaa sitten

    Matoro The Blacksnow

    1. Matoro
    2. Matoron naamio oli alunperin kanohi Iden,Mutta hän vaihtoi sen Matoriin, Suunnistuksen suureen naamioon. Nykyään hänellä on Cencord, Mielen naamio jolla voi suojata mielensä,lukea ajatuksia,poistaa ja lisätä asioita muistiin, muokata ajatuksia, ja tuhota mielen. Vanha naamio on edelleen paikassa nimeltä jemma klaanin huoneessaan. Matoro hallitsee voimakakasti jää-voimia, sähkövoimia ja energiavoimia kahdella miekallaan.
    Hänellä on myös parannusvoimia.
    3. Kyborgi-Toa
    4. http://bkonline.ning.com/photo/matoro-ver-6-kai
    5. Matoro on älykäs ja hiljainen hahmo joka on hyvin ketterä,ja pystyy liikkumaan melkein ääneti. Hän havaitsee pienetkin äänet ja hänellä on todella hyvä näkö, johtuen teleskooppisilmistä.
    6. Aseena hän suosi ennen pitkää keihästä,Jääkeihästä mutta nykyään hän käyttää Energiaterää ja Sähkösäilää. Hänen toinen kätensä on kokonaan mekaaninen,ja siinä on tietokone, terä, harppuuna ja paljon muuta kuten hänen kanisterinsa kaukosäädin. Sveitsiläinen linkkuveitsi siis.
    7. Historiaa en nyt jaksa paljoa alkaa kirjoittamaan. Elin aluksi Ko-Matoranina Zanga Nuilla, kunnes tulin saaren toa-tiimin jäseneksi entisen toamme Zokon tehdessä kuusi toaa. No, koimme kaikkea jännää kun pelastimme saaren kerta toisensa jälkeen. Tiimin jäsenet vaihtelivat, ja jossain vaiheessa minusta tuli tiimin johtaja. Olin kierrellyt paljon maailmaa ja minulla oli yhteyksia Mata Nuin ritarikuntaan. Eräässä pahassa vahingoittumisessani minust tehtiin Kyborgi toa…
    + Lainauksia:
    ”Muista…toat eivät näytä pelkoaan.Se tekee meistä heikkoja.”

    ”Kuolen mielummin kunniakkaasti, Kuin elän pahuudessa!”

    Umbra

    1. Nimi Umbra
    2. Naamio ja elementti Valo ja Varjo, Kanohi Mordus, Kopioinnin naamio
    3. Laji Toa
    4. Ulkonäkö keltamusta
    5. Luonne Iloinen, sarkastinen, joskus hyökkäävä, nykyisin Hordika-myrkyn ja varjon turmelema
    6. Aseet keltainen miekka, ketjut, Mukautuva haarniska, Exo-kanuuna, terät
    7. Historia Toat/Metsästäjät sodan aikana Av-Matoranista muuttunut valon Toa jolla on pitkä historia. Nykyisin turmeltunut varjojuotikkaista.

    Mr. Killjoy

    Puoli: Klaani

    1: Mr.Killjoy

    2: Hallitsee tulen ja shkön voimat. Kyborgisen kehonsa ansiosta hallitsee myös tekniikan hyvin. Ei naamiota.

    3: Ei Tiedossa

    4: Isokokoinen punamustalla haarniskalla varustettu. Kantaa myös kypärää jossa palaa ikuiset liekit.

    5: Salaperäinen, kovinkaan moni ei tiedä taustoista. Työskentelee mieluiten yksin. Ei koskaan antaudu ja taistelee vaikka kuolemaan asti.

    6: Käyttää pääasiassa kahta katanaa, mutta työskentelee silloin tällöin myös ison kirveen kanssa.

    7: Entinen pimeyden metsästäjä. Tulee kunnolla toimeen vain harvojen Klaanilaisten kanssa, sillä on taistelut ennen näitä vastaan. Tuntee kuitenkin velvollisuudekseen auttaa Klaania.

    Tahu Mata

    1. Nimi: Tahu Mata
    2. Naamio ja elementti: Elementti tuli ja varjo. Naamio Hau.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Mustan ja Matapunaisen värinen toa.
    5. Luonne: Iloinen, vitsailee usein. Välillä kovin hiljainen ja yksinäinen.
    6. Aseet: Tulimiekka
    7. Historia: Lue Tahu Matan elämä ja teot

    Keetongu

    1. Nimi: Keetongu (ei tarinan Keetongu, pelkkä yhteensattuma)
    2. Naamio ja elementti (Jos on) ei ole.
    3. Laji: Keetongun laji
    4. Ulkonäkö: http://www.flickr.com/photos/kumipallomaa/4280520941/
    5. Luonne: Ei mitään ihmeellistä
    6. Aseet*: Ei ole. Komentaa Klaanin pientä Steampunk-laivuetta.
    7. Historia* Erosi perheestään Visorak-vainojen aikana ja liittyi Klaaniin hieman Suuren Mullistuksen jälkeen. Asuu majakassa.

