Avainsana-arkisto: Zairyh

Bauinuvan parantola

Ga-Metru Metru Nui Vuorokaudenaika läheni aamua Klaanilaisjoukon saapuessa vihdoin Bauinuvalle. Ga-Metrun kirjastossa vietetyn päivän jälkeen joukko oli toivonut välttävänsä vahkit yön pimeydessä, ja tähän asti suunnitelma oli onnistunut. Valkoinen mielisairaalarakennus levittäytyi heidän eteensä kaikessa Metru Nuille tyypillisessä moderniudessaan. “Sisäänkäynti”, Kapura kommentoi ja osoitti ovelle, jolla haukottelevat työntekijät aloittivat juuri työpäiväänsä. “Näkeekö kukaan vahkivartijoita?” Jään toan … Jatka lukemista Bauinuvan parantola

Ilmiö Hopeisen meren yllä

Metru Nui Zairyh jatkoi hiljaista levittäytymistään ympäri saarta. Toajoukko oli lähtenyt liikkeelle. Pian he saavuttaisivat viimeisen etapin ennen aarteista suurinta. Ga-Metrun väsyneet työntekijät nousivat uuteen työpäivään, mutta harva huomasi legendojen kaupungin alle kurottautuvaa hulluuden kasvustoa. Ja Zairyh kasvoi. Palapelin viimeiset palat loksahtelivat paikoilleen, ja pian voisi olla aika toimia. Mutta nyt odotti eräs keskustelu. Oikeastaan … Jatka lukemista Ilmiö Hopeisen meren yllä

Selostus erään tulen toan toimista

Baari Baari edusti Po-Metrun (Kapuran epätäydellisen käsityksen Metru Nuista perusteella) kirjavampaa aluetta, joten kukaan ei kiinnittänyt huomiota toaan, vaikka suurin osa muista asiakkaista olikin vain matoraneja. Kapura valitsi paikan baaritiskiltä, sillä kaikissa pöydissä oleskeli jo jonkinkokoinen seurue. Hän kysyi tarjoilijamatoranilta valikoimasta (sitä ei ollut luettavissa missään) ja päätyi tilaamaan voileivän. Tilaustaan odotellessaan Kapura tutkaili ympäristöään. … Jatka lukemista Selostus erään tulen toan toimista

Korkeakulttuuria

Metru Nui Ilta alkoi hämärtyä suurkaupungin ylle Kapuran livahtaessa vahkia pakoon hiljaiselle sivukujalle. Tulen toa löysi itsensä suurelta mutta miltei matoranittomalta kadulta, jonka ainoan ehjän rakennuksen ikkunoista hehkui valoa. Kyltin mukaan kyseessä oli paikallinen baari. Kapura vilkaisi ympärilleen ja totesi kadottaneensa erikoisvahkin. Hän istui baarin viereisen talonraunion pihapiiriin kuuluvalle kivenlohkareelle. Ko-matoran avasi baarin oven mennäkseen … Jatka lukemista Korkeakulttuuria

Laitteisto-ongelmia

Komentokeskus Taukohuoneen kahvinkeitin puski urhoollisesti kahvia halukkaille ja täytti oman roolinsa sodassa, jonka vastapuolina olivat komentokeskuksen työntekijät ja mielenvoimainen kasvi. Kuten pieneen huoneeseen ahtautuneiden matoranien määrästä voisi päätellä, kyseessä oli tosiaan kriisitilanne. Eikä edes vaivaton ohjelmointivirhe, jonka seurauksena kaikki vahkiyksiköt muuttuvat vihamielisiksi tiettyjen viikonpäivien osuessa tietyille päivämäärille. Kyse oli ulkopuolisesta hyökkäyksestä, jonka takana saattoi olla … Jatka lukemista Laitteisto-ongelmia

Upotettuja aarteita

Vahkikomentokeskus Le-matoralainen työntekijä asetti kahvikuppinsa ruskealle puupöydälle ja avasi sanomalehden. TILA VAKAA, ilmoitti viereisellä pöydällä sijaitseva keskustietokoneen näyttö. Ja se oli hienoa. Hengenvaarallisen toimintavirheiden määrä vahkijärjestelmässä oli viime vuosina kääntynyt rajuun laskuun Nuparun ahkerien korjauksien takia. Nyt useimmat työpäivät kuluivat kahvia juodessa ja sanomalehtiä lukiessa. Ovelta kuului koputus. Keskeytys täydellisesti alkaneeseen aamuun. Le-matoran harmitteli mukavan … Jatka lukemista Upotettuja aarteita

Roolipelaamista ja rajavartijoita

Matoron ohjatessa venettä Kapura keskittyi tuhertamaan jotain tyhjään muistikirjaan jonka kannessa luki yksinkertaisesti ”TEORIOINTI”. Välillä Toa pysähtyi mietiskelevän oloisena tuijottamaan jotain hetkeksi aikaa mutta palasi pian kirjoitustyöhön. Sivut täyttyivät sanoista hiljaisuuden vallitessa veneen hytissä. ”Mitä kirjoittelet?”, Matoro kysyi puoli-kiinnostuneena. Aamu oli merenkäynniltään tyyni ja rauhallinen. Toa oli helpottunut, sillä matka olisi kohta loppusuoralla. Nykyisellä vauhdillaan … Jatka lukemista Roolipelaamista ja rajavartijoita

Kerroin sinulle portaista

Meri Matoro avasi tuskallisesti silmänsä. Hän painoi kädellään otsaansa. Jokin tuntui edelleen pistelevän hänen päänsä sisällä. ”… mitä hittoa juuri tapahtui?” ”Kaaduit portaissa”, Kapura tokaisi. Matoro tajusi makaavansa vatsallaan veneen komentosillalle (tai jos sitä komentosillaksi voi näin pienen aluksen tapauksessa sanoa) johtavien rappusten alapäässä. Hän nousi vaivalloisesti pystyyn. ”Kerroin sinulle portaista, Matoro”, Kapura sanoi kuin … Jatka lukemista Kerroin sinulle portaista