Kaikki kirjoittajan BD artikkelit

Retro

Huvittava kahden olennon järjestämä näky

Kommentoi

Veljeskunnan linnake

“Peelo… minä annan tiedon näille muille ja tulen itse sinne”
Gekko juoksahti ylempään kerrokseen “Tänne hyökätään.”, hämmentynyt Matoran katsahti Käsipuolta toaa ja lähti levittämään tietoa. Gekko itse suuntasi kaksi kerrosta alaspäin salaluukulle.

Toa nosti varovaisesti kantta ja katseli hetken ennen kuin teki mitään. Pusikosta kuului voimakasta meteliä. “Peelo, missä sinä olet”. Toa kysyi radiopuhelin kumppaniltaan. Peelo vastasi: “Täällä puussa, näet minut kun katsot oikealle ja ylös, se pieni musta piste puolen kilometrin päässä.” Gekko tähysteli hetken ja näki mustan olennon puunlatvassa joka vilkutti tälle.
Gekko juoksi kohti Peeloa ja kuulusteli samalla rahinaa pusikossa, sitten jotain heitettiin pusikosta.
“Pentele!”, Kranaatti sekä sokaisi, että heitti Gekon parin metrin päähän. Toa otti miltei refleksinomaisesti aseen vyöltään ja tähtäsi pusikkoon. Nähtyään Ruskehatavan olennon kasvot tämä laukaisi ja nazorak parahti tuskasta kun hänen päänsä hapottui mönjäksi. Muutama Nazorak hypääsi ulos pusikosta ja alkoi ampumaan Gekkoa, Matoralainen kuitenkin hoiti nopeasti tilanteen heittämällä yhtä näistä silmään heittotähdellä joka pitäisi piruparan hetken paikallaan.

Gekko otti esiin raskaamman oloisen ja teknisemmän vimpaimen, tilanne oli huono, mutta nyt hänellä oli edes hetki aikaa testata sitä. “Hetkinen… mitäköhän jos paina täst-” Luoteja suorastaan alkoi sataa piileskelevien Nazorakien päälle, pari kuului rääkäisevän, mutta näytti siltä, että nyt kaivattiin jotain muuta järeämmän aseen sijaan, Gekko laukaisia happoaseellaan nazorakia käteen jonka käsi suli pois ja oli kelvoton pitelemään asetta. Peelo oli rynnänyt Gekon suuntaan ja iski veitsellään torakan mahan läpi.

“Saamarin miekka kun meni hajoamaan, tarvitsen lyömäasetta tällaiseen…”, Gekko mietti itsekseen. Sitten pusikosta ilmestyi kerralla viisi nazorakia. “Nyt lienee parasta vain juosta…”, toa lähti juoksuun Nazorakit kintreillään, samalla Gekko yritti puhua Peelolle joka oli pysynyt syrjemällä: “Peelo, meidän pitää harhauttaa ne pois täältä, jos ne vain löytävät sen luukun niin koko linnoitus on kohta mennyttä. Tule, mennään” Peelo hyppäsi ulos piilostaan ja lähti juoksemaan Gekon perään, nazorakeja alkoi ilmestyä vain lisää ja lisää.
Peelo saavutti Gekon joka oli hiljentänyt vauhtiaan tarkoituksella ja Musta olento kysyi: “Gekko, onko sinulla hajuakaan mihin olemme menossa?”, toa vastasi tähän: “Tähänasti suunitelmana on vain juosta päättömästi”.

“Kunhan ei nyt vain herätettäisi enempää huomiota”
“Niinkin voi toki käydä, mutta nyt… JUOKSE”, Gekko huusi ja väisti singon laukasta joka rusensi heidän vieressään olevan puun. Huvittava kahden olennon järjestämä näky jatkoi matkaansa pusikossa.

Retro

Iso mies itkee

Kommentoi

Veljeskunnan saari

Äksä juoksi joukon edellä, Gekko tuli perässä, torakka oli muistuttanut siitä minkä hän joutuisi joku päivä kohtaamaan, hän oli pysytellyt takavasemmalla, käsi puolesta ei olisi ollut Kyborgi hirviölle kovaa vastusta lähitaistelussa.