    Summerganon

    1Nimi: Summerganon

    2Naamio ja elementti Huna, jää (elementtivoimia ei kuitenkaan
    oikeastaan ole)

    3Laji: Toa

    4Ulkonäkö: Summerganon on nykyään valkoinen toa, jolla on panssarissaan myös punaista. Perus toan kokoinen.

    5Luonne: Lämminsydäminen ja kiltti, mutta raivokas taistelija ja
    joskus jopa synkkä, mutta tämän piirteen huomaavat vain harvat.

    6Aseet: Pitkähkö miekka.

    7Historia Summerganon oli matoran Metru Nuilta ja toa-kiven saatuaan hänestä tuli jään toa. Ko-Metrussa hän joutui vanhan tiiminsä kanssa makutojen brutaalin hyökkäyksen kohteeksi, jossa kaikki hänen tiimitoverinsa saivat oletettavasti surmansa. Summerganon selvisi ja ajan myötä hän päätyi Bioklaanin saarelle.

    Troopperi

    1. Troopperi
    2. Hau, tuli
    3. Toa
    4. Puna-musta, punaisiin ja kullankeltaisiin panssareihin pukeutunut. Musta Hau.
    5. Ystävällinen ja seikkailullinen. Hiukan innnokas.
    6. Miekka ja tulikeihäs.
    7. Oli Matoran Metru Nuilla, meni Mata Nuille, palasi Metru Nuille (kuten muutkin) ja muuttui siellä Toaksi. Tuli myöhemmin Klaaniin.

    Erityistä: Lemmikkihikaki Hikka, sekin Klaanilla.

    Guardian

    1. Nimi: Guardian (”Guartsu” ystävien kesken), käytti Pimeyden metsästäjien joukoissa koodinimeä Tuomari
    2. Elementti: Kykenee käyttämään plasmaa, mutta koska kuului sodassa ns. jalkaväkeen, hänen käytössään on vain plasmakatse, joka ei sekään toimi jos mekaanisen silmän poistattaa.
    3. Laji: Skakdi
    4. Ulkonäkö: Sininen skakdi hopeisilla panssareilla. Vasemman silmän tilalla on täysin mekaaninen kiikari.
    5. Luonne: Ajoittain vaitelias ja ajoittain eksentrinen tilanteen mukaan. Ainoa asia, josta Guardianissa voi olla varma on ennalta-arvaamattomuus.
    Guardian viljelee puheessaan sarkastista huumoria. Hän on hyvä ja karismaattinen johtaja, mutta ajoittain joutuu kuitenkin kyseenalaistamaan omat päätöksensä. Guardianilla on myös skakdiksi poikkeuksellisen vankka oikeudentaju ja hän pyrkiikin poistamaan lajiansa kohtaan kertyneet ennakkoluulot, mutta ei ole sisäistänyt moraalikoodiinsa Toa-soturien ”älä tapa”-käskyä. Guardian ei pidä tappamisesta, mutta pitää sitä vaihtoehtona.
    6. Aseet: Plasmatykki, jonka piilopaikka on tuntematon ja josta on parempi olla kysymättä. Heittoveitsiä piilotettuina ympäri haarniskaa. Puoliautomaattinen Zamor-pistooli.
    7. Historia: Aikaisin havainto Guardianista oli Zakazin sisällissodassa, jossa hän taisteli Nektannin joukkoja vastaan. Sanomattakin on selvää, että Guartsun puoli hävisi ja hän menetti vasemman silmänsä, mutta sai omaksi onnekseen pitää henkensä. Suurin osa sodan tapahtumista on vielä hämärän peitossa.
    Jonkin aikaa sodan jälkeen Guardian rekrytoitiin Pimeyden metsästäjiin. Hänen tehtävänsä kyseisessä organisaatiossa oli petturien ja vakoojien etsiminen ja eliminoiminen. Tuntemattomassa vaiheessa uraansa Guardian joutui kuitenkin Klaania vastaan, mutta päätyi moraaliarvojensa kyseenalaistamisen johdosta yhdeksi nuoren organisaation johtajista. The Shadowed One pitää Guardiania tästä hyvästä petturina ja haluaa hänet eliminoiduksi.

