Silloin saarellani, kun tein sinusta täydellistä. http://klaanon.fi/pelonenkeli/ost/10%20-%20Pako.mp3 Kylmyys peitti seiniä. Tawa heräsi valkoiseen ja katsoi ikkunasta ulos. Ulkona? Pysähtyneisyys. Sama kuin eilen. Sama kuin huomenna. Roudan koura kahmi maailmaa alleen ja taivaalta putoili kylmiä kipinöitä. Jää puski hampaita räystäisiin. Puut näyttivät haurailta. Ne näyttivät siltä kuin yhdenkin hiutaleen olisi pitänyt särkeä ne. Kaikki oli valkoista, … Jatka lukemista ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪɪɪ
Avainsana-arkisto: tyhjyys ei kuole
ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪɪ
Saari, joskus. http://klaanon.fi/pelonenkeli/ost/6%20-%20Arkkimakuta.mp3 Aamu oli valinnut yhden värin. Muuta se ei tarvinnut – neitokaan ei. Haalea naru, aivan kuin pensselillä vedetty viiva, katkoi maailman. Viiva halkaisi valkoisen mereksi ja taivaaksi. Tuulen lumettomaksi hioma jääpeite suojasi mustaa merta. Keltaisia jalkoja kipristeli rannan lumessa. Kylmä siveli neidon ihoa ja sai sen hieman punertamaan. Neito oli tullut ulos, … Jatka lukemista ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪɪ
ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪ
http://klaanon.fi/pelonenkeli/ost/1%20-%20Tawa.mp3 Karmiva kallokypärä, käärmemäisen hirviön kolmileukainen kita aukesi. Sen sisältä valuva kuollut tuhka tuiversi tuulessa kuin pedon viimeisenä henkäyksenä. Keltainen nainen seisoi kylän aukiolla hiiltyneen rahkshi-kasan päällä. Tummahaarniskaisen varjon äpärän karmiva koura oli puristunut nyrkkiin kohottautuneena kohti taivasta, kohti kaatajaansa. Taistelu oli ollut todella raivoisa. Ylivoimaiset pedot olivat päässeet monta kertaa niskan päälle, mutta ritarilla … Jatka lukemista ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪ
Inspiraatio
Koneiden sali. http://bioklaani.fi/klaanon/pelonenkeli/ost/0%20-%20Inspiraatio.mp3 Halki toan mielen levittäytyvät Joueran koneet muodostivat ruudukkomaisen rakenteen, jossa jokaisen yksikön mitat sekä niiden välinen etäisyys olivat vakioita. Äärettömän korkeiden konerykelmien välissä kulki metallikehikko, jonka päällä tiedemies kulki halutessaan tarkistaa jonkun näytön lukeman tai käyttää jotakin laitetta. Sumu peitti näkymää Joueran ollessa jokapäiväisellä tarkastuskierroksellaan. Ajalla ei mielessä ollut varsinaista merkitystä, vain … Jatka lukemista Inspiraatio
Cornetto
Zakaz, Neewap Kenraalin kuivalla suulla ei paljoa aikaiseksi saanut. Mutta yksi sana sieltä tuli: “Hngääh.” Tai siis nolla sanaa. Warrekilla oli krapula kuin Irnakkin painajaisista. Alkoholin suurkuluttajana hänellä ei usein ollut, mutta nyt muuten oli. Kuin höyryveturit olisivat jyskänneet leuakkaan miehen pään sisällä ja laulaneet samalla ylistyslauluja Nektannille. Niin hirveä krapula kyseessä oli – paikallinen … Jatka lukemista Cornetto
Kansan mies
Bio-Klaani Sairasosasto Kello oli kaksi. Päivän kirkkaus pilvistyisi pian. Juuri nyt hoitajan pieni käsi puhdisti kankailla vuotavaa haavaa skakdin kyljessä. Aamu oli alkanut vamman vuotamisella. Sen ei olisi kai pitänyt enää tehdä niin. “Etkö tosiaan halua puudutusta? Muistat kuitenkin, miltä tämä tuntuu.” Skakdi istahti sängylle valmiina. “En ymmärrä sellaisten päälle, lekuri. Auttaisiko se oikeastikin?” “Hmh. … Jatka lukemista Kansan mies
Laskuhumalan henki
Aamu sarasti ja skakdiin sattui. Ensimmäinen tunne oli kuin pieni ja viheliäinen biomenninkäinen, joka koputti hänen päätään. Kop. Kop. Hngääh, oli ensimmäinen miete. Tum. Tum. Tältä skakdin päässä kuulosti. Mies palaili todellisuuteen usvasta. Kirkkaus rämähti päälle kuin kasa tiiliskiviä. Verhot eivät juuri pysäyttäneet aurinkoja, jotka polttivat yhdessä lasin läpi. Osaltaan se saattoi johtua siitä, että … Jatka lukemista Laskuhumalan henki