Mt.ÄmKoon rinne…

Umbra, Jake, Troopperi, Kapura ja Matoro katselivat alla olevaan laaksoon jonne he aikoivat lähteä. Pakkanen alkoi kiristyä kun vuorella yleisesti tavattavat jääpyörremyskyt alkoivat kerätä voimiaan.

“Meidän pitää päästä pois täältä, tai ainakin alemmalle”, Matoro sanoi. “Jääpyörremyrskyt ovat niin voimakkaita että voimakkaimmatkin Toat jäätyvät”, jään Toa lisäsi.

“Miksei ryhmässämme ole Sään hallinnan Toaa…” Umbra mutisi, potkaisten jääkalikan alas rinteeseen. Kalikka liukuu rinnettä pitkin osuen johonkin kovaan ja metalliseen.

“Mikä Tuo on!?” Kapura huutaa kun vähän lunta putoaa hökötyksen päältä.

“En tiedä, mutta koetan saada sen esiin lumen alta”, Matoro sanoo, alkaen imeä lunta ja jäätä pois metallisen koneen päältä.

Suuret lumimassat lentävät Matoron käsiin jotka Jään Toa heittää alas vuorelta. Pian hän on saanut härvelin esiin ja se paljastuu klaanilaisten vanhaksi Steampunk-laivaksi.

“Toimiiko tuo vielä?” Jake kysyy muilta. Kapura ja Umbra koettavat laittaa koneen päälle mutta kuuluu vain pieni pihahdus ja kone hajoaa osiin.

“Voisimmekohan tehdä tuosta itsellemme kelkan?” Umbra ehdottaa.

“Hyvä ajatus!” Matoro innostuu ja pian Klaanilaiset ja Hikka alkavat rakentaa aluksen osista ja Matoron luomasta jäästä kelkkaa, joka on sininen.

Jonkun aikaa huhkittuaan, Kelkka on valmis.

“Se on aika näppärän näköinen”, Troopperi sanoo ” Mutta kantaako se meidät kaikki?”

“Kohta sen näemme”, Kapura sanoo ja hyppää kelkan kyytiin. “Tulkaa!”

Pian Klaanilaiset viilettävät alas vuoren rinnettä rakentamallaan kelkalla…