Pimeys Klaanin tai sitä ympäröivien merien alla
Manun tiimi oli kävellyt oudolta haisevassa tunnelissa jo tunteja. Viimeisestä välikohtauksesta oli kulunut Keetongun arvioiden mukaan ainakin neljätoista tuntia. Heidän yllään oli yhä Manun luoma turvaa tuova pimeys, mutta se esti tarkan näkemisen useimmilta ryhmän jäseniltä Makutaa ja kiikarisilmäistä kyborgitoaa lukuunottamatta. He olivat lisänneet hieman valoa vain kahden lyhyen tauon ajaksi.
”Tämä on kuin videopelistä. Etenemme käytävässä kohti vihollisen tukikohtaa ja tapamme eteen tulevat kätyrit”, Keetongu sanoi.
”Paitsi jos kuolemme, emme palaa takaisin tallennuspaikkaan”, sanoi MahriKingin ääni hänen edestään.
”Ei vanhoissa peleissä ollut tallennuspaikkoja.”
”…”
He jatkoivat kulkemista hiljaisuudessa, jonka rikkoi vain askelten ääni. Vaikka kaukana ylpuolella olisikin ollut meri, he eivät kuulisi sitä. Keetongun ja Manun raskaampi käynti erottui Toien askelista. Mitään torakkaan viittaavaa ei ollut näkynyt tai kuulunut aikoihin.
”Ne eivät käytä tätä tunnelia. Muuten olisimme kohdannut vastarintaa”, Summerganon sanoi.
”Eikö se ole vain hyvä?” Makuta Nui vastasi edestä.
”Mutta se ei ole luontevaa”, Summerganon vastasi. Hänen äänessään oli hermoistuneisuutta. Keetongu vaistosi saman.
”Ehkä se on ansa.”
Ah, tässä on palanen juonta ”käytäjä:keetongu ei ole varma missä pesä on”, kun mainitaan että nämä ehkä kulkevat meren alla. Maininta siitä että on mennyt jo 14 tuntia on tosi hyvä, harvinainen aikamääre joka parantaa tarinaa aika paljon – näiden osalta. Muuten ei lol, Yö Kauhu on varmaan loppunut jo.
Kyllä tästä tulee fiilis että mennään hylätyssä Moriassa eikä vielä syvällä Pesässä, mikä toimii oikein hyvin.
gamer tongu
gamer tongu
Joka on siis a) hyvä yksityiskohta b) kiehtovaa ja hämmentävä maailmanrakennuksen kannalta, koska videopelit ovat varmaan ihan juttu, mutta hahmon ei ehkä ajattelisi olevan maailman kovin pelaaja.
Myös hyvä kohtalokas ajanmääre. Kirjoittajat eivät vissiin aavistaneet, miten paljon Yö Kauhulla mässäiltäisiin…
Mainio. Pitkä vaellus onkaloissa rytmittää helposti tyki-tyki-tykittelyksi menevää seikkailua. Luonnetta hahmoille; kuinka he suhtautuvat odottavaan meininkiin?
Ah, Matorolla on magical dark vision. Hyvää aikapoikailua Tongulta videopelien suhteen.
Moria ja matka pimeydessä on tämän selvin inspiraatio, joskaan yhteys on toivottavasti hienovaraisempi kuin Sugalla laavaluolassa. Huomio valon lisäämiseksi ja hahmojen ”raskaan käynnin” kuvailu on suoraan sieltä. Ihan toimiva pätkä, joka liittyy tunnelmaltaa muihin aiempiin viesteihin. En kirjoittanut varhaisklaanonissa juurikaan toimintaa.
Mukavaa matkanteon kuvaamista. Videopelikeskustelu on myös hauskan maanläheinen.