“Kun pääsen perille minulla on mietittävää”

Äksä astui jonkin kolahtavan päälle, joku yritti työntyä ulos maasta, Äks nosti jalkaansa ja kumartuessaan sai luukusta iskun kasvoihinsa. Matoran oli tullut sieltä ulos. “Tulkaa sisään, tänne mahtuu kuitenkin vain yksi kerrallaan”, Matoran sanoi ja viittoi maanalaiseen käytävään, Gekko mahtui sisään hankalasti, mutta Äksä joutui kiskomaan suojuksiaan irti. Matoran laittoi luukun sisäpuolelta kiinni. Klaanilaiset olivat vihdoin siällä linnakkeessa.

He nousivat ylös kivisiä portaita pari kerrosta, Gekko pysähtyi hetkeksi yhteen huoneista yhdistelemään ajatuksiaan.

“Yrittääkö hän ottaa minuun yhteyttä, mutta miten. Jonkun tosiaan täytyi sammuttaa ne valot, minä se en ollut, onko hän siis hankkinut muitakin ehdokkaita, pakko. Ei hän voi vain minuun turvautua.

Mutta minä… minä olen velkaa, hän pelasti henkeni kaksi kertaa, ja mitä jos se saadaan selville… voi mitä minä teen…” Gekko painoi kätensä kasvojaan vasten ja näki KB:n joka oli jäänyt katselemaan Gekon ajattelua, “Hi hi, iso mies itkee”, KB hihkaisi ja sai nyrkistä kasvoilleen. “Olet niin randomi”, KB jatkoi. “Hyvällä tavalla, nyt jos lopetit tuon hihityksen voisimme kai jatkaa matkaa”, Gekko sanoi ja nousi takaisin seisomaan.

Spoileri ValitseNäytä
Retro

Outo jomotus

Kommentoi

Veljeskunnan saari, metsä

Gekko tarpoi Äksän kanssa joukon edellä raivatakseen tietä heitä pienemilleen, toa päätti testata happoasetta ja laukaisi sillä kantoon, Jonkun verran sitä suurempi ääni voisi hälyttää Nazorakit heidän kimppuunsa.

“Hetkinen, mistä he tietävät olla tappamatta meitä, tuskin he tuolta pusikosta erottavat Nazorakia norsupäästäisestä?”, Gekko kysyi. “Kenties joku meistä saa kivestä päähänsä, mutta luoti nazorakeilta olisi silti pahempi, jatketaan siis matkaa”, Äks heitti vastaukseksi.

Gekko tunsi päässään oudon jomotuksen, mitä lähempänä he olivat sitä kamalammalta se tuntui.
Hetken päästä hän ei enään kestänyt ja pakotti itsensä kyyristymään.
“Mikä sinun on?”, Äks vieressä kysyi.
Gekko tutki hetken mieltään ja tajusi jotain. Jotain jota hän ei voisi kertoa. Hän nousi seisomaan. Taivaalla lehahti lintu, hetken ajan hänen mielessään oli ampua se alas, rääkäisy olisi takuulla saanut torakat paikalle. Toa kuitenkin jätti asian pelkkään aseen lataamiseen ja nousi ylös, huomaten jomotuksen olevan poissa.

“Johtui vain kädettömyydestäni, varmaan… ei yhtään mitään muuta.”, Gekko laittoi aseen vyölleen ja jatkoi matkaa, muun porukan katsellessa tämän perään.

“Tulkaa.”, valkoinen toa sanoi vaimeasti. Joukkio jatkoi matkaansa.

Retro

Happoase ja haulikko

Kommentoi

Sukellusvene, matkalla Veljeskunnen saarelle

Gekko ei välttämättä ollut mielissään Peelon huudahduksesta, he olivat juuri paenneet torakoiden hyökkäystä ja nyt he joutuisivat tosien sellaisen keskelle. Gekko katseli hyllyä jossa oli vielä muutama ase ja ajatteli: “On ihan reilua varmaan jos nappaan tuosta yhden, minulta sentään puuttuu käsi”. Gekko nappasi happoaseensa kaveriksi jonkin tavallisen haulikon tapaisen. Samaan aikaan aluksen syövereistä kantautui lievää kiroamista, ja ääni ei kuulostanut näppinsä polttaneelta ga-matoranilta, jotka toimivat kyökin puolella. KB kiinnostui älähdyksestä ja päätti lähteä katsomaan.

Juuri silloin veneen moottorit vaimentuivat, ranta taisi olla parin metrin päässä.

