Klaanon

Avainsana: The Shadowed One

  • 18: Jos maailmanrauhan saisin…

    Turaga Dume ja Varjottu istuivat neuvotteluhuoneessa Coliseumilla. Metru Nuin ja Metsästäjäin johtajat olivat edenneet umpikujaan neuvotteluissa metsästäjätukikohdan perustamiselle Legendojen Kaupungin lähisaarelle. Kumpikaan osapuoli ei halunnut taipua ja ilmapiiri oli kireä.

    Dume pyyhki hikeä jalolta kirililtään. Häntä puistatti ajatus sodasta joka saattaisi puhjeta jos TSO ei saisi haluamaansa. Kaiken lisäksi oli kohta Nimeämispäivä ja matoraneilla pitäisi olla toivon aika käsillä.

    TSO naputteli teräväkynsisillä sormillaan kivistä pyöreää pöytää. Hän voisi tuhota lähellä olevan Turagan silmäsäteillään aivan helposti ja näin vallata itse yhdessä Sentrakhin, hänen epäkuolleen henkivartijansa ja Lariskan kanssa koko kaupungin itselleen ennen kuin Toa Mangait ehtisivät edes toimia.
    Lähellä huonetta seisoivat Lhikan ja Nidhiki vartiossa siltä varalta että metsästäjät yrittäisivät jotain temppua. Kumpainenkin tiesi ettei kumpikaan osapuoli antaisi periksi ja että sodan syttyminen oli lähellä. Toa Mangaiden pitäisi puolustaa taas kerran Legendojen kaupunkia Pimeyden metsästäjiltä.

    Vahkit partioivat Coliseumia ja erityisesti metsästäjiä jotka olivat mukana neuvotteluissa. Vahkit, nuo Metru Nuin poliisivoimat, jotka yrittivät pitää asukkaat töissä ja poissa laittomuuksista sekä vaaroista oli muuallakin Legendojen kaupungissa määrätty erityisvalppauteen. Kaikesta poikkeavasta piti ilmoittaa heti Dumelle ja muulle johdolle.

    Kului tunteja Dumen neuvotteluhuoneessa. Kumpainenkaan osapuoli ei päässyt mihinkään yhteisymmärryksen siemeneenkään käsiksi, jolloin molemmat marssivat ulos huoneesta.

    Käytävälle astuessaan Shadowed one huusi: ”Metru Nui tulee olemaan meidän vielä jonain päivänä. Olisin tarjonnut rauhaa sopivilla ehdoilla, mutta sinä se vain haluat sotaa ja verenvuodatusta. Onnea vain teille teidän Nimeämispäivänne kanssa!”

    Sentrakh käveli orjallisesti ja kuuliaisesti isäntänsä vanavedessä ja mukaan liittyi myös Lariska joka oli kuunnellut keskusteluja varjoista. Hän näki Lhikanin kanssa lähellä olevan Nidhikin ja iski ilman toalle silmää. Toa punastui, mutta yritti pitää ilmeensä kohdillaan ja ryhtinsä suorassa.

    Metsästäjät poistuivat Coliseumilta aiheuttamatta sen kummemmin häiriötä. Vahkit ja Toat tarkkailivat heidän menemistään ahkerasti. Varjottu seurueineen astui ulkoilmaan. Satoi lunta. Nimeämispäivä oli tulossa ja maa oli valkoisenaan.
    Varjottu lähti veneellä pois Metru Nuilta joukkioineen ja julisti sodan Legendojen kaupunkia kohtaan. Turaga Dume kuulutti tästä jättiläismäisistä televisiomonitoreista ja radioista ympäri kaupunkia. Matoranit olivat suunniltaan pelosta, mutta Suuri ja Viisas Johtaja, kaikkien Isä, Turaga Dume suojelisi kaupunkia yhdessä Legendaarisen Toa Lhikanin johtaman Toa Mangai-tiimin avulla. Varjottu oli uhannut lähettävänsä ensisijassa metsästäjiä kaupungin asukkaiden kimppuun, tämän vuoksi tulen turaga kehotti kaupungin asukkaita valppauteen.

    Umbra istui vihreässä kodissaan Le-Metrussa. Hän oli ammatiltaan tutkija, joka ei ollut kovin yleinen ammatti Le-Metrussa. Mutta hän ei ollutkaan ilman matoran, vaan valon matoran ja se jo erotti hänet muista. Keltavihreää väritystä käyttävä matoran selaili päivän lehteä sohvallaan. Työpäivä oli ohi ja Nimeämispäivän aatto olisi seuraavana päivänä, mutta sitten julistettiinkin sota kaupunkiin…

    Umbran teknologinen ja hyvin muotoiltuja huonekaluja asumus oli kauttaaltaan vihreiden ja keltaisten värien peitossa. Vihreä huonekasvi, jossa oli punainen kukka toi hiukan kolmatta väriä tähän viidakkoteemaan joka oli sillä hetkellä muotia.
    Umbra hätkähti kun oveen koputettiin. Hän putosi nuokkumasta sohvaltaan ja löi rurua muistuttavan naamionsa pöydän kulmaan. Kuhmuhan siitä nousi ja hän hieroi päätään. Matoran ryömi kohti ovea, nousten ovella seisomaan.

