Hänen nimensä oli Corrodér, ja hän oli voro. Ei varas, sillä varkaat olivat kunniattomia. Jos hän oli jotain, niin kunnian mies. Jos hän oli jotain, niin professionnell. Kun hän kävi yötä vasten, hän teki vain työtään. Toisten mielestä hänen työnsä – espionagen ja baguetten salat – olivat kunniattomia. Ne toiset olivat niitä, jotka tulisivat aina … Jatka lukemista Surutulitus
Avainsana-arkisto: Zairyh
Hyvissä Höyryissä
Taivaassa, Kirottujen karnevaalit https://meri.klaanon.fi/killjoy/Hyviss%C3%A4+H%C3%B6yryiss%C3%A4/NickPhoenix-SpeedofSound-07-GodsintheCloud.mp3 Siellä, missä pilvet lipuivat paksuimmillaan ja kaukana alhaalla tyrskyävä meri velloi hurjimmillaan oli piilossa jotain, mitä ei oltu tarkoitettu löydettäväksi. Steltinmeren isoimmissa saaristoissa kulki taas kertomuksia asioista, joita ei oltu aikoihin tavernoissa kerrottu. Huhuja kerrottiin totena, legendoja kohdeltiin, kuin tietokirjallisuutta. Moni pieni mieli oli jo varma siitä, että tuomionpäivä koittaisi pian. … Jatka lukemista Hyvissä Höyryissä
Punasiirtymä: Setheus
Zairyhin saari Vuosia sitten Keskipäivän kaksoisauringot häikäisivät matoraneja, jotka kulkivat pitkin hiekkarantaa. Niiden lämpösäteily paahtoi rantahiekan tulikuumaksi, mutta kumpaakaan ei se haitannut. Tarek, onu-matoran, oli saarella viettämiensä vuosien aikana tottunut kuumuuteen, eikä se ollut ongelma tulen elementtiä edustavalle Kapurallekaan. He loivat vielä viimeisen silmäyksen pienoisaluksen hylkyyn, joka oli tuonut ta-matoranin saarelle. Se oli pahasti rikkoutunut, … Jatka lukemista Punasiirtymä: Setheus
Punasiirtymä: Abraxas
Ranta, Bio-Klaanin saari Ilta Kapura huokaisi ja käänsi katseensa merelle. Ilta otti koko saaren syleilyynsä. Hämärtyvä taivas hohti punaisena. Puut ja pensaat Kapuran ympärillä loivat maahan varjot, joita Tulen takoja erehtyi välillä luulemaan olennoiksi. Mutta nyt hän oli yksin, istui kannolla ja tuijotti merelle. Maassa hänen edessään lepäsi miekka, joka oli yhä tahriintunut vaaleansinisestä verestä. … Jatka lukemista Punasiirtymä: Abraxas
Hopeaa Valkoisella
Meri Ko-Metrun edustalla Miten kauas rannasta toa oli lentänyt? Sitä hän ei tiennyt. Kapura veti kaikin voimin sisäänsä happea noustessaan taas pintaan. Refleksien varassa toa tarrautui häntä kohti kurottavaan valkoiseen käteen ja… … näki hopeisen Komaun tuijottavan häntä. Hopeisen Komaun, joka yhdistyi tuttuun, valkoiseen ko-matoranin kehoon. E-ei! Mutta vaihtoehtoja ei ollut. Vesi oli kylmää, keho … Jatka lukemista Hopeaa Valkoisella
Valkoinen Käsi II
Haluaisitko, että teen asialle jotain, Itroz? En kykene hallitsemaan hänen suojattua mieltään, mutta viestintään minulla on mahdollisuus. Siitä on varmasti hyötyä, vihrepeukalo. Minun ääneni hän tuntee, enkä kykene naamioitumaan häneltä hänen mielessään. Mutta sinä olet… villi muuttuja, niin sanotusti. Sinä voisit… sinä voisit ottaa palasen hänen kalleimmasta muistostaan, ja pukeutua siihen. Tarkoitatko sirun ääntä? Nimda. … Jatka lukemista Valkoinen Käsi II
Aft-Amana 2
Valvomo ♪ Penumbra ♪ Kraa. Kraa. Kraa. Lintujen mustat nokat raakkuivat paperilla. Eikä niitä saanut siitä hiljaisiksi. ”Hyi. Näissä ei ole mitään järkevää. Toistelee pelkkää yhtä sanaa. Kraa. Se kyllä liittyy jotenkin niihin lintuihin ja silmiin, mitä täällä olemme jo tavanneet”, Umbra järkeili pitääkseen poissa päästään toisen ajatuksen. Sen, että Kraa oli jo hänen päässään. … Jatka lukemista Aft-Amana 2
Kaalikivutta
Metru Nui Harmaat nikamat rutisivat. Massiivinen keho kiertyi vasemmalle, sitten oikealle. Robottikehon selän ei olisi periaatteessa pitänyt mennä jumiin. Ymmärrettävää kuitenkin – tämä robottikeho oli matkustanut palasina pienen postiveneen ruumassa päivätolkulla. Metru Nui oli kyllä hyvin puolustettu, mutta jos oli huomattavasti keskimääräistä matkalaista vähemmän orgaaninen, oli piiloutuminen helpompaa. Aivot hänen mestarinsa oli pakannut nimikkeen ”kudosnäyte” … Jatka lukemista Kaalikivutta