Kaikki kirjoittajan Matoro TBS artikkelit

Retro

Valkoinen Käsi: Origins

Kommentoi

Bio-Klaani

Ovi aukesi narahtaen, heijastaen valokolmion pimeälle käytävälle. Kello tikitti pikkutunteja ja käytävät ammottivat tyhjyyttään.

Toa astui ovesta käytävään. Normaalisti hän liikkuisi kuin varjo, mutta nyt hänen liikkeensä olivat kömpelömpiä ja hitaampia.
Matoro käveli hiljaa pitkää käytävää pitkin. Hän meni portaista pari kierrosta ylöspäin. Askeleet kaikuivat pimeydessä.

Kortinlukija luki jäsenkortin ja paineovi aukesi sihisten.
Turvahuoneessa säilytettiin asioita, joita ylimääräiset eivät saaneet käyttää. Pääsy oli vain Klaanilaisille.


̵̷̟̖̮̯ͮͩͨ̓͝nͫ͌ͭ̔҉̢҉̠̮̘ͅi͖̥͈͕̩̘͍̊̄̇͑ͨͥͧ͒̅m̲̩̭̣͍̮͋̑ͅḑ̎̾̋̊҉̳͈̙̯͈̭̭̣a̢͓̱̪̩̖̜̓ͩͧ̉̓͞
͉̤̥̥͇̣̻̻̒ͮ̂ͩ̍̃̾͜͠
Matoro yritti hallita ruumistaan. Jokin hänen mielessään häiritsi häntä.

͓̳̟͕͍͔͙͉̮̉̋n̆͑̐͏̴̪͕î̸̮̖͇͉̲̊ͤ̌̇͌ͯ̈ͪm̷̯͍̝̰ͯ̽ḑ̷͎̣́̅͒͊͌̀a̷͒̾͂͆҉̳

Matoron mielessä pyöri vain yksi sana.
̢̼͇͇͙͓̗͉̬̬͆͒ͥ͋͂ͧ̚
̧̣̣̅̂͊́N̯͓̰͋̊̎ͦͪͫ̉͆͢I̍̌͊ͫ́҉̭̪̖͈̤͡M̰̭̲̌͐̄͗ͤ͊̀́͜͡D̛̫̥̯͊̑̔͛̒͗͡Ȃ͏̛̳̬͇̙̀

Toa katseli väkinäisesti ympärilleen. Hänen silmänsä osuivat lasikupuun jonka alla valkoinen sirpale lepäsi.
Hän käynnisti infrapunan teleskooppisilmänäsä ja väisti liikkeentunnistin-laserin. Toa nousi kömpelösti jalustan tasalle ja siirsi lasikuvun pois. Hänen liikkeensä eivät näyttäneet normaaleilta sulavilta. Ne olivat hitaita ja epätarkkoja.

Lasikupu laskeutui metallilattialle ja Toa nosti valkoisen sirun käsiinsä.


̵̷̟̖̮̯ͮͩͨ̓͝nͫ͌ͭ̔҉̢҉̠̮̘ͅi͖̥͈͕̩̘͍̊̄̇͑ͨͥͧ͒̅m̲̩̭̣͍̮͋̑ͅḑ̎̾̋̊҉̳͈̙̯͈̭̭̣a̢͓̱̪̩̖̜̓ͩͧ̉̓͞

Matoro kurkotti mieltään kaikkialle kehoonsa. Hän kamppaili outoa tunkeilijaa vastaan. Se halusi Nimdan.
͉̤̥̥͇̣̻̻̒ͮ̂ͩ̍̃̾͜͠
͓̳̟͕͍͔͙͉̮̉̋n̆͑̐͏̴̪͕î̸̮̖͇͉̲̊ͤ̌̇͌ͯ̈ͪm̷̯͍̝̰ͯ̽ḑ̷͎̣́̅͒͊͌̀a̷͒̾͂͆҉̳

Matoro tuntee käsiensä puristavan sirua yhä kovempaa. Hikipisaroita valuu hänen ihollaan. Hän tuntee ruuminsa yrittävän lähteä, mutta Matoro kamppailee pitääkseen ruumiinsa komennossaan. Jokin voimakas yrittää hallita hänen kehoaan. Toa keskittää kaiken mielensä olentoa vastaan.
̢̼͇͇͙͓̗͉̬̬͆͒ͥ͋͂ͧ̚
̧̣̣̅̂͊́N̯͓̰͋̊̎ͦͪͫ̉͆͢I̍̌͊ͫ́҉̭̪̖͈̤͡M̰̭̲̌͐̄͗ͤ͊̀́͜͡D̛̫̥̯͊̑̔͛̒͗͡Ȃ͏̛̳̬͇̙̀

Matoron kämmen aukesi, pudoitaten metallinsirun maahan. Hän horjahtaa selälleen lattialle huohottaen. Hänen ruumiinsa toimii taas kunnolla.