    Kop kop kop kuului ääni ovelta. Kop kop kop kuului taas. Umbra katsoi pienestä ovisilmästä ja näki edessään vain mustaa. Sitten hän kuuli äänen oven takaa. ”Se olen minä, Nurukan. Vanha ystäväsi joka on palannut takaisin”

    Nurukan. Voisiko se olla? Viime visiitistä on ollut niin paljon aikaa kun hän siirtyi muihin hommiin ja kauppa Zakazin ja Metru Nuin välillä lopetettiin tyystin. Mitä vanha ja viisas maan toa täällä oikein teki? Liittyikö se juuri julistettuun sotaan joka tarkoittaisi koko kaupungin tuhoa? Niin paljon kysymyksiä mutta niin vähän vastauksia.

    ”Avaahan jo ovi. Vahkit eivät pidä siitä että rekisteröitymättömät Toat liikkuvat kaupungilla omin nokkinensa. Meitäkin tarkkaillaan, koska huhutaan että metsästäjissä on muodonmuuttajia” kuului oven läpi. Sitten taas kop kop kop.
    Ehkä minä avaan. Ei ole aikaa jahkailla. Umbra keräsi rohkeutensa ja avasi oven painamalla kämmenensä nappulalle joka tunnisti hänen kädenjälkensä. Teknologia oli täällä jokapäiväisessä arjessa vahvasti läsnä.

    Ovi avautui kitisten, koska U ei ollut muistanut öljytä saranoita. Oven takana oli mustassa, kiiltävässä, mutta samalla taisteluarpien ja kulumien uurtamassa haarniskassa Nurukan, Umbran ystävä joka oli nyt mystisillä tehtävillä ympäri universumia eikä useinkaan käynyt morjestamassa. Hän piteli toisen kätensä takana jotain, josta näkyi vain ruskea pussi. Umbra ei sanonut mitään vaikka näkikin yllätyksensä jo.

    ”Kuulit varmaan Dumen ilmoituksen sodasta. Ei kiva juttu näin nimeämispäivänä. Minullekin on tullut rintamakutsu ja pahoin pelkään että Metru nui joutuu jälleen täyteen sotaan. Viime sodasta on kymmeniä tuhansia vuosia ja Kanohi-lohikäärmeestäkin on iäisyys. Ei asioiden näin pitäisi hoitua”.

    ”Toat suojelevat meitä, ettekö suojelekin?” Umbra kysyi, katsoen Nurukanin vihreisiin silmiin. Niistä paistoi päättäväisyys ja muinainen viisaus.

    ”Se on tehtävämme, suojella heikompia ja niitä jotka ovat valon puolella. Mutta joskus mekin joudumme tappamaan ja tekemään vaikeita valintoja. Minäkin olin kauan sitten Matoran ja muistan kuinka minäkin uskoin että vain toat tekevät urotekoja. Ei. Muutkin voivat tehdä hyvää ja auttaa lähimmäistään. Ei siihen tarvita vain naamiovoimia ja elementtejä. Siihen tarvitaan sydäntä.” Nurukan lopetti sanomisensa ja osoitti Umbran sykkivää sydänvaloa. Jokin Umbran sisällä alkoi näiden sanojen kuulemisesta kasvaa.

    ”Muistatko ne ajat kun seikkailimme ympäri universumia ja kohtasimme vaaroja? Minne se aika katosi?” Umbra kysyi ystävältään, opettajaltaan.

    ”Aika toi ja aika vei. Niin elämä menee, kuin Suuri henki opettaa. Jokaisella on paikkansa ja kohtalonsa. Muuten, nyt kun sota on tulossa, sotakirjureille voi tulla käyttöä. Sinullahan on kirjurikokemusta ties mistä, joten kannattaisi varmaan hakea paikkaa. Pääsisit seikkailemaan ja näkemään Metru nuita uusin silmin”, Nurukan kertoi. Umbra näytti hämmentyneeltä. Ja mietteliäältä.

    ”Olen saanutkin huomautuksia siitä etten tee tarpeeksi työtä ja ne aikovat laittaa minut pakkotyöhön putsaamaan Ta-Metrun sulattamoiden putkia jos en hanki itselleni töitä. Jos tarjoat minulle paikkaa Toain uljaana kirjurina, otan paikan mielelläni vastaan. Mutta nyt haluaisin tietää mikä tuo paketti on jota piilottelet? Liittyykö se mitenkään nimeämispäivään?”

    ”Terävää päättelyä, valopää”, Nurukan naurahti, ojentaen paketin Umbran keltaisiin kouriin. Paketin pussi oli kulunut ja resuinen ja Umbra otti sen käsiinsä. Ruskea, monien tuhansien vuosien hajut kerännyt paketti oli perin mielenkiintoinen ja uteliaisuus heräsi hänen mielessään. Pieni vilkaisu.

