Klaanin linnake monen monituisia vuosia sitten Oli synkkä ja myrskyinen yö. Hupulla ja kaavulla sateelta suojautunut hahmo asteli mutaista tietä kohti Bio-Klaanin linnoitusta, josta oli kuullut eräältä Umbra-nimiseltä matkalaiselta. Linnake ja sen ympäristön sivurakennukset seisoivat jylhinä rannan yllä. Rannan, jolle hahmo oli saapunut soutuveneellään. Mukanaan hänellä oli vain reppu sekä mystinen, tumma säkki. Hahmo oli … Jatka lukemista Synkkä ja myrskyinen yö
Avainsana-arkisto: Verstas
Kepen koodikieli
Verstas Verstaan läpäisemätön teräsovi aukeni taas, ja kaksi hahmoa astui pimeyteen. Toinen heistä oli ympärilleen pälyilevä, sininen otus kuin vanhasta tieteiselokuvasta, toinen taas valkovihreä toa. Toa heilautti kättään hohtavan levyn edessä. Eteishuoneen kattoon syttyi valo. Valo, joka ei ollut ollut päällä viikkoihin. Toa katseli ympärilleen, tunnistaen tutun tilan. Tila ei kuitenkaan ollut aivan siinä kunnossa … Jatka lukemista Kepen koodikieli
Hattujahti
Kunhan potkin tätä hereille. Sait muuten tehtyä Tawasta hienon pirttihirmun, Manu. Verstas Verstaan hämärässä Dox tutkiskeli kankaista, punaista esinettä. Se oli kopan mallinen, ja sitä reunusti leveä lieri. Kokonaisuutta täydensi hienosti aseteltu sulka.Hän säpsähti. Jokin liikkui varjoissa. Hän laski esineen maahan muiden viereen, ja kaivoi soihtunsa esiin. Hän sytytti sen tulitikuilla, ja valaisi pimeyttä. Ei … Jatka lukemista Hattujahti
Minä olen enemmän kuin minä
Sumun keskellä veneessä ”Niin”, varjo jatkoi. ”Teidän – ei pidä tästä kulkeman.””Mutta sinulla ei ole mitään konkreettista syytä estää meitä”, Snowman intti. Snowman oli kerännyt rohkeutensa ja kävi kiivasta väittelyä saaristoa riivaavan henkiolennon kanssa. Kepe huomasi varjon alkavan pikkuhiljaa kalveta. Se ei enää ollut pimeydenmusta, vaan hämäränharmaa, mutta ei vielä kuitenkaan yhtä valkoinen kuin tämän … Jatka lukemista Minä olen enemmän kuin minä
Aave
Ties kuinka monenteen kertaan korjatussa veneessä keskellä merta ties kuinka monetta kertaa, matkalla kohti alati lähenevää määränpäätä. Kun veneen pohjaan ilmestynyt, Nazorakien luotaimen spontaanin itseräjäytyksen tuottama reikä oli korjattu, matka jatkui taas. Ilma alkoi selvästi kylmetä, ja se tuntui jopa jään toasta ja lumesta koostuvasta samanlaisesta epäluonnollisen kalsealta. Kumpikin heistä tiesi matkan pikku hiljaa lähenevän … Jatka lukemista Aave