Retro

Tehtaanmerkki

Kommentoi

Klaanin rannikkoalue, hetkiä ennen Koin tuhoa

Puhumista ei ollut paljoa tapahtunut, sukellusvene vain oli lähtenyt niin pian pois kuin vain saattoi, kuului räjähdyksiä ja Gekko tunsi olonsa vain yhä harmistunneemmaksi. KB katseli kun kalatkin pakenivat ranta alueelta, karhuhaitkaan eivät vähää välittäneet kun muut merenelävät uivat niistä ohi, kenties ne aistivat jotain. ”Tuota noin… voisimmeko esittäytyä, siis ennekuin me mahdollisesti kuolemme?”, Gekko yritti keventää tunnelmaa ja sanoi nimensä: ”Hei, minulla ei ole harmainta aavistustakaan oikeasta nimestäni, mutta kutsukaa Gekoksi vain, tai GK:ksi”. “Black Handin neljännestä tiimistä, lääkintäyksikkö 7, ilmoittautuu palvelukseen”.Vahki kajautti yllättäen.

”Minä olen vain Äksä”, Suurehko olento sanoi. ”Ja minä olen KB-”. Sitten kuului pamaus joka oli voimakkuudeltaan samaa luokkaa kuin jos Nöpö ei olisi saanut ruokaa vuosituhanteen ja olisi yhä hengissä. Palasia sinkoutui veteen jotkin pienet osat jopa kolahtivat sukellusveneen katolle. Ikkunaa ja merenelämää tarkkaillut KB oli havaitsevinaan Nazorakien symbolin eräässä kappaleessa.

Sukellusvenettä ohjaava Matorankin huomasi sen ja pysäytti veneen hetkeksi. ”Nyt voimme olla ilmeisen varmoja siitä, että nazorakit keskittyvät enään klaaniin jos siihenkään. Ottakaa tämän paatin asevarasto auki. Ihan vain varotoimena valoja oli pidetty hämäränä, niin, että sisällä oli vaikea nähdä mitään. Valojen kirkastuessa Gekko erotti enemmänkin veneestä kuin vain vierustoverinsa ja ulkopuolella heille virnuilevat kalat. Miehistön ja Le-Matoranin joka toimi kuskina. Kun Gekko käänsi päätään hän lähes tipahti penkiltä, vieressä istui Peelo, kaasunamari päässään.
”Niin juu, minä olen Peelo”. ”Peelo, mitä jos ottaisit tuon joskin karsean naamarin pois päästäsi”, Gekko kysäisi. ”Pahoitteluni jos se on sinusta hirveä, minä pidän siitä ja siksi pidän sitä päässäni ja jos otan sen päästäni tänne leviää ihan hemmetin pahanhajuista kaasua ja minä kuolen”, Peelo vastasi.

”Okei…”

”Hei, meillä on täällä vähän aseita teille siltä varalta, että kenties jo suoraan vastarannalla odottaa torakka lauma pyssyt ojossa”, kapteeni sanoi ja jakeli käskyjä kevyesti asennetuille matoraneille.
”Herrat, ottakaa tuosta seinältä mieleisenne”, matoran joukko sanoi. Gekko nousi seisomaan ja muisti vasta pään kattoon lyötyään kuinka turkasen matalaksi katto oli tehty. Päätä hetken hierottuaan hän meni nappaamaan aseen seinältä ”Näyttää turhan tekniseltä minun makuuni, mutta kai minä voin opetella tätä-”, Peelo nappasi aseen Gekon kädestä ja katseli sitä himoiten.
”No okei, olihan siinä vähän turhan monta vempainta”, Gekko sanoi ja jäi tarkkailemaan asetta joka näytti hänen tarkoituksiinsa sopivalta, se muistutti paljon sitä happoasetta jonka hän oli itse ennen Järviseikkailua rakentanut ja siellä kadottanut, vaikka siitä paistoikin xian tehtaan leima.