    ”Tämä paketti on matkannut saajalta toiselle tuhansien vuosien ajan”, Nurukan sanoi ”Nyt sen on aika saapua sinun käsiisi. Pidä sitä tallessa kunnes paketti itse haluaa lähteä, unohduksen tai jonkun muun sattumuksen kautta. Ja hyvää nimeämispäivää, vaikka Metrunuilaiset eivät kauheammin juhli Mata Nuin saapumista kouruista tänä vuonna.”

    ”Kiitos. Minä tosin haluaisin tänä vuonna eniten sitä maailmanrauhaa jota kaikki tekopyhät julistavat joka nimeämispäivä. Sota ei koskaan ole kivaa, mutta antaahan se uuden mahdollisuuden ja uudet seikkailut. Metru Nuilla on muutenkin viimevuosina ollut kovin tylsää kun kauppaliikenne on takkuillut metsästäjien takia ja emme ole päässeet minnekään täältä…”

    ”Missäs minun lahjani on?” Nurukan kysäisi ”tai antaa olla, ei haittaa vaikket olisikaan keksinyt minulle lahjaa kun olen ollut niin monet vuodet muissa tehtävissä. Minulle suurin lahja on se että tulet rintamalle kirjuriksi kanssamme ja kokemaan sodan kauhut ja voitot. Se on minulle suurin lahja tässä maailmassa, taistella oikeuden ja isänmaan puolesta”.

    Kaksikko jäi Umbran taloon nimeämispäivän pyhiksi ja pyhien jälkeen syttyi suurin sota joka Metru Nuilla oli koskaan ennen tapahtunut. Toa Lhikanin ja The Shadowed Onen joukot ottivat yhteen eri puolilla kaupunkia. Uöjaat toat ja petolliset pimeyden metsästäjät marssisivat kaupunkiin ja taistelisivat vapauden ja saaren puolesta. Monet tekisivät uhrauksia, joista toiset suurempia kuin toiset. Rohkeus ja rakkaus isänmaahan punnittaisiin tässä tahtojen taistossa. Tätä Nimeämispäivää Metru Nuin matoralaiset eivät hevin unohtaisi… Jos he selviytyisivät siitä edes hengissä.

  • Kralhi

    VL-624, Pimeyden metsästäjien eteläisen rintaman komentokeskus

    Vaikka sodan päättymisestä oli jo aikaa, elivät rintamalinjat edelleen maailman syrjäseuduilla. Eteläisten saarten tutkimattomuus avasi lukuisia mahdollisuuksia sellaiselle, jota ei haluttu pitää julkisessa tiedossa. VL-624 oli sodan lopulla rakennettu valtava sotilastukikohta, jonka kautta siirrettiin valtavat määrät sotilaita ja tarvikkeita pohjoisen taistelukentille. Sodan päätyttyä siitä tuli kansainvälinen hämärän toiminnan keskuspaikka ja pienelle saarelle kohonnut valtaisa metallinen pilvenpiirtäjä oli ympäri vuorokauden eliittivartijoiden valvovan silmän alla.

    Pilviä halkovan metallisen hirmun ylimmissä kerroksissa sijaitsi lukuisia telakoitumispisteitä, joihin alukset ympäri maailmaa pysäköityivät. Noin 20 kattokerrosta paikkoja, yksi jokaista tornin sivua kohti. Kahdeksastakymmenestä telakoitumispaikasta suurin osa oli aina varattuna ja niiden omistajat yleensä joko huolsivat aluksiaan tai pitivät sijaa tornin sisälle rakennetuissa pienissä kaupungeissa. Yli satakerroksisen pilvenpiirtäjän jokaiseen kerrokseen mahtui teollisuuhallin verran sisältöä ja pienemmät yhteisöt alkoivat kukoistaa.

    VL-624 seisoi edelleen haastamattomana. Sadat sen suojiin asettuneet metsästäjät suojasivat sitä raskain ilmatorjuntatykein ja kaluston määrä rautajätin sisällä olisi riittävä koko eteläisten saarien valloittamiseen. Tätä valloitusta Metsästäjien ei kuitenkaan tarvinnut tehdä. Odinalta tulleet käskyt olivat pitävät. VL tulisi täyttämään vielä tarkoituksensa, mutta vasta sitten, kun TSO niin katsoo.

    Kaikessa mahdissaan tuo pilvenpiirtäjä kuitenkin tarjosi vastusta hyvin vähän. Se oli helppo kiertää, se oli helppo välttää. VL-624:ää lähestyessä pystyi tekemään vain yhden vakavan virheen…

    …joutua sen sisälle.

    Oli kulunut pari sekuntia siitä, kun Killjoy oli sulkenut suunsa. Jos joku olisi nähnyt Metsästäjän kypärän taakse sillä hetkellä, olisi ollut hyvin helppoa nähdä metsästäjän päässä riehuva aivomyrsky. Kaiken epätoivon keskellä kymmenet kysymykset huusivat vastausta, monet ongelmat vaativat ratkaisua ja samalla Metsästäjä yritti epätoivoisesti muistella lisätietoja senhetkisestä olinpaikastaan. Metallinen hohtava kyltti paistoi telakoitumisalueen yläpuolella, luoden heijastukset viidestä sisältämästään merkistä sillalla seisovan tummahaarniskaisen soturin päälle.