    Tällä hetkellä Guardian on yhdellä eteläisistä saarista suorittamassa salaista tehtävää. Hänestä ei ole kuultu hetkeen ja monet klaanilaiset ovatkin alkaneet epäillä pahinta.

    Jake

    1. Nimi: Jake
    2. Naamio ja elementti: Turaga Nujun kanohi (Matatu), tummemman harmaana. Valkoinen raita naamiossa. Elementti: Jää ja betoni.
    3. Laji: Toa, lyhyt sellainen…
    4. Ulkonäkö Naamio on se turaga nujun kanohi (Matatu) valkoisella raidalla, ohuet jalat, tummanharmaat, valkoiset jalkaterät, Paksut käsivarret, valkoiset, iso tykki josta menee ketjut Jaken olkapäihin. Musta keskivartalo.
    5. Luonne: Aika ebil, tykkää tuhota asioita ja nauraa ilkeästi päälle.
    6. Aseet: Iso tykki, josta ketjut olkapäihin.
    7. Historia: Jake oli ennen elämän ja ajan toa ja hyvinkin über, muttaeräänä kauniina päivänä hän käveli yhteen klaanin torniin ja joku hämärä klaanilainen teki hänelle kokeita, jolloin hänestä tuli jään ja betonin toa, Jake osti Guartsun asekaupasta ison tykin ja lähti tuhoamaan asioita.

    Makuta Nui

    Tässä vähäsen kesti, mutta tulenpa mukaan minäkin.

    1. Nimi: Makuta Nui
    2. Naamio ja elementti: Kraahkan, Varjo
    3. Laji: Makuta
    4. Ulkonäkö: Sprite, MOC by me, MOC by Keetis, click, …
    5. Luonne: Älykäs ja ruumiillista työtä välttävä Makuta. Narsistinen (tämä ei johdu narsistisesta persoonallisuushäiriöstä), sadistinen, julma (ei pahis, mutta tappaisi mieluusti vihollisen, jos koodia ei olisi, tämä ei johdu antisosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä), pilkunviilaaja, absurdi, arvaamaton, ailahteleva, juonitteleva, yllätyksellinen, Rock Police, ylpeä, katea, vihainen, laiska, ahne, kohtuuton, irstas. Okei, pois nuo seitsemän viimeistä. Paitsi ehkä ylpeys. Ja laiskuus.
    6. Aseet: Tuollainen kiva keihään oloinen kaksikärkinen juttu, jota kutsuin Varjojen valtikaksi ficissäni. Muitakin saattaa olla, sillä teen itselleni joskus aseita.
    7. Historia: Syntyi muiden Makutojen tapaan, loi raheja, mm. sarvekkaan prototeräsmyyrän. Sitten vähän Terryn vallankumouksen jälkeen lähti seikkailemaan Tridaxin Olmakin kanssa, varasti vaihtoehtoismaailmasta itselleen Kraahkanin, palasi takaisin omaan Universumiinsa ja jätti veljeskunna. Liittyi Klaaniin. Tarkempaa tietoa saatte, kun ehdin/jaksan (laiskuus) kirjoittaa loppuun syntytarinani.

    Snowman

    1. Nimi: Snowman, joskus myös tittelit ”The” ja ”Toa”. Myös suomenkielinen Lumiukko käy aivan hyvin.

    2. Naamio ja elementti: Naamiona Kanohi Aixor. Snowmanin naamalla se näyttää porkkananenältä. Aixor on johdatuksen naamio, joten Snowman mm. tietää asioita, joita hänen ei tulisi tietää, ja ”kokee johdatusta”. Elementtiä ei ole, mutta Snowman koostuu lumesta, tai vastaavasta. Hän siis pystyy hyvin mm. muuttamaan muotoaan, naamioitumaan tai vaikka jakautumaan moneksi.

    3. Snowman ei oikeastaan ole toa. Teoriat vaihtelevat, itse hän sanoo syntyneensä, kun joku laittoi toa-kiven lumiukon sisään, mutta kaikki eivät pidä sitä totena.

    4. Ulkonäkö: Valkoinen, toamainen hahmo. Kuitenkin keskiverto-toaa pidempi, rotevampi ja tukevampi. Huonohko ryhti.

    5. Rauhallinen, puhelias ja huumorintajuinen. Snowman ei pidä taistelemisesta, ja yrittääkin aina puhua ensin itsensä ongelmista. Saattaa hieman hätiköidä ongelmatilanteissa, mutta toisinaan on tyyneyden perikuva. Tiimityöskentelijä sanan varsinaisessa merkityksessä, aina mielummin ryhmässä kuin yksinään.