Retro

Muodin huipulla

Kommentoi

Klaanin käytävät
Toa käveli käytävillä lappu kädessään, ja päätyi ovelle jonka ympärys näytti siltä kuin se ei edes olisi osa itse rakennusta ja tehty peukalo keskellä kämmentä. To koputti oveen ja hieman vaivaantuneen näköinen Gekko ilmestyi ovelle.
”Kirje teille, herra öhmm… Gekko”, Pakaria kantava toa ojensi lapun Gekolle joka katseli sitä hetken. Ennen lähtemistään toa kysäisi vielä Gekolta: ”Miksi sinä olet peittänyt koko kätesi tuolla kaavulla?”, Gekko virnisti ja vastasi: ”Näytän se päällä 20% siistimmältä”.
”…”
Gekko laittoi oven kiinni ja päätti tutkailla kirjettä vähän tarkemmin.
”Vai, että ne pirulaiset ovat valtaamassa sitä saaripahasta, ei kai tässä muu kai auta sitten kuin vain mennä, käsipuolena ja ymh, aseettomana. Äkkiäkös jonkun seipään kai kuitenkin jostain löytää”. Toa käveli ulos huoneesta ja suuntasi kohti kokoustiloja jossa annettaisiin lisäohjeita.

Kokoustilat

Valkoinen käsi pilkisti oven suusta ja KB sekä jonkinsortin lääkintä vahki katsahtivat tulijaa. Gekko istui ja rikkoi jo minuutteja kestäneen hiljaisuuden: ”Terve”.

[spoil]PONIVIITTAUS[/spoil]

Retro

Kahvioneuroosi

Kommentoi

Klaani

Gekko oli turhautunut, hän tiesi, että tuolla jossain tarvittaisiin kipeästi osaavaa ja voimakasta toaa, mutta ei, hän ei voinut kuin istua paikallaan kahviossa kaiket päivät tekemättä yhtään mitään klaanin hyväksi.
“Pahimassa tapauskessa hyökkäys voi alkaa koska tahansa ja nämä eivät ole edes erityisen hermostuneita, turhan luottavaisia”, Toa mietti itsekseen ja joi limonaadin loppuun. Laitettuaan lasin pöydälle hän huomasi oikean kylkensä pilkottavan kaavun alta turhan näkyvästi ja kietaisi kaapua tiukemalle peittääkseen olemattoman kätensä.

Gekko nousi pöydästä ja lähti tutkailemaan käytäville.
Musiikin pauhetta kuului ja tanssiva Moderaattori ilmestyi hänen eteensä.
Gekolla oli jotain sanottavaa:”Paaco”.
Dum dum dum
“Paaco!”

Vihreä toa nosti kuulokkeitaan ja vastasi: “Mitä asiaa?”
“Oletko tutkinut mistä voisin nopeasti saada sen proteesin?”, GK kysyi.
“Eh, en ole oikein ehtinyt, tällaisina aikoina modeilla on kiirettä, en ehkä ehdi hoitamaan sitä asiaa ollenkaan. Uskon, että pystyt hoitamaan sen itsekkin, nyt suo anteeksi minulla on kiireitä”.
Paaco laittoi kuulokkeet takaisin korvillensa ja tanssi läpi käytävän.

“Jossain tarvitaan apua ja minä en voi tehdä yhtään mitään”, GK tuhahti.

Retro

Irtokäsi

Kommentoi

Sairashuone

GK nousi varovasti Paacon avustamana ja kysäisi: “Paaco, missä on minun miekkani?”
Paaco vastasi: “Se kaistapäinen kaksoisolentosi kuulemma huitoi sillä niin, että laitoin sen tänne kaappiin piiloon”
Gekko avasi kaapin ja näki miekkansa siellä, mutta jo aavisti, että kaikki ei ollut aivan kohdallaan. Kun hän tarttui kahvaan se vain hajosi kappaleiksi.

“Nähtävästi tarvitsen vihdoin uuden käsiaseen” Pieni kyynel vierähti hänen naamiolleen. Hän oli kokenut monet taistelut miekkansa kanssa ja nyt se oli mennyttä. Hän saattoi vetää palaset vielä käteensä, mutta ilman aseellista hyötyä koko kapine oli turha.

“Mutta tosiaan, tarvitsen sen käden. Nyt minussa on jo näitä härveleitä enemmän kuin minua itseäni”, GK jatkoi.
“Olethan sinä ihan varmasti kunnossa?”, Paaco kysyi huolestuneena.
“Olen, taidan vetää kunnon unet”, GK lähti huoneesta käsipuolena kohti omaa huonettaan.

“Miten se noin yhtäkkiä tuli takaisin, oliko se ikkunan räsähdys jotain aivan muuta kuin matoranien aiheuttama”, Paaco mietiskeli ja katsahti Gekon irtonaista kättä lattialla, otti sen alkupäästä kiinnni, tiputti roskakoriin ja lähti.