    Pyöreä, miltei kokonaan ilmassa leijuva ja naurettavan korkealle sijoitettu telakoitumisalusta oli kiinni itse rakennuksessa ainoastaan lyhyen rautaisen sillan varassa. Killjoy arveli sen pysyvän ilmassa painovoimaa kumoavien Kanoka-kiekkojen avulla. ”Mahdollisesti hatarat rakenteet” kirjattiin nopeasti Joyn muistiin.

    Kului muutama sekunti lisää. Kaksi metallista askelta tärisytti siltaa, jolla Joy edelleen nuokkui polvillaan. Metsästäjä kääni katseensa kiiltävästä maastosta kohti hieman lähempänä olevaa Purifieria. Kaksikko tuijotti toisiaan. Kumpikaan kypäräpäisistä sotureista ei paljastanut ulos minkäänlaista tunnetilaa. Ei, ennen kuin Killjoy puristi kätensä nyrkkiin…

    …nyrkkiin. Vaatimaton virne nousi kenraalin palaneille kasvoille. Hänen sormensa liikkuivat. Metsästäjä antoi niiden pyöriä hetken, nautiskellen niiden luomasta rutinasta. Hän todellakin liikkui. Ehkä aika riittäisi sittenkin.

    Kaksi metallista askelta lisää. Välimatka kahden soturin välillä oli noin kaksikymmentä metriä. Siniharmaaseen massiiviseen haarniskaan pukeutunut Purifier jätti oikeat uudet kasvonsa mysteeriksi. Molemmilla oli psykologinen yliote toisesta. Killjoyn tilannetta ei tosin auttanut se, että hän pienemmän kokonsa lisäksi oli polvillaan tummanpuhuvan soturin edessä.

    Kenraali havainnoi lähestyvän vastustajansa varustuksen niin nopealla tahdilla, kuin vain kykeni. Haarniskan paksuus oli äärimmäisen raskas. Mahdoton läpäistävä kevyemmän luokan tuliaseilla. Rannekiväärit oli siis poissuljettu. Mustat putket pumppasivat energiaa Purifierin todellisen kehon sisältä pukuun. Killjoy näki siinä puvun selvimmän heikon kohdan. Samoin haarniskan paljaaksi jätetyissä nivelissä. Punainen metsästäjä kuitenkin pelkäsi Purifierin olevan tämän myötä häntä itseään huomattavasti nopeampi.

    Purifierin oikean olkapään yläpuolella oli lukittuvat telat. Mahdollinen paikka selästä nousevalle aseistukselle. Haarniskan ranteet olivat myös hälyttävän paksut. Mahdollisesti siis täynnä aseita. Kypärän yksi suuri silmä sisälsi luultavasti samanlaisia havaintotoimintoja, kuin Killjoyn omassaankin. Kohde näytti kuitenkin suojaamattomalta. Siihen olisi helppo osua.

    Tänä aikana tapahtui neljä askelta lisää. Killjoy näki nyt täysin selvästi panssariin maalatun Mustan käden logon. Kenraalin olisi ehkä pitänyt olla siitä yllättynyt. Hän ei ollut. Hän tiesi tarkalleen, mitä tuon merkin oli tarkoitus kertoa hänelle.

    ”Noh, etkö aio mahtailla paluullasi? Etkö aio kertoa pitkää tarinaa siitä kuinka mahtavuutesi peittosi jälleen kaiken muun? Se olisi kovin tapaistasi.”

    Askeleet pysähtyivät. Välimatkaa kaksikon välillä oli enää kymmenen metriä. Hieman koneistuva, mutta silti tuttu, korkea ja sähisevä ääni omasi nyt vakavuuden, jota Killjoy ei ollut vuosisatojen aikana kertaakaan ennen kuullut. Ei tällaisena. ”Et ole kovinkaan yllättynyt kenraali. Osasitko jopa arvata mitä oli tapahtunut?”

    Killjoy keskittyi nyt suoristamaan toista jalkaa altaan. Hän seurasi katseellaan raajaansa, kun se liikkui ja nousi pystyyn. Sen avulla metsästäjä hitaasti, mutta varmasti hilasi itsensä seisomaan. Kaksikon välinen pituusero oli muutama kymmenen senttiä. ”Myönnän, että en odottanut mestarisi vaivautuvan koluamaan ruumistasi Xian tuhkista. Mutta tämä on… viides kerta. Viides kerta kun minä tulen tappamaan sinut… veljeni Ehkä näin monen kerran jälkeen minun pitäisi lopettaa yllättyminen.

    Purifier levensi asentoaan ja levitti kätensä sivuille. ”Viides kerta… olemmeko me pyörineet tässä ringissä niin kauan… ha-hah. Sääli. Tänään se vihdoin päättyy. Evoluutioni on viimein ohittanut tarvittavan pisteen.”

