Suurehko luola, Nazorakien pesät
Tähän kohtaan sopisi jokin eeppinen musiikki. Siis jos et ole mukana taistelussa. Taistelussa et ehdi miettiä taustamusiikkeja, on kyse hengestä.
Joo.
Niin, siis. Tuo ei liittynyt tähän mitenkään. Aloitan ropepostin vasta nyt.
Kaksi suurikokoista Makutaa taistelevat luolan perällä, lähellä ovea josta Abzumo tuli.
Muut Klaanilaiset kokevat pienoisia ongelmia ”Makutan poikien”, Rahkshien kanssa.
Matoro on tyrmistynyt siitä, että Abzumo ei ollut muistanut häntä. Tai tuntenut. Ihan sama. Matoro sen verran häirinnyt Makutan Veljeskunnan operaatioita että jokaisen itseään kunnioittavan Makutan pitäisi tuneta hänet.
Rahkshit ovat kovempia vastuksia kuin Nazorakit. Ne ovat voimakkaampia ja tappavampia. Niitä vastaan pitää olla ovela.
Toisaalta aloitteen saaminen taistelussa on vähän paha avoimella kentällä ylivoimaa vastaan. Jokaista Klaanilaista kohden on noin kaksi rahkshia.
Matoro torjuu miekallaan rahkshin sauvaniskun. Mustakultainen olento pyörähtää ja vetäisee sauvansa mangetismillä Matoron miekan pois. Jään Toa hyppää ja potkaisee ilmasta käsin – tai jaloin – rahkshia päähän. Jään Toa kaataa rahkshin maahan, mutta silloin toinen olento iskee häntä selkään terävällä sauvalla. Matoro vetäisee refleksinomaisesti Sähkösäilänsä ja ampuu vahvan sähköshokin sokkona taaksensa. matoro yrittää hypätä nousseen vihollisen yli, mutta tämä nappaa Toaa jaloista. Matoro iskeytyy suoraan saman rahkshin piikkeihin selkään. Toan painosta vihollinen tosin kaatuu. Matorolla on rinnassa ja selässä verta vuotavia haavoja. Hänen panssarinsa parannuskivi parantaa haavoja pikkuhiljaa. Tuskallisen hitaasti.
Toa kierähtää kuperkeikan maassa ja ampuu jäätä kaatuneeseen mangetismin rahkshiin. Keltasininen hitauden rahkshi puskee jo päälle ja ampuu sauvastaan hidastussäteen Matoroon. Ulkopuolisen silmistä hidastunut voltti ja potku vihollisen purukalustoon saattaisi näyttää ulkopuolisen mielestä kovinkin tyylikkäältä. Tässä ei ehdi ihailla taidokkaita liikkeitä. Matoro pääsee takaisin jaloilleen, mutta hitauden takia saa kaksi iskua olennon sauvasta. Toa kaatuu selälleen kovaa. Hitaussäteen vaikutus alkaa kadota. Rahkshi hyppää kohti Matoroa. Toa tavoittelee maasta jompaakumpaa aseistaan, Hän tavoittaa käteensä Energiaterän nostaa sen nopeasti ja se iskeytyy juuri oikealla hetkellä keskelle rahkshin rintaa – pitkä terä lävisti sen panssarin ja osui Kraataan.
Jään Toa huokaisee. Hän ei ehdi levätä kovin montaa sekuntia ennekuin ensimmäinen rahskhi hyökkää uudestaan.
Miten niin ei muistanut?? Se sanoi vain, että ei olla tavattu ikinä, mutta tunsi kuitenkin ihan nimeltä!
Ihan helvetin hyvä alku. Ei taistelussa ole aika miettiä musiikkeja.
Maton tyrmistys siitä ettei Zumo tunne sitä on ihan huvittava huomio, aika masentavaa jälkiviisaasti. Parempi olisi jos ei olisi tavanneet.
Rakshi-taistelu on ihan okei, hyvin juostaan läpi kaikki gimmickit. Ne on vaan eliitti-nazorakeja käytännössä, makuta-juttuja ei juuri näy. En tiedä tekisikö Rakshin potkiminen päähän kauheasti, ehkä tässä on ajateltu sellaisia Valon naamio -raksheja.
Tekstissä olevat metakommentit kuten ”Tässä ei ehdi ihailla taidokkaita liikkeitä” ovat kyllä hauskinta osaa tästä, ne tekee muuten aika puuduttavasta tekstistä ihan ok.
Mitenköhän tällaisen kohtauksen tulkitsisi nykyään? Tai koko taistelun? Minusta on hyvä, että näillä on varhainen Zumotaistelu – se tekee Zumon roolin juonen pääpahiksena vahvemmaksi, ja sen läsnäolon finaalissakin paremmaksi. Olisi ihan siisti nähdä kunnon makuta v makuta -mättö nyky-Manun kirjoittamana, Manuhuipennus ei oikein ole reilu kun Zumolla on siru. Ehkä raksheja vastaan taistelisi vähemmän fyysisesti (jotenkin sitä mieltää että ne on helvetin kestäviä) ja enemmän elementtivoimalla ja sen sellaisella.
Lehrak on voimakas ja tappava!
Tästä aistii, että lapsilla on ollut hauskaa voimalistojen koluamisessa. Myös tuntuu jotenkin äärettömän prototyyppiseltä bionicle fanfic osalta, kun mätätään niin klassisia vihollisia ilman mitään rajua uudelleentulkintaa.
Sanoisin, että nämä taistelukohtauksetkin alkavat vähitellen pitää mukana jotain näkökulmaa. Esim. tästä tekee ehkä alkupään settiä paremman erityisesti se, että tässä vähän niinkuin eläydytään Matoroon taistelun tiimellyksessä?