    6. Aseet: Kaksi valtavaa terää, joiden sisällä on jonkin sortin ketjumekanismi. Niitä voi roikottaa ketjujen varassa, tai pitää kiinteästi hakkuina. Varret venyvät. Lisäksi iso, vanhanaikainen painetykki, jossa riittää kyllä tehoa, toimivuus nyt on vähän niin ja näin.

    7. Historia. Snowman on menneisyydessään taistellut monesti pahaa vastaan (mm. uskollisen sammakkomaisen lemmikkirahinsa Napon, ja kiertelevän karun veden toa Elgenin kanssa), ja viettänyt suuren osan elämästään maailman meriä seilaamalla. Puutteellisten elementaalivoimiensa johdosta harjoitellut kovasti lähitaistelua, hiiviskelyä ja muita hyödyllisiä taitoja. Hänellä on (hieman säälittävä) arkkivihollinen, sikaria polttava skakdi Vigarok. Nykyisellään Snowman on kuitenkin Klaanin hyvin leppoisa vakioasukki, joka viettää aikaansa lauleskellen ja jutellen niitä näitä.

    Kerosiinipelle

    1. Nimi: Kerosiinipelle
    2. Naamio ja elementti: Kanohi Friik, molekyylimuokkauksen naamio. Käytännössä näyttää Matatulta. Pääelementti jää, mutta myös joitakin kasvillisuusvoimia.
    3. Laji: Toa, toki.
    4. Ulkonäkö: Valkoista ja vaaleanvihreää haarniska-ish-juttua pitävä hupaisan näköinen hahmo.
    5. Luonne: Tiedemiestyyppi, joka tutkii aina kaikkea. Pyrkii ottamaan asioista selvän ennen niihin kajoamista. Siksipä taisteluun joutuessaan kaivaa suurennuslasin esiin ennen asetta.
    6. Aseet: Keihäs, jolla voi tökkiä porukkaa kauemmaksi.
    7. Historia: Entinen artakhalaistoa, jolla lienee vielä jokin universaali tehtävä täyttämättä, koska ei ole vielä turagaksi muuttunut. Pelasti Artakhan naamion laumalta häijyjä makutoja. Seikkaili tämän jälkeen jonkin aikaa Toa Loimun ja Takalol-otuksen kanssa. Klaanissa Kerosiinipellellä on verstas, joka sisältää kunnioitettavan kokoelman elektronista krääsää. Jotkut väittävät Dox-nimisen, harvoin ihmisten ilmoilla näyttäytyvän moderaattorin pitävän majaa ja metsästävän hattuja tämän paikan syövereissä, mutta tästä ei ole löydetty todisteita.

    Glatorianking

    1. Glatorianking
    2. Suuri Avohkii (Voimaton)
    3. Toa
    4. Resuinen, viitta, valkohopea.
    5. Rauhallinen, kokenut, nopea, ketterä, suht vahva.
    6. Miekka, nyrkkirauta
    7. Arthkan salainen projekti, joka päätyi makutojen käsiin ja tuli pahaksi, mutta lopulta pääsi Pois pahuudesta, ja sai tarkoitetun muotonsa, mutta jokin, meni pahasti pieleen ja…

    MahriKing

    1. Nimi: MahriKing
    2. Naamio ja elementti: Mysteerinen Arthonia muistuttava naamio, ei osaa käyttää naamiotaan, elementtinä tuli
    3. Laji: Toan ja Rahin fuusio
    4. Ulkonäkö: spritejeni mukainen, olet varmaan nähnyt
    5. Luonne: Lyhyt temperamentti, muttam yös rohkea ja ystävällinen
    6. Aseet: energiakeihääs, pystyy sieppaamaan vihollisen energiaiskuja, kuten laserammuksia ja voimasäteitä, myös elementti-iskuja, jah eittämään ne takaisin lähettäjäänsä kohti
    7. Historia: Eli tavallista elämää Matoranina, muuttui myöhemmi nToaksi, ja yhdistyi lohikäärmerahiin.

