Sukellusvene

Ämkoon askeleet kolisivat sukellusveneen metallilattiassa hänen saapueassaan ohjaamoon. Saapuessaan sisään hän näki toverinsa retkottamassa veltosti ohjaajan tuolilla.
“Snowie?”
“Mhmhm?”
“Edistystä radion kanssa?”

Lumiukko työnsi jalallaan tuolin ympäri, ja katsoi Ämkoota harvinaisen apaattisesti.

“Ei niin mitään. Enkä saa enää yhteyttä Visokkiinkaan. Enkä varsinkaan saa tätä venettä käynnistettyä. Olemme oikeasti aika pahassa jamassa.”

Ämkoo kumartui ohjauspöydän ääreen, ja tarkkaili radiota hetken. Se kuitenkin pysyi pimeänä, ja hän suoristui pian ryhtiinsä. Snowman jatkoi puhettaan näyttäen epätoivoiselta.

“Et löytänyt paatin takaosista mitään hyödyllistä?”
“Sikäli kun emme aikoneet järjestää kaalifestivaaleja, niin en.”

Lumiukko väläytti pienen, väsyneen hymyn, ja alkoi taas radion törkkimisen.
“Aina on kuitenkin yritettävä. Eikö?”

Ämkoo poistui ohjaamosta hymyillen hieman itsekin.