Pimeyden Tyyny

Bio-Klaanin kadut
4 vuotta sitten

Tihkusade teki öisestä maisemasta vieläkin tummemman. Paaco seisoi luimuilleen pysyäkseen kuivempana samalla, kun joukko moderaattoriryhmän apulaismatoraneja levitti eristysnauhoja rikospaikan ympärille. Bio-Klaani oli monen oudon kulkijan ja seikkailijan turvapaikka, mutta murhatapaukset olivat silti harvinaisia. Matoralaisvainajan ruumis oli peitetty tummalla kankaalla.

Askeleet lähestyivät. Pitkäharjaisen skakdin hahmo piirtyi katuvaloja vasten eristysnauhan luona. Apumatoralaiset pysäyttivät skakdin, joka käytti aurinkolaseja jostain syystä myös yöaikaan.

“Hän on ok, päästä vain”, Paaco huikkasi matoralaisille. Bladis käveli kultavihreän moderaattorin rinnalle samalla kun värvätyn murharyhmän matoralaisten kameroiden salamavalot valaisivat ruumista. Bladis veti peitteen uhriparan pään yltä.

“Hyvä, että pääsit, Bladis. Halusin sinun näkevän tämän”, Paaco sanoi hiljaa.

“Mistä on kysymys?” skakdi kysyi nostamatta katsettaan ruumiista.

“Joku Le-matoran löysi hänet, eikä ole puhunut sen koomin.”

“Onko kuolinsyy selvillä?”

Paaco pudisti päätään. “En tiedä. Näyttää kuin hänet olisi vedetty lihamyllyn lävitse.”

Moderaattoritiimin ampuma-asevastaava nosti peitteen koko ruumiin yltä ja tutki sen läpikotaisin.

“Saitko mitään selville?” Paaco kysyi. Sadepisarat valuivat Toan kuulokenaamiota pitkin asfaltille.

Bladis nousi seisomaan ja taitteli aurinkolasit vyölleen. “Tämä matoran ei halunnut kuolla”, hän totesi kääntämättä katsettaan ruumiista.

“Minä tiesin sen. Soittakaa murharyhmälle.” Paaco irvisti. “Piraka vie, tiesin sen. Perse. Perse perse perse.”

“Onko hän tullut?” Bladis kysyi kiinnittämättä huomiota kollegansa sadatteluun.

“Haimies vai? On,” Paaco vastasi vähän kevyemmin. He kääntyivät katsomaan kujalle päin. Eristysnauhojen läpi päästettiin kolmas hahmo. Tämä oli Toa, jonka kasvoilla oli suuri Rau.

“Haimies…” Bladis aloitti. “Hai”, toa tervehti.

Bladis ja Paaco tuijottivat tulijaa. “Hetkinen…” Bladis sanoi ja otti pari askelta lähemmäksi.

“Tämä ei ole haimies.”

“Mitä?” Paaco huusi ihmetellen skakdin takaa.

“Tämä mies on huijari”.

“Mitä ihmettä? Viekää hänet ulos täältä!” Paaco huusi. Perusjäseniä ei kannattanut sotkea moderaattorihommiin.

Avustavat matoranit talustivat sattumalta paikalle eksyneen toan pois. Paaco asteli Bladiksen vierelle.

“Mutta jos tuo ei ollut haimies, niin-”

Bladis nyökkäsi kohti kadunpätkän toista suuntaa. “Tuolla hän on”.

Autiota toriaukiota vastaan näkyi pitkän viikatteeseen nojaavan selakhiaanin hahmo. Bladis vinkkasi. Same hymyili harvinaista monihampaista hymyään.

“Haimies.”

2 thoughts on “Pimeyden Tyyny”

Vastaa