    Domek

    1. Nimi: Domek, Valon Edustaja (”The Light One”)
    2. Naamio ja elementti: Avohkiin näköinen, mutta verrattain heikompi naamio. Elementtinään Valo.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Cornellin punaiset raajat, kullan värinen naamio, haarniska, kädet ja jalat. Pukeutuu usein lierihattuun ja puoli-räikeään huiviin
    5. Luonne: Domek on erittäin boheeminen ja käytäytyy hyvin muukalaisesti, mikä synkaa hyvin hänen boheemisuuden kanssa. Hän usein kävelee usein edestakaisin samassa paikassa, puhuu joskus itsekseen tai muuten vain liikkuu oudosti. Erittäin uskollinen omiin makuun ja vaistoihin, eikä yleensä puhu paljon jos ei tapahdu mitään mikä vetää hänen kiinostustaan tarpeeksi, jolloin hän usein heittää omat kommentinsa asiasta.
    Siitä huolimatta Domek on hyvin lämminsydänminen ja huolehtivainen, vaikka ei usein näytäkään siltä heikon kommunikointitaitojensa takia. Hyvin korkea moraali, eikä koskaan halua tappaa ketään ellei kyseessä ole viimeinen vaihtoehto ja rakastaa taidetta ja kulttuuria. Pyrkii aina ajattelemaan rationaalisesti.
    Domekilla on myös hyvin paljon paranoian ja pakko-oire häiriön vihjauksia.
    6. Aseet: Eräänlainen hilpari ja usein muita salkoaseita sekä kahta veistä.
    7. Historia: Domek oli Degoh Nuin kaupungissa syntynyt Av-Matoralainen, joka valittiin paikallisen järjestön päätöksestä sen seuraavaksi Toa-vartijaksi ja järjestön Valon Edustajaksi (”The Light One”).
    Vahingollisesti Domek oli järjestön toimenpiteitä vastaan ja joutui montakin kertaa ankariin rangaistuksiin kun ei toteuttanut järjestön toiveita, joten hän lopulta pakenea järjestön vaikutuksesta. Hän viimein onnistui kun lavasti oman kuolemansa ja pakeni viemäriverkoston kautta pois saaresta. Sitemmin Domek vaelteli saaresta saareen kunnes päätti viimein asettua Bio Klaaniin.
    Tällä hetkellä Domek vaeltelee Klaanin ulkopuolella maailmaa katsomassa.

    ÄmKoo

    1.Nimi: ÄmKoo

    2.Naamio ja elementti: Miru Nuva(voimaton), Ilma ja varjo (ainakin nimellisesti, ei suosi elementtivoimien käyttöä)

    3.Laji: ennen Toa, tiettyjen fyysisten ja henkisten muutosten jälkeen ÄmKoon lajia on ollut mahdoton määritellä.

    4.Ulkonäkö: Kuin musta Toa, jolla myrkynvihreä naamio, kämmenet ja jalkaterät. Suosii mustaa viittaa ja/tai kaapua. Punaiset silmät.

    5.Luonne: Tilanteesta riippuen hyvinkin mukavaa, taikka vaihtoehtoisesti kamalaa seuraa. Luotettava, pitää asiat mielellään omana tietonaan. Nauttii vastustajiensa ivaamisesta ja joutuukin tästä syystä usein vaikeuksiin. Pyrkii välttämään vihollisten aliarvioimista. Parhaiten ÄmKoon luonnetta kuvailee sana ”hämärä.”

    6.Aseet: Koruttoman näköinen katana-miekka, jonka kahvan päässä punaisena hohkaava kivi. Miekka on ulkonäöstään huolimatta äärimmäisen vaarallinen ja kykenee leikkaamaan lähestulkoon mitä tahansa. ÄmKoo on aikojen saatossa oppinut käyttämään miekkaansa äärimmäisen taitavasti ja tästä syystä hän on lähitaistelussa erittäin vaarallinen vastustaja.

    7.Historia: ÄmKoo oli joskus matoran ja sen jälkeen Toa. Toimittuaan Toan virassa hän joutui kuitenkin erimielisyyksiin tiiminsä kanssa ja korruptoitui. Myöhemmin muuan Makuta yritti imaista ÄmKoon osaksi itseään, mutta ÄmKoon tahdonvoima voitti Makutan vastaavan ja ÄmKoosta tuli fuusiokehon hallitseva osapuoli. Myöhemmin ÄmKoosta tuli yksi Klaanin johtohahmoista, tosin nykyään hän liikkuu Klaanin alueilla hyvin vaihtelevasti ja on usein poissa hyvinkin pitkiä aikoja. Syy tähän on toistaiseksi tuntematon.

    Muuta: ÄmKoon yhdistyminen Makutan kanssa toi hänelle erään hyvin poikkeuksellisen kyvyn. ÄmKoo kykenee tallentamaan haarniskaansa erilaisia naamiovoimia ja käyttämään näitä taistelussa hyödykseen vaihtelevalla menestyksellä. Niin ironista kuin se onkin, ÄmKoon kasvoilla lepäävä naamio on toimintakyvytön joten ÄmKoo ei hallitse levitaatiota. Tästä huolimatta hänellä on kuitenkin hallussaan monia erittäin käteviä naamiovoimia, kuten esimerkiksi teleportaatio ja aineettomuus.