Idiootti, hän kuuli hiljaa mielessään lähtiessään pois huoneesta, Nimda siististi lasikuvun alla kammiossa.

Retro

Violettien saari 8: Tawa saa sirun

Kommentoi

Bio-Klaani

Matoro käveli Klaanin laajaa pääkäytävää pitkin. Hän ohitti kymmenittäin puuovia ja laajoja ikkunoita, joista tuli illtapäivän viimeisiä auringonsäteitä sisään käytäville, saaden varjot tanssimaan sinisellä lattiamatolla.

Toa asteli avoimesta ovesta sisään Admin-oveen. Hän katsoi seinän ilmoitustaulua.
“Ahaa, vain Tawa paikalla. Mihinhän se Gurkkukin on kadonnut?”, Matoro totesi ja koputti Tawan työhuoneen oveen.

Matoro avasi oven varovaisesti ja otti pienen valkoisen sirun vyöllään roikkuneesta pussista.

“Päivää, tässä on se siru.”, Matoro aloitti kohteliaasti ja ojensi Nimdan palan Tawan työpöydälle.
“Kiitos, Matoro.”, naispuolinen salaman Toa vastasi ja otti sirun itselleen.

“Tämä löytyi eräältä Klaanin lähellä sijaitsevalta saarelta. Siellä oli myös olentoja jotka näyttivät palvoneen tätä sirua.”, Matoro kertoi.

Toa aikoi myös mainita naamionsa kirjoituksesta, mutta päätti olla vielä hiljaa. Hän käveli ulos työhuoneesta jonne Tawa jäi yksin. Hän oli huolissaan Klaanista, ja se näkyi.

Myöhemmin Matoro antoi myös Nimdan kanssa haetun Avainkortin Sarajille, ja pyysi tätä viemään kortin Killjoylle.

Gaggulabion työhuone

Yhtäkkiä, NINJOJA.

Retro

Violettien saari 6: Kotimatka

Kommentoi

Pieni saari Klaanin lähellä, rannikko

“Mutta muiden osien löytämiseen ei kannata nyt uhrhata ajatusta; ainakaan vielä.”, Matoro lausahti kevyesti Äksälle. “Mennään vain Klaaniin.”

“Selvä.”, Xxonn sanoi ja painoi kaasun pohjaan. Punainen moottorivene lähti kiitämään merta pitkin.

“Kun sinua niin se Nimda kiinnostaa, voinhan kertoa mitä siitä tiedän.”, Matoro aloitti, nojaten leppoisasti veneen reunaan. Nyt hän oli kartanlukijan paikalla Sarajin istuessa takana.
“Meillä on tiedossamme kolmen sirun sijainti. Yksi meillä, yksi Pimeyden Metsästäjillä Odinalla ja Ämkoo on Snowien kanssa hakemassa yhtä eräältä lähiseudun trooppiselta saarelta.”, Matoro aloitti, ottaen luentoäänensä käyttöön.

“Tähän mennessä ainakin Klaaniin hyökänneet metalliolennot ovat puhuneet Nimdasta.”, hän jatkoi.

“Ja luulen, että pelissä on henkilöitä joista emme tiedä mitään. Emme tiedä Nimdasta juuri mitään.”

Xxonn kuunteli kiinnostuneena. Merellä ei tarvinnut paljoa ohjailla. Muussa tapauksessa he olisivat todennäköisesti jo törmänneet johonkin.

“Tuota, voisitko keskittyä ajamiseen? Koneosani hajoavat täydellisesti vedestä. En halua, että ajamme kariin.”, Saraji sanoi Äksälle takapenkiltä huolestuneena.

“Okei”, uusi Klaanilainen lausui huolettomana ja keskittyi ajamiseen.

