Atheonin kammio, Nimdasaarella siis. Ymmärrätte kyllä.

“Mrhh.. Hipit. Arh. Vihaan niitä. Ja tuo valkohujoppi. Mitä se luulee miekkailevansa..”, Notfun mutisi hyppiessään kivillä kohti luukkua.

Matoro ja Marjonetti taistelivat, nukke tuntui hetken olevan alakynnessä, mutta se hyppäsi ylös, ja tasoitti tilanteen.

“Matoro.. Minun pitää kertoa jotain”, Notfun selitti.

“Ärhh.. Etkö nää, että minulla ei ole aikaa?”, Matoro ärähti.

“No kuitenkin. Oikeasti tässä ei ollut kyse mistään ulottuvuusportista.. Yarr. Vaikka se tuntuukin vaikealta kertoa, menetin tajuntani, ja heräsin hieman sekavana”, Notfun selitti taistelevalle Toalle.

“Hei. Nyt ei ole oikeasti aikaa. Muutenkin, arvasin tuon jo ennestään”, Matoro ärisi, ja pääsi taistelussa niskan päälle.

Notfun oli nyt tarpeeksi korkealla, ja veti luukun kahvasta. Hän pääsi ulos.

“Matoro, tämä on auki jos haluat joskus tulla”, Notfun huusi, ja otti kulauksen rommipullostaan.