    Kupe (Radiak)

    1. Nimi: Kupe (Lempinimet ovat: Kepu, Radiak)
    2. Naamio ja elementti: Feln, parantamisen naamio | Tuli, Vesi
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Kupe on tulen ja veden toa, väriltään hän on sini-valko-punainen. Kupessa on hieman kokoeroa muihin, hän on pienempi kuin muut, hänellä on Feln niminen naamio, se on pyöreä, valkoinen, jossa on ppunainen plus-merkki, naamiosta kaareutuu pitkä piikki taaksepäin.
    5. Luonne: Ystävällinen, auttaa muita mielellään.
    6. Aseet: Molemmissa käsissä on piilotetut punaiset terät, ne ilmestyy esiin käsivarresta ja toimivat erinomaisina aseina.
    7. Historia: Kupe oli ennen vain tulen matoran, kunnes sai kahden elementin toakiven: tulen ja veden.

    Tahurakki

    Hahmo 1. Tahurakki-Klaanilaiset
    2. Naamio ja elementti: Elemenntti tuli, naamio Ragnus
    3. Laji: Accar (Toamainen otus, jokseenkin)
    4. Ulkonäkö: Puna-hopeat suojukset, hiukan haavoja ja arpi naamiossa
    5. Luonne: Hiukan kiivas, innokas taisteluun, avulias
    6. Aseet: Accar-miekka (BTW, Saako hahmolla olla muitakin aseita välillä?)
    7. Historia: Syntyi, kun fuusiokeihään kopio lävistää Tadran nimisen Accarin. Ja loppua historiaa pitää kirjoittaa ficiin ja sen kirjoittaminen tähän veisi kauan kun fici ei ole valmis, ekä sen todennäköinen jatko-osa, että ei tähän paljoa voi vielä laittaa :p

    Voyager

    Nimi: Voyager

    Naamio ja elementti: Miru naamio. Elementti ilma.

    Laji: Toa

    Aseet: Miekka ja Energiajousi (Jousiase)

    Historia: Oli Mata Nuilla matoran ja muuttui Toaksi. Tuli Klaanille.

    Konguboss

    1. Nimi: Konguboss
    2. Naamio ja elementti: Miru, ilma.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Vihreä
    5. Luonne: Avulias, hullu
    6. Aseet: Kirves, puukko
    7. Historia: KooBeesta ei tiedetä paljon mitään muuta kuin, että hän syntyi Mata Nuilla ja saapui kanisterissa Bio-Klaanin saarelle.

    Peelo

    1. Nimi: Peelo

    2. Naamio ja elementti: Ei ole, mutta on harvinaisen nopea ja
    ketterä.

    3. Laji: Mekaaninen Androidi/kyborgi

    4. Ulkonäkö: Pikimusta, tumma toan kokoinen hahmo, jolla on naamion keskellä pieni, vihreä valopiste.

    5. Luonne: Ei kaihda mitään, ei edes vaaroista suurinta. Huimapäinen useimmiten, mutta osaa kadota harvinaisen taitavasti paikalta jos tilanne käy tukalaksi.

    6. Aseet: Sisään taittuvat/vetäytyvät ranneterät ja pienet kiinni tarttuvat räjähteet.

    7. Historia: Oli Matoran, joka poikkesi muista. Hänet otettiin tieteellisiin testeihin kun hän oli eräänä kauniina päivänä kävelyllä metsäpolulla. Klaanin puolella, henkeen ja vereen. Ei erityisemmin pidä skakdeista.

    Oliolli

    1. Oliolli
    3. Tuntematon, ainakin vielä
    6. Nyrkit
    7. Kävellyt oudossa tyhjähkössä paikassa pidempään kuin muisti luotettavasti kantaa

    KGBio

    1. Nimi: KGBio
    2. Naamio ja elementti: Kraakhan, varjo
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Tumma, punainen ja musta haarniska, repaleinen ja kärvähtänyt tumma viitta
    5. Luonne: Yleensä rauhallinen, saattaa ”räjähtää” suuttuessaan. Pysyttelee omissa oloissaan.
    6. Aseet: Voimakeihäs (Powerlance)
    7. Historia: Ei tiedetä tarkasti. Seikkaili ympäriinsä. Myöhemmin liittyi Klaaniin

    Faxadosq (OEUGUAMN)

    1. Faxadosq (OEUGUAMN)

    2. Naamio on Hau Nuva, jossa on hyvin varustettu lasersilmä. Elementit ovat Valo ja Varjo.

    3.Hän on kyborg-Toa, joka on fuusioitunut MNR:n jäsenen ja Rahin kanssa.