Koneen moottori hurisi kovaäänisesti taustalla meren kohistessa.
Matoro nojasi käteensä veneen laitaa vasten. Hän katseli kauas horisonttiin. Aurinko laskisi sinne parin tunnin kuluttua.

Retro

Violettien saari 4: Myös Labio

Kommentoi

Nazorakien pesät

Keltamusta skakdi käveli rivakasti pitkin synkkää käytävää. Hän piti kynsissään suurehkoa paperinivaskaa joka oli kaikkea muuta kuin siististi järjestelty.
Gaggulabio istahti kiviselle tuolille ja iski paperit pöytään. Hän alkoi käydä niitä läpi kelmeässä valossa.

Metorakk
Tehtävä: tutkia Xian tilanne, eliminoida klaanilaiset
Tehtävän status: tuntematon, todennäköisesti epäonnistunut

Gaggulabio murahti. Hän ei ollut kuullut mitään varakomentajastaan.

Werekk
Tehtävä: tuhota matoranien vastarinta
Tehtävän status: epäonnistunut

Kiven skakdi murahti jälleen. Joku yksittäinen toa oli saapunut paikalle ja tuhonnut kaiken.

Amazua
Tehtävä: Hankkia virus #176
Tehtävän status: suorittamassa tehtävää

Gaggulabion ilme kääntyi hymyyn. Tämä palkkionmetsästäjä osasi hommansa.

NINJA-ryhmä
Tehtävä: siivota Gaggulabion työhuone
Tehtävän status: keskeneräinen

Skakdikomentaja myhäili. Hän oli pistänyt ryhmänsä siivoojiksi usean epäonnistumisen jälkeen.

Gaggulabio iski paperinivaskan pöytään ja lähti huoneestaan. Kun Amazua saisi tehtävänsä suoritettua, kaikki olisi paremmin.

Bio-Klaani

Toa Kapura käveli leppoisasti Klaanin käytävillä. Tulen Toa oli matkalla kohti huonettaan. Koko saari kylpi valossa ja aurinko lämmitti saarta. Rannikolla tosin tuuli oli yltynyt, muttei liikaa.

Kapura avasi huoneensa oven. Hänen huoneensa oli suuri ja puukalustettu. Lattialla oli suuri punainen matto. Suuren ikkunan edessä oli punaiset verhot.

Kapura käveli avaran huoneensa läpi ja avasi tummuneen metallioven. Asepajassa loimusi pienellä liekillä ahjo, ja sen vieressä oli alasin. Huone oli sekava, aseita, aseenpuolikkaita ja metalliharkkoja lojui siellä täällä.

Toa oli napannut tilauksensa oveltaan ja selasi niitä nyt.

Ensimmäisenä listalla oli Summerganonin tilaus; kevyt kokohaarniska.
Tämän jälkeen oli useita matoranien pienempiä tilauksia.

Saari Bio-Klaanin lähellä

Matoro makasi äänettömänä kasvillisuuden seassa. Violetteja olentoja juoksi välillä metsässä eikä hän uskaltanut lähteä liikkeelle.

Toa otti pienen radion vyöstään ja kytki sen päälle.
“Saraji? Xxonn?”, hän kuiski radioon.
“Niin?”, vastasi Äksän ääni.
“Olen jossainpäin saarta piilossa. Sain Nimdan. Jos teillä on kaikki, käynnistäkää vene ja kiertäkää saarta, koitan päästä rannalle.”, Matoro neuvoi.
“Selvä…”, kuului vastaus. Sitten radiosta kuului juoksuaskelia.

Retro

Violettien saari 3: Luola

Kommentoi

Pieni saari Klaanin lähellä

Matoro raotti silmiään hitaasti.
Pimeää.
Hän tunsi pistävää kipua päässään ja katseli ympärilleen. Hän oli jonkinlaisessa luolassa.

Jostain kuului muminaa. Jään toa tempaisi itsensä pystyyn ja iski päänsä kiviseen kattoon.
“Auh… Tässä on matalaa…”, hän jupisi itsekseen ja lähti kävelemään ääniä kohti.

Hän näki kymmeniä violetteja olentoja nuotion ympärillä. Suurin niistä piti valkoista metallisirua käsissään ja mutisi jotakin.

“Yeáàba duarêe Nimdá”

“Nimdáá!”
“Nimdáá!”

Matoro kumartuu suurten kivien taa katselemaan tätä näytöstä. Oudot oliot näyttävät palvovan sirua.