    Killjoy sähähti, levittäen samalla jalkojaan saadakseen tukevamman otteen metallista allaan. ”Sinä siis kutsut tuota edelleen evoluutioksi? …idiootti. Valtapelisi johtaa vain varmaan kuolemaan. Sinä tiedät, että tuota voimaa ei voi kontrolloida. Näit mitä muille tapahtui. Sama odottaa sinua.”

    Purifierin kypärän takaa kuului vaimeaa naurua. Killjoy seurasi kuinka Pimeyden metsästäjän toinen käsi nousi vivulle niskassaan ja paineilman luoman sihahduksen myötä kypärä irtosi. Se roikkui nyt Purifierin vasemmasta kädestä. Soturin kasvot olivat nyt paljaat. Killjoy kavahti askeleen taaksepäin.

    Mustavalkeat täysin sileät ja linjattomat kasvot eivät sinänsä olisi saaneet punaista soturia perääntymään. Syynä oli kypärän takaa paljastuneen olennon kita. Täysin siinä missä suun olisi kuulunut olla, törrötti kaksi riviä hirvittäviä pitkiä hampaita. Hengitys höyrysi niiden välistä kylmään ilmaan. Petomaisen ilmestyksen takaa kaikasi kuitenkin edelleen jo vuosisatojen takaa Killjoylle tuttu ääni. ”Kuten näet, minä onnistuin jo. Voimani on täydellisessä kontrollissa. Ovat olleet jo kauan. Sinä ja typerä tiedenaikkosesi ette vain koskaan tajunneet sitä.”

    Pieni sähkönpurkaus särähti Killjoyn puristuneen nyrkin välistä. Raivostunut irvistys oli noussut punaisen metsästäjän raadellulle suulle. Hänen tietokonemonitorinsa toimi taas. Killjoy tarvitsisi kuitenkin vielä hetken oikosulkujen ohittamiseen. ”Sinä saasta… julkeatkin vetää hänet tähän.”

    Purifier huokaisi ja pudisteli päätään, aivan kuin tämä olisi hetken oikeasti ollut pettynyt tilanteen kulkuun. ”Typerys. Minä kerron sinulle vain totuuden. Musta käsi oli täynnä naiiveja typeryksiä. Sinä, Niz ja kaikki ne muut. Olisin saavuttanut tavoitteeni nopeammin ilman teitä. Te onnistuitte tuhlaamaan kuulieni valmistamiseen satoja vuosia.”

    ”Sinä olit yksi meistä Purifier. Me luotimme sinuun. Herra luotti sinuun. MINÄ luotin sinuun! Sinä veit heiltä kaiken. Sinä ja typerät mielitekosi. Inhoan jo pelkkää ajatusta siitä, että joskus taistelimme rinta rinnan.” Killjoyn äänestä paistava halveksunta ei tuntunut tekemään vaikutusta Purifieriin.

    Musta Metsästäjä huokaisi syvään ja napsautti kerran metalliin kuorittuja sormiaan. Metallin kalahdus kieli Killjoylle, että joku hänen takanaan veti esille asetta. Nopea vilkaisu taakse vahvisti tämän arvelun. Hopeiseen, vanhanaikaiseen ja koko kehon peittävään haarniskaan pukeutunut Metsästäjä oli vetänyt selästään esiin äärimmäisen raskaan kolmipiippuisen automaattihaulikon. Samanlaisen, millaisia Vahkien etulinjat olivat käyttäneet sodassa. Killjoy tajusi, että Metsästäjä oli sama, joka oli aiemmin ojentanut Abzumolle merkillisesti hohtavan pussukan. Killjoy tiesi, mitä pussi sisälsi. Hän miltei sääli Makutaa. Hän oli vaihtanut Killjoyn johonkin paljon hyödyttömämpään.

    ”Nyt arvoisa kenraali. On tullut aika. Anna se minulle ja hyväksy kohtalosi.” Purifier oli ojentanut ottavan kätensä kohti Killjoyta. Joy kirosi, mutta ei kädelle. Purifierin eleen tapahduttua, kymmenet luukut pilvenpiirtäjän kauempana hohtavissa seinissä. Lisää aseiden ääniä. Hyvin paljon aseiden ääniä. Hopeapanssarisia sotureita hyppi telakoitumistasanteelle kirjaimellisesti jokaisesta mahdollisesta ovesta ja ikkunasta. Purifierilla oli puolellaan koko alueen eliittivartijat. Jokainen varustettuna samalla raskaalla panssaroinnilla ja naurettavan kokoisella automaattiaseella.

    Nopea arvio ei näyttänyt hyvältä. Hänen peruuttamisensa esti yksi se yksi asetta tanassa pitävä Metsästäjä hänen takanaan. Vastassa oli Purifier ja vähintään viisikymmentä äärimmäisen raskasta Metsästäjää. Killjoyn vastakäynnistetty tietokone teki edelleen toimia oikosulkujen ohittamiseksi. Killjoylla oli suunnitelma, mutta vain Purifieria vastaan, ei kokonaista joukko-osastoa. Hänen toivonsa eli nyt hyvin löyhän teknisen teorian varassa.