    4.Faxasdosq ei koskaan ole Titaani-muodossaan, kun on Klaanin tehtävillä, tai Klaanin saarella. Hän on (ihme kyllä) musta, tummanpunainen ja hopea, vaikka ei hallitse Tulta, vaan Valoa.

    5.Faxadosq on rauhallinen, mutta kiivastuu nopeasti taistelussa. Häntä pidetään outona ja syystäkin.

    6. Aseet ovat Mukautuva haarniska, pieniä aseita panssarissa ja miekka.

    7. Hän Daxin klooni, joka on fuusioitunut monen hahmon kanssa ja on nykyään Klaanissa.

    Blezer

    Nimi : Blezer

    Naamio: Jarrlin

    Elementti: Jää

    Laji: Toa variaatio

    Ulkonäkö: Pohjaltaan mustan-harmaa toa jolla on erittäin paljon hopeista panssaria päällään. Hänen oranssin-keltainen haun näköinen maski erottuu erittäin hyvin muusta värityksestä. Viitansa sinertävä ylettyy hieman kantapäiden yläpuolelle.

    Luonne: Häilyvä, Erittäin arkaluontoinen suorastaan ylitunteelinen. Hän ei ole päällepäin agressiivinen, mutta ärsyytnyy kuitenkin helposti jos osaa vedellä oikeista naruista.

    Aseet: Riimumiekka [varastettu atm.] Silmittömän suuri nuija.

    Historia: Blezer… Yksi Hopeakäden viidestä ritarista. Hopeakäsi oli niinsanottu ritari neuvosto hänen kotisaarellaan. Skakdien hyökätessä saarelle neuvosto kuitenkin kukistui ja vain kaksi jäi henkiin. Blezer ja Ulther. Ulther antautui skakdeille ja poloinen otettiin vangiksi. Blezerin Riimumiekka vietiin jolloin hän lähti vorojen perään päätyen lopulta klaanin saaristoon.

    Viholliset

    Gaggulabio

    1. Gaggulabio
    2. Kivi-Skakdi, kypärä näyttää kanohi Garailta
    3. Skakdi
    4. Keltaruskea, hieman mustaa, lihaksikas, lyhyt, kypärä
    5. Ahne, vallanhimoinen, suoraviivainen
    6. Miekka
    7. Johtaa pientä Skakdi-yksityisarmeijaa. Eniten maksavan puolella

    Zyxax

    Zyxax
    Zyglak-komentaja joka valloitti Orto Nuin saaren.
    Ei hallitse mitään voimia, paitsi pientä telekinesiaa, jonka oppinut Makuta Spiriahin opissa vuosituhansia sitten. Vastustuskyky elementaalihyökkäyksiin. Sekä Protodermistaudin levitys.
    Käyttää aseinaan kilpeä, miekkaa ja keihästä.
    On ulkonäöltään liskomainen, vihreä ja haisee kuolleelta kalalta.
    Pienen Zyglak-komppanian komentaja joka on taitava soturi. Ylimielinen ja töykeä olento joka vihaa Matoraneja.

    Avde

    1. Nimi: Avde, tunnetaan lempinimillä ”Punainen Mies”, ”Syvä Nauru”.
    2. Naamio ja elementti: Tummansininen, voimaton Pakari. Elementti todennäköisesti varjo.
    3. Laji: Tuntematon
    4. Ulkonäkö: Tummansinisen naamion, punaisen kehon ja mustat raajat omistava Matorania muistuttava hahmo. Tämä on kuitenkin vain hämäystä, sillä Avde on kaukana Matoranista. Hänen todellinen muotonsa on pimeys, jota hän jättää jälkeensä. Ne harvat, jotka ovat nähneet Avden todelliset kasvot ovat menettäneet joko henkensä tai järkensä.
    5. Luonne: Avden Matoran-muoto vaikuttaa olevan rauhallinen ja lämpimästi hymyilevä persoona, mutta hämäys paljastuu heti kun hän avaa suunsa.
    Silloin ulos tuleva ääni on petollinen ja ivallinen. Avden ulkokuori on ystävällinen ja pehmeä, mutta sisällä hän on hirviö.
    6. Aseet: Ei aseita, sillä hän ei tarvitse niitä.
    7. Historia: Avden historia on hämärän peitossa. Jotkut sanovat hänen olleen joskus Matoran. Jotkut sanovat hänen olleen joskus Makuta. Toiset uskovat, että hän ei ole kumpikaan.
    Avde väittää itse olleensa olemassa kauemman aikaa kuin yksikään Toa tai Makuta.Se, kuinka paljon hänen puheestaan on totta voidaan kyseenalaistettaa, sillä Avde tapaa valehdella usein.