Jään toa tutkii ympäristöä yökiikarillaan. Luolan reunassa on köysitikkaat, luultavasti maan pinnalle. Luola on valaistu useilla soihduilla ja suurella nuotiolla. Seinissä on useita erilaisia aseita ja seinässä roikkuu jokin hahmo.

Matoro miettii parasta toimintavaihtoehtoa. Hän avaa radionsa ja alkaa kuiskia.
“Olen niiden luolassa. Ne näyttävät palvovan sirua”
“Ahaa… Me kaksi hajaannuimme saarelle tutkimaan. Minä löysin sen pullon osien luota sen Killjoyn sinne asettaman jäljittimen ja sen avainkortin siitä kiinni. Vain Nimda puuttuu”, Sarajin ääni vastasi Matorolle.

Silloin violettien olentojen äänet lakkasivat. Oli hetki hiljaisuutta, kunnes yksi huusi “KíLAA”.
Olennot nappasivat aseet ja lähtivät juoksemaan ympäri luolaa.
Matoro painautuu kivien taa entistä tiukemmin, sulkien radion. Hän asettaa toisen kätensä miekalleen.

Olentojen outo mutina kuuluu suurhekossa luolassa. Matoro kurkistaa nopeasti nuotiolle, suurella olennolla on edelleen siru.

Jään Toan päässä alkoi kehkeytyä suunnitelma.

Eräs violetti olento käveli kohti kiviä, joiden takana Matoron oli piilossa. Sillä oli kädessä verinen tikari, ja violetit muodottomat kasvot katsoivat vertahyytävästi eteenpäin.

Silloin ilmassa kuului viuhahdus ja alkoinen jalka iskeytyi kovaa olennon päähän, kaataen sen. Matoro syöksyi kattoon harppuunan varassa, huitaisten itsensä jalat edellä suurinta violettia olentoa päin. Tämä sai potkun rintaansa ja kaatui, jolloin Matoro syöksyi maahan, kierähti sivuun erään olennon hyökkäykseltä ja nappasi valkoisen sirun maasta. Jään Toa syöksyi sivulle sivaltaen miekallaan yhden olennon asekäden katki.

Violetit olennot huusivat kovaa Nimdaa ja syöksyvät Matoroa kohti.
Jään Toa vilkaisi taakseen, hänen ja köysitikkaiden välissä oli vielä monta vihollista. Toan nopea elementti-isku kaatoi violetteja hirviöitä samalla kuin tumma toa syöksyi pakoon muita. Hän nappasi köysitikkaista kiinni ja lähti kiipeämään.
Toa ehti hypätä juuri ajoissa maan pinnalle; jos hän olisi viivytellyt, kolme heittokeihästä olisivat lävistäneet hänet. Toa lähti kovaa juoksuun metsään.

Retro

Violettien saari 1: Xxonn

Kommentoi

Bio-Klaani

“Heips”, Matoro tervehti pirteästi ja istahti punaiseen nojatuoliin.

“Päivää”, vastapäätä istuvat Joy ja Sarjai vastasivat melkein samaan aikaan.
“Kävit Creedyllä. Mitään infoa?”, Matoro kysyi, asettaen jalat suoraksi pöydälle.
“Nimda on vähän matkan päässä Klaanista, pysynyt pitkään paikallaan.”, Killjoy kertoi.

“Selvä. Lähdemmekö hakemaan sitä? Minusta tämä kannattaisi hoitaa mahdollisimman nopeasti.”, Matoro kysyi.

“En pääse tulemaan. Mene Sarajin kanssa. Saatte Creedyltä radioitse koordinaatit.”, Joy neuvoi.
“Aye”, Matoro kuittasi lyhyesti ja lähti eliittivahkin kanssa kahviosta.

* * *

Matoro testaili Creedyltä, Klaanin tekniikkamatoranilta saamaansa headsettiä. Sen kantavuus olisi useita satoja kioja ja sen pitäisi toimia joka säässä. Creedy olisi hyvä ovelta-ovelle-kauppias.

Parivaljakko silmäili Klaanin satamaa. Laiturilla oli rivissä kymmeniä veneitä, joiden kimpussa pörräsi ties millaisia olentoja. Taaempana oli kalaa myyviä kojuja ja rahtikontteja satamarakennusten edessä.

“Miten olisi tuo vene?”, Saraji ehdotti ja osoitti metallsiella kädellään punaista moottorivenettä.