    ”Sinä olet edelleen se sama nuori typerys, mikä olit vielä Metru Nuilla. Sinun tulisi jo tajuta, että moralisointisi ovat täysin turhia. Sitä paitsi, jos koit heidät niin tärkeäksi, et olisi koskaan lähtenyt. Sama voima houkutteli sinuakin Killjoy. Oli vain omaa typeryyttäsi jättää kuulasi voima valjastamatta. Ja nyt minä olen täällä hakemassa sen rinnastasi, sillä suurempi suunnitelma vaatii myös sinun panostasi.”

    ”Sinä ehdotat minulle, että antaisin sinun repiä sydämen rinnastani? Älä naurata mutantti. Sinä ja jokainen tällä asemalla kuolee tänään. Saan kostoni jo toisen kerran. Harvaa siunataan tällaisella mahdollisuudella.” Killjoy astui tukijalkansa varaan ja osoitti nyt eteenpäin marssineen metsästäjälauman kärkeen jäänyttä Purifieria. ”Lisäksi… kuka väitti, että en koskaan valjastanut voimaani?”

    Purifier nauroi. Kylmä hekotus kajahti ilmoille, vaikka Metsästäjän hurja kita tuskin liikkui. Puri tukahdutti naurunsa väkisin ahtamalla kypärän takaisin päähänsä. Metallikyklooppi oli jälleen paikalla tuijottamassa Killjoyn lävitse. ”Turhat löpinät sikseen Killjoy, minä tiedän että yrität pelata vain aikaa. Sinulla ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia selviämiseen.”

    ”Toistan kysymykseni: Kuka väitti, että en koskaan valjastanut voimaani?”

    Metsästäjärivistö seisoi aivan hiljaa. Tällä kertaa edes Purifier ei vastannut. Killjoy virnisti kypäränsä takaa. Punaisen Metsästäjän taakse kääntynyt käsi nousi esiin, paljastaen tämän vetäneen ranneteränsä esiin. Ulvahtava Metsästäjä Killjoyn takana kaatui maahan, verisuihkun purkautuessa kolmesta rintapanssariin tehdystä reiästä. Muutama Metsästäjä hopeisessa rivistössä kavahti taaksepäin. Kukaan ei ollut huomannut Killjoyn nopeaa liikettä. Tie hänen takanaan oli nyt selvä. Ainoa vihollinen oli hänen edessään.

    ”The Shadowed One teki kauan sitten kanssani sopimuksen. Sopimuksen, josta edes sinulle ei kerrottu. Vastineeksi siitä, että Vahkit siirtyisivät Metru Nuilta ikuiseen säilöönsä, hän lupasi opettaa minulle hallintaa. Täydellistä hallintaa. Koneiston absoluuttista hallintaa.”

    Täysi hiljaisuus. Jopa lähtevien ja saapuvien ilma-alusten ääni oli kadonnut hetkeksi. Kymmenien Metsästäjien joukkio seisoi aivan liikkumatta Killjoyta tuijottaen.

    ”En ollut aivan varma, miten voimani toimisi nykyisessä… tilassani. Todellisuus kuitenkin oli, että voimani on entistäkin väkevämpi. Toisin kuin yksitoista muuta Käden eliittiä, minun kuulaan sidottu voimani on tarkoitettu puhtaaseen sodankäyntiin. Voimani ovat heikentyneet rajusti, eikä minulla olisi enää kauaa elinaikaa, joten ehkäpä minä voisin demonstroida teille voimiani. Olisitte etuoikeutettuja, en ole koskaan toteuttanut… prosessiani julkisesti.”

    Purifier sähisi kypäränsä takaa, osoittaen sormellaan suoraan kohti punaista Metsästäjää. ”Mitä sinä oikein selität imbesilli? Yksikään Käden jäsenistä minun lisäkseni ei oppinut täydelliseen kontrolliin. Ei muodonmuutostasolle asti.”

    Killjoy pudisteli päätään ja heilutti omaa sormeaan. Täysin huomioimatta Purifierin kommenttia, Joy haki jaloilleen vielä tukevamman asennon, asettuen hieman kumaraan. Pää siltaa kohti kallistettuna, Killjoy kysyi vielä yhden kysymyksen: ”Vahoina päivinä, kun me kaksi työskentelimme vielä Kädelle, ennen kuin ennen sotaa loikkasit Metsästäjiin ja aloiti naurettavan evoluutiosi, ihmettelitkö sinä koskaan yhtä asiaa?”

    ”Huh?”

    ”Miksi entinen tunnusmerkkini oli skorpioni?”

    Puhdas energia ryöpsähti Killjoyn rintakehästä, ympäröiden punaisen haarniskan täysin keltapunaisella sähköistetyllä energialla. Joyn tiukasti kiinni puristetut nyrkit tärisivät puhtaasta niiden välistä purkautuvasta voimasta. Kypärän sisällä olento karjui. Sitä ei kukaan kuullut.

