Bio-Klaani, Visokin työhuone Visokki makasi sohvalla työhuoneessaan… ja meditoi. Petturitutkinnan sirpaleet vaelsivat pitkin hänen mieltään. Hänellä ei ollut vielä ollut aikaa selvittää, oliko Killjoyn petturiehdokkuus moderaattoreiden tiedossa vai ei, mutta koko petturin olemassaolo häiritsi häntä suuresti, ja siksipä hän oli viime aikoina käyttänyt suhteellisen paljon aikaa silkkaan asian miettimiseen, ratkaisun toivossa toki, mutta alkoi käydä … Jatka lukemista Lahja isältä
Avainsana-arkisto: Visokki
Tuhkasinetti
”Hän sanoi nähneensä kaiken”, Guardian sanoi mietteliästäkin mietteliäämmällä äänellä. ”Hän ei voinut puhua mistään muusta kuin Ämkoosta.” ”Olikohan hän Ämkoon seurassa kun kaikki tapahtui”, Enki jatkoi kurtistaen kulmiaan. Sitten Enki kumartui hieman lähemmäs potilaan kasvoja. ”Kuka sinä edes…” Kuului jokunen pakotettu yskäisy ja potilas avasi silmänsä arpeutuneen mahiki-naamionsa takana. ”Meneur”, matoran sanoi väsyneellä äänellä, jonka … Jatka lukemista Tuhkasinetti
Et voi kävellä pois luotani
”Piditkö viimeöisestä unestasi, kultaseni? Minusta se oli aika hyvä, vaikka itse sanonkin.” ”Voisitko lopettaa. En tarvitse enempää stressiä elämääni.” ”Vai stressiä. No minkälaista stressiä se sitten oli?” ”… älä puhu siitä.” ”Luulisi hieman erilaisen stressin olevan mukavaa vaihtelua… ehkä jopa terveellistä!” ”Anna olla.” Visokki ei tiennyt, mitä ajatella Manun aiheuttamista häiritsevistä uneliaisuuksista, mutta ehkä kamalinta … Jatka lukemista Et voi kävellä pois luotani
Tulinoidan oppipojat
Aikana ennen aikaa ennen aikaa Matoralainen kansa oli kerääntynyt todistamaan ihmettä. Ihmeen loihtisi esiin noita. Noita seisoi kivikirkon portailla kansan edessä. Suuren dyynimuurin lailla po-matoralainen kansa ympäröi tulinoitaa, tulinoidan oppipoikaa ja ennen kaikkea tulinoidan ihmettä. Portaikon juurella oli pieni järvi, jonka muoto oli levinnyt täydellisen, virheettömän pyöreäksi. Noidan suuri taikarinki oli kuin vettä, mutta mustaa … Jatka lukemista Tulinoidan oppipojat
Kun avaan silmäni
https://meri.klaanon.fi/manfred/Kun+avaan+silm%C3%A4ni/Homestuck+-+The+Wanderers+-+07+We+Walk.mp3 Kun avaan silmäni, näen himmeästi valaistun majan, joka on ilmeisesti rakennettu jonkin sortin bambusta, tai ehkä palmusta. Oikeastaan se näyttää kuin kookospähkinältä. Ainoa valon lähde on ulkoa tuleva kajastus, joka tunkee sisään oven virkaa toimittavan kankaan ja ovenkarmien välistä. Kangas on suloisen violetti ja siihen on kirjailtu visorakin kuva. Heräsinkö minä vasta? Missä minä … Jatka lukemista Kun avaan silmäni
Tuijotuskilpailu kuudestilaukeavan kanssa
Bio-Klaani, 273:n huone Siniset silmäluomet aukenivat kovan melun havahduttamina. Vatsallaan makaava nazorak räpytteli pari kertaa silmiään, ennen kuin kohotti tyynyä vasten painautuneita kasvojansa. 273 oli päättänyt ottaa nokoset kävelykierroksensa päätteeksi. Tiedemies oli vieläkin väsynyt matkansa jälkeen, eikä hän ollut vielä oikein tottunut nukkumaan matoranien käyttämissä sängyissä. Niistä tippui herkemmin lattialle kuin kuvullisista unikapseleista. Nazorak räpytteli … Jatka lukemista Tuijotuskilpailu kuudestilaukeavan kanssa
Juuriadminin mahtikäsky
Bio-Klaani Oli aurinkoinen syysaamu. Talojen savupiipuista nouseva savu ja vesihöyry näkyivät auringon paistetta vasten. Yöllä ruohikkoon jäätynyt kuura suli aamuaurinkojen yhteissäteiden voimasta. Renkaat kolisivat ja ritisivät kivettyä tienpintaa vasten, kun voimakkaat ja kynnelliset käsiparit lykkivät niitä. Oli vielä varhainen aamu, jolloin korttelin asukkaat olivat joko lähteneet töihin tai nukkuivat vielä. Tie oli kuitenkin tyhjä, kun … Jatka lukemista Juuriadminin mahtikäsky
Minun pikku loiseni
https://meri.klaanon.fi/manfred/Minun+pikku+loiseni/02+%C2%BBMit%C3%A4+helvetti%C3%A4+min%C3%A4+olen+tekem%C3%A4ss%C3%A4%C2%BB.mp3 ”Mitä helvettiä minä olen tekemässä?” Suga kysyi itseltään. Hän tarkasteli Bio-Klaanin muurien sisällä levittäytyvää kaupunkia erään korkean rakennuksen huipulta. Se olisi ollut mitä mainioin sijainti tarkka-ampujalle, paitsi, että se oli aivan kamala sijainti tarkka-ampujalle, sillä se oli todella avoin. Missään ei ollut mitään suojaa. Mutta hyvä näköala sieltä oli. Kaikki monikulttuurisen sekasikiökaupungin rakennelmat yrittivät … Jatka lukemista Minun pikku loiseni