    Purifier

    1. Purifier
    2. Ei naamiota. Omaa tulen ja maan elementtivoimat
    3. Ei tiedossa
    4. Punamusta kevyt haarniska, kupolimainen pää ja valtavan pitkät, mekaaniset, luurankomaiset raajat.
    5. Purifier on pimeyden metsästäjä, joka on tappanut jokaisen kohtaamansa vastustajansa. Armoton ja nopealiikkeinen. Nauttii vain tuhosta ja ottaa vain työt, joissa saa aiheuttaa paljon tuhoa. Polttaa mielellään vastustajansa.
    6. Käteen liitetty kanuuna, sekä liekinheittimiä olkapäillään.
    7. Tuntematon historia. Tiedetään olleen eräs Killjoyn kilpailijoista.

    Metorakk

    1. Metorakk
    2. Hopeinen piikikäs kypärä
    3. Skakdi
    4. Toaa pidempi, hopeahaarniskainen, sininen Skakdi.
    5. Sotilaallinen, ovela sekä vahva. Hyvä taktikoija ja johtaja.
    6. Tikari, Moukari ja Zamor-laukaisin
    7. Menestyi Zakazin sisällissodassa Gaggulabion rinnalla. Kouliintui sodassa armottomaski ja hyvin sotilaalliseksi, ja nykyään pyörittää menestyvää palkaksoturibisnestä Gaggulabion kanssa.

    Abzumo

    1. Nimi: Abzumo
    2. Naamio ja elementti: Avsa, varjo
    3. Laji: Makuta
    4. Ulkonäkö: Violetin musta ja hopeinen haarniska, musta viitta, naamio on violetin musta.
    5. Luonne: Sadistinen hirviö, vallanhaluinen, narsistinen, suurin piirtein kaikkea, mitä Makutat edustavat, älykäs, hyvä taistelija
    6. Aseet: Pitkä ja terävä silpomiseen tarkoitettu miekka
    7. Historia: Toistaiseksi tuntematon

    Nazorakit

    Kenraali 001: Kaikkien Nazorakien ylin johtaja. Pirullinen ja suunnitteleva, salaperäinen torakka.

    Amiraali 002: Torakkojen sekä merellä että maalla toimivan laivaston johtaja. Hän on kunnianhimoinen ja ovela komentaja.

    Ilmavoimien komentaja 003: Torakkojen lentosotaosaston johtaja, joka ei ole tyytyväinen osastonsa saamaan vähäiseen arvostukseen.

    Totuusministeri 005: Torakoiden propagandaa ja aivopesua pyörittävä karismaattinen johtajahahmo.

    Tohtori 006: Johtaa torakkojen teknisiä tutkimuksia, muunmuassa erikoishaarniskojen isä.

    Salaisen palvelun johtaja 007: Hiljainen ja salaperäinen torakka, joka ylläpitää Nazorakien vakoilukameroita ja varjo-Nazorakien koulutusta.

    Siniset kädet: Nazorakien tiedustelupalvelun kaksi korkea-arvoisinta agenttia (019 ja 020), jotka toimivat 007:n oikeana ja vasempana kätenä. Mystisiä hahmoja, jotka puhuvat teoillaan.

    Eliitit: Heillä on kaikilla kokeellinen kevyt, mutta kestävä haarniska, rakettireput ja suuri arsenaali erilaisia aseita. Varo eliittitorakoita, sillä ne ovat erittäin kuolettavia. Hei, varo, takanasi on yksi.

    Yliluutnatti 955: Kokenut, nauttii tappamisesta. Taktinen mutta antaa joskus tunteille liikaa valtaa. Erittäin tappava taistelija.

    Eversti 437: Ainainen selviytyjä. Puoliksi kyborgi. Myöskin kokenut soturi.

    Kapteeni 666: Täysi tappaja. Omaa mustan erikoishaarniskan, jossa on verenpunainen viilto. Hän on yksi kuolettavimpia taistelijoita.

    000: Abzumon ja Makuta Nuin luoma kaikkien nazorakien äiti. Jopa Tahtorakia isompi ja vahvempi eläimellinen peto, jota torakat pitävät pesänsä keskustassa vankina. Kuningattaren ainoa tehtävä on synnyttää uusia sotilaita.

    Johdantomuistelman ja koko aloitusviestin laati Makuta Nui.