    Ryöpsähtelevä energia sai metsästäjäosaston ottamaan askelia taaksepäin. Ainoastaan Purifier seisoi suorana tujottaen hetki hetkeltä hurjistuvaa näkyä. Killjoysta lähtevä energiapatsas oli niin voimakas, että kahdella alemmalla telakointisillalla levänneet valtavat kuljetusalukset alkoivat hitaasti hivuttautautua kohti reunaa. Metsästäjät aktivoivat kenkiensä pohjiin kiinnitetyt magneettiset laitteet, jotka liimasivat nämä tiukasti metalliseen kanteen. Show jatkui, eikä mitään oltu vielä edes nähty.

    Killjoyn haarniska nitisi ja raksahteli kauttaaltaan. Se kasvoi nytkähdys nytkähdykseltä. Hartiat levenivät eniten muuhun ruumiiseen nähden. Metallinen rutina sekoittui energian sihahteluun ja raajojen uudelleenmuotoutumisen aiheuttama kipu sai Killjoyn huutamaan entistäkin kovempaa. Mutta muodonmuutoksen tärkein kohta oli vasta alkamassa. Killjoyn alaselkä eli. Metalli sen pinnalla kupli. Jokin alkoi työntymään sen sisältä hitaasti mutta varmasti. Ensimmäinen jaoke, toinen… kolmas jä neljäs. Kärkeä kohti kapeneva punaisesta metallista koostuva häntä purskahti vähä vähältä pidemmälle Killjoyn ruumiista. Se nousi sätkien ilmaan ja kasvoi niin pitkään, kunnes sen kärki heilui Killjoyn oman pään yläpuolella. Punaiset metalliset laatat uudelleenjärjestyivät ja paksummat panssarit siirtyivät peittämään hännän kärjen. Pian niiden sisältä luisui esiin valtava miekanterän kokoinen piikki. Tarkemmin katsottuna piikki oli Killjoyn miekka. Mekaaninen muodonmuutos oli saanut sen löytämään tiensä kasvaneen uuden ulokkeen kärkeen.

    Killjoy oli nyt jo neljänneksen edellistä suurikokoisempi ja selkeästi massakkaampi. Vinhasti heiluva häntä sätki ympäriinsä, hakien edelleen kunnollista liikekontrollia. Mutta ennen sen hankkimista, vielä yksi tapahtumaketju lähti liikkeelle. Metallin ratina oli nyt siirtynyt Metsästäjän kypärään ja siihen olis alkanut ilmestyä siksak-tyylisiä viivoja. Purifier näki sen ja kavahtin nyt itsekin askeleen taaksepäin. Kyseessä ei ollut temppu. Punainen metallihirmu oli todella onnistunut miltei mahdottomassa.

    Silloin kypärä repesi auki. Täysin siisti siksakkuvio reväytti kypärän puolikkaat irralleen. Killjoyn madaltunut karjunta täytti ilman kypärän lopettaessa äänen vaimentamisen. Mutta ääni ei tullut Killjoyn kasvoista kypärän takaa… kypärä oli Killjoyn kasvot. Hampaat. Valtavat punaiset metalliset hampaat ja niiden takaa ammottava tyhjyys. Purifierin kasvot. Täysin samanlaiset, mutta puhtaasta metallista valetut.

    Jalka iski. Karjunta loppui. Energian purkautuminen pysähtyi kuin seinään. Hirvittävien hampaiden välistä nousi höyryä kylmään ilmaan. Killjoy suoristi selkänsä ja käänsi katseensa kohti vihollisjoukkiotaan. Valtava mekaaninen ruho ylitti nyt hieman jopa Purifierin oman koon. Valtava tappava häntä huiski punaisen metsästäjän pään yläpuolella valmiina tappamaan. Matala rahina kaikui kypäräkidan hampaiden välistä. Olkapäihin sijoitetut ohjuspatterit nostivat päätään ja asettelivat kaksitoista ohjusta täyteen toimintavalmiuteen. Jalkapohjien rakettimoottorit alkoivat lämmetä kenraalin petoistuneesta uudesta ulkomuodosta huolimatta.

    Kymmenet aseet osoittivat Killjoyta. Purifier tarkisti omia asejärjestelmiään. Kiroileva Metsästäjä katsoi uutta vastustajaansa. Se tujotti häntä ilmeettömänä, säälimättömänä ja täydellisen valmiina.

    ”Kuten aiemmin sanoin. Jokainen tällä asemalla kuolee tänään.”

    Metallinen peto puhui. Sillä oli täysi kontrolli. Sillä oli täysi valta. Se tulisi tuhoamaan. Se oli Killjoy. Ja sillä hetkellä kymmenkunta ohjusta täytti ilman. Purifierin rakettimoottorit käynnistyivät. Ja niin metallijumalten sota alkoi.

  • The Purified One

    Meri, saari lähellä Odinaa

    Öinen meri oli tyyni, mutta pienen saaren luoma hehku oli houkutellut Phase-Lohikäärmeiden joukon parveilemaan sen ympärillä. Saarella oli pieni linnoitus, jonka sisällä valmisteltiin tapahtumaa, tapahtumaa jota viittaan pukeutunut hahmo oli odottanut jo kauan. Hän oli ratkaissut vuosituhansien arvoituksen ja nyt olisi toimeenpanon aika.