Vene kellui satama-altaassa. Se oli kirkkaanpunainen, suhteellisen suuri ja omasi suuren moottorin. Virtaviivaiseen alukseen oli maalattu siniset vauhtiraidat.
Sen kannella istui raskaasti panssaroitu hahmo kalastamssa.

“Päivää”, Matoro aloitti. Hauta kantava hahmo kääntyi. Tämä oli punainen ja hopea hahmo, ei selvästikään toa.

“Päivää”, Xxonn vastasi hyväntuulisena. Hän laski onkensa veneeseen ja hyppäsi laiturille.

“Miten voin auttaa? Liityin Klaaniin juuri vähän aikaa sitten.”, uusi tulokas kertoi.
“Ahaa, olet klaanilainen. Saisimmeko kyydin veneelläsi?”, Matoro kysyi.
“Minne olette menossa?”, Xxonn kysyi.

“Tuota… Meillä on koordinaatit. Matkaa olisi parikymmentä kioa.”, Matoro vastasi.
“Selvä. Saanko udella vielä… mitä menette tekemään?”
“Mitä jos puhutaan siitä matkalla. Rahtikonteillakin on korvat.”, Matoro vastasi.

Kolmikko syöksyi veneeseen ja lähtivät avomerelle.

* * *

Meri aaltoili rauhallisen sinisenä. Ulapalla kävi pieni tuuli ja lintuja näkyi taivaalla. Taivas oli pilvetön.

Matoro makoili veneen perällä Sarajin ja Xxonnin ollessa veneen penkeillä.
“Ihana ilma.”, Matoro totesi.

“Niin, mitä olemme menossa tekemään?”, Xxonn kysyi yhtäkkiä.

“Niin, joo. Tiedätkö mikä on ‘Nimda’?”, Matoro kysyi, katsoen ajajaa.
“Olen kuullut siitä puhuttavan, mutten tiedä siitä juuri mitään.”, toinen klaanilainen vastasi.

“Hyvä, emme mekään. Tiedämme vain settä se on mystinen artekrafti jota etsimme. Jos se päätyy vihollistemme käsiin, olemme ongelmissa.”, Matoro aloitti, muuttaen ilmettään astetta vakavammaksi.

“Saimme sen käsiimme Xialla. Pakomatkalla Nazorakit vangitsivat meidät ja heitimme sen mereen pullossa. Koordinaatit kertovat sen nykyisen sijainnin.”

“… ahaa.”, Xxonn vastasi, vaikka hänen ilmeestään näki ettei hän ollut tajunnut ihan kaikkea.

“Haemme pullon ja palaamme Klaaniin. Se on näemmä jonkin saaren matalikolla.”, Saraji selvensi kartanlukijan penkiltä.

“Selvä.”, ohjaava Xxonn sanoi ja painoi kaasua. Moottorivene kiihdytti kohti kaukana siintävää saarta.

Retro

Makuta Itroz; Projekti Nimda

Kommentoi

Klaanilinnake

Matoro istahti huoneensa nojatuoliin raskaasti. Hän katseli huonettaan. Vaalenaharmaat seinät, työpöytä täynnä papereita, pari kaappia sekä suuri arkku. Pari valokiveä katossa luovat kirkkaan valaistuksen huoneeseen.

Toa nousi hetken kuluttua ja avasi huoneensa ikkunan. Korkealta oli näkymä kauas metsiin ja vuorelle. Viileä tuulenvire tuli avoimesta ikkunasta sisään huoneeseen.

Matoro avasi suuren kaapin ja otti sieltä erilaisia haarniskan paloja. Matoro irroitti rintapanssarinsa ja katsoi siinä olevaa reikää. Myös selkäpanssarista löytyi ikävä viilto. Musta toa heitteli huoneensa nurkkaan rikkinäisiä ja otti kaapista ehjiä haarniskan osia. Joku saisi korjata nuo joskus.

Toa kiinnitti uudet panssarit rikkinäisten tilalle ja katseli itseänsä suuresta peilistä. Puhtaan musta haarniska ilman rikkinäisä paloja. Hänen silmiinsä osuu kuitenkin väkisin hänen naamionsa. Matoro nappasi vyöstään teleskooppisilmät ja irroitti kanohi Cencordinsa.

Toa istahti pöytänsä ääreen ja nappasi muutamia välineitä pöydän hyllyköstä. Matoro käsitteli naamiota valkoisissa käsissään.
“Mitä? Tuossa on tekstiä.”, hän tajusi. Vasemmansilmän alla oli pienellä matoran-aakkosia. Tämä kohta olisi normaalisti teleskooppisilmän alla.

“Makuta Itroz, Projekti Nimda”

Sen, että kanohi oli makutoiden luoma, Matoro tiesikin. Mutta “Projekti Nimda”? Mitä se voisi tarkoittaa?
Toa käänteli naamiota käsissään muttei löytänyt mitään muuta erikoista. Hän poisti teleskooppisilmän vääntyneet kiinnikkeet ja tunnin näpertelyn jälkeen teleskooppisilmä oli jälleen kiinni naamiossa.

Toa asetti kanohin päähänsä.

“Nimda? Mikä se tarkalleen on?
Miten se liittyy naamioon?
Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Mitä sillä trooppisella saarella oikein tapahtui?
Se olento puhui Nimdasta.
Kaikki ei ole kohdallaan.”

Retro

Operaatio Beeta osa 75: Kotiinpaluu

Kommentoi

Klaanin saari, hevonkuusi

Matoron tummanpuhuva hahmo seisoi rantakivellä tiiraillen kiikarillaan.
Tuuli oli yltynyt aamusta ja se puhalsi viileänä mereltä. Aallot iskivät rantakivikkoon.

“Woaah, kaksi karhuhaita taistelemassa”, hän lausahti katsoessaan merelle. Vierellä seisovi Killjoy käänsi kevyesti tönäisten Matoron pään pois mereltä.

“Etsimme Klaania, emme karhuhaita.”, hän totesi.

“Luulen näkeväni Klaanin tornin”, Matoro lausahti pieni ilon pilke sinisessä silmässään.
“Näytä”, Killjoy sanoi välittömästi ja nappasi irtonaiset teleskooppisilmät jään Toalta. Tämä nosti valkoisen kiikarin silmilelen ja zoomasi.

Kiikaria oli harvinaisen epäkätevä käyttää manuaalisesti. Normaalisti se toimi ajatuksen voimalla naamion energialla, mutta nyt sen zoomamiseksi pitää vääntää erästä pientä ratasta laitteen sisältä.

“Admin-torni näkyy tuon metsän takana, lähellä rantaa.”, Joy vahvisti Matoron havainnon.

Joukko lähti nopeasti kohti Klaania.

* * *

“Taidamme olla Lehu-metsässä.”, Kapura havainnoi ympäristöä. He kävelivät jonossa kapeaa metsätietä. Ympäristössä oli korkeita lehtipuita sekä saniaisia.

“Tämä saari vaikuttaa vallan mukavalta paikalta.”, Saraji totesi silmäillessään luontoa. Erilaisia raheja vilahteli metsikössä aina välillä. Taku-ankkojen ominainen tak tak tak tak kuului jostakin.

Suuri tapiiri jolkotti puiden takana.

“Rakastan saaremme faunaa.”, Matoro sanoi.
“Ja sivistyssanoja?”, Summer kysyi ivallisesti.
“Kaikesta saa fiksumman kuuloista parilla sivistyssanalla. Olen oppinut sen Manulta.”, Matoro vastasi.

Matka jatkui leppoisan keskustelun merkeissä. Kuusikko ohitti erään matorankylän, josta kerrotiin matkaa Klaaniin olevan enää pari kioa.

* * *

Klaanin suuri metalliportti aukeni sulavasti. Muurilla seissyt matoran tervehti tulijoita ja sulki massiivisen portin Klaanilaisten jäljessä.
Linnake oli korjaantunut silmissä Yö Kauhun jäljiltä.

Erinäisä matoraneja käveli kaduilla matoran-talojen lomassa. Suuri Bio-Klaanin torni kohosi koko alueen keskustassa. Sen yläosissa oli edellen näkyissä rikkinäinen seinä, josta Killjoy ja se tappajakone olivat pudonneet päiviä sitten.
Neljä klaanilaista syöttivät oven kortinlukijaan tunnuksensa ja astuivat sisään vahkikaksikon kanssa.

“Käväisen tutkimassa Creedyltä missä se pullo on. Luulen, että lähdemme hakemaan sitä huomenna.”, Killjoy sanoi aulassa. Hän asteli hissiin kahden vahkinsa kanssa.