    Hahmo pudotti sauvansa ja viittansa, paljastaen itsensä sen alta. Metsästäjien johtaja oli tavanomaisesta poiketen yksin, tällä turvatulla saarella, josta vain harva tiesi. Hänen edessään oli potilaspöytä, jonka päällä makasi pikimusta päätön ruumis, jonka pitkät raajat roikkuivat hieman pöydän yli.

    TSO astui ruumiin ylle ja nosti tämän viereen veitsen, merkillisen sinisen rasian ja paperinpalan. Hän olisi valmis uuteen luomiskertomukseensa.

    ”Olemme tulleet tähän hetkeen, hetkeen jota minä yksin hallitsen. Minun luomukseni, minun voimani, minun suunnitelmani, huipentuu tähän hetkeen.”

    Hitaasti, hän käänsi katseensa edessään makaavaan ruumiiseensa ja laski vasemman kämmenensä tämän rintakehälle.

    ”Palvelija, toinen käteni, lojaali soturi. Sinut olivat Xian liekit puhdistavat, sinä olit tuomittavana vihollisen käsissä, mutta tänään sinä olet jälleen nouseva, sillä uhrauksesi ei ole jäävä turhaksi… Purifier.”

    Mestari nosti oikealla kädellään veitsen pöydältä ja salamannopeasti iski sen vasemman kätensä läpi, saaden verensä vuotamaan läpi ruumiiseen.

    ”Mestarin veri, sinun tuleva johdattajasi, tuleva äänesi. Yhdessä me teemme historiaa, yhdessä me tulemme tuomitsemaan. Me, minä. The Shadowed One!”

    TSO irrotti veitsen ja nosti veriset kätensä pöydälle, nostaen sille asetetun paperinpalan kaksin käsin ilmaan ja jatkoi puhettaan:

    ”Kantajan suostumus, hänen tahtonsa ja meidän liittomme. Sinä olet avaava lukon, joka muuttaa maailmaa, lukon joka on piilottanut minulta oman luomukseni. Sinä olet antava elämän, sinä olet side, joka yhdistää kaiken jälleen. Taistelujen jälkeenkin, sinä olet lahjoittajani, Killjoy!”

    Paperinpala alkoi hohtamaan sen sinisen sinettinsä kohdalta. Sen pitelijän huulilta oli luettavissa yksi sana: ”Sopimus.”

    Sinetti sai aikaan reaktion, joka reagoi rasian kanssa, saaden sen aukenemaan. Sen tapahtuessa, ilmoille pääsi karjahdus ja huumaava määrä punaista valoa. Valo kiemurteli rasiasta ulos ja karjui, täyttäen huoneen tuolla karmealla äänellä. Valopallo jäi leijumaan Purifierin ruumiin ylle sen Mestarin tuijottaessa sitä hetken, haukkoen samalla henkeään. Tällä kertaa hän puhui kuin kuiskaten:

    ”Voimani, luomukseni, se on valmis, se on sinun. Yhdessä me jatkamme, yhdessä me hallitsemme. Ota se, vie loppuun se minkä aloitimme!”

    Ja juuri niiden sanojen kadotessa, kuului vielä yksi karjahdus ja valopallo kiisi suoraan Purifierin tuhoutuneeseen ruumiiseen. Valo katosi ja huoneessa oli jälleen pimeää.

    TSO asteli ruumiin vierelle ja tuijotti sitä, oli täysin hiljaista. Pienen hetken ajan Mestari luuli epäonnistuneensa, mutta vain hetkeksi, sillä purkaus alkoi… Purkaus, joka työnsi ruumiin sisältä valkoista ja mustaa ainesta, joka alkoi valtaamaan vähitellen palanutta ruumista, täyttäen jokaisen kolon ja peittäen ruumiin alleen, uuden pään kasvaessa riekaleisesta kaulasta.

    Haltioissaan TSO otti askeleen taaksepäin ja nosti kätensä ilmaan kuin profeetta. Ruumis kutistui hieman, raajat normalisoituivat ja uusi pää alkoi muotoutua. Valkoinen irvokas naama alkoi kehittymään ja sen etuosa kovettui pitkien limittäisten hampaiden kasvaessa. Vankkarakenteinen ruumis kiehui, muuttuen vähitellen sileämmäksi. Valkoinen ruumis, jota mustat kuviot peittivät kauttaaltaan. Ja viimeinen silaus oli hohtavan siniset silmät, jotka aukenivat hirviömäisen kidan yläpuolelle. Ei pupilleja, ei katsetta, vain nuo hohtavat valot ja hitaasti hengittävä hirviömäinen ruumis.

    Mestari nauroi, hän oli onnellinen, hän onnistui. Pieni palanen juuri syntyneen olennon ruumiista lensi takaisin rasiaan, jättäen vain kaksi tuohon huoneeseen. Rahiseva hengitys kaikui huoneen sisällä ja vähitellen hirviö nousi ylös, kokeillen sen uusia lihaksiaan, tutkien vahvoja käsiään, kokeillen kasvojensa hirviömäisiä muotoja. Nyt se ja sen mestari seisoivat vastakkain, tuijottaen toisiaan. Silloin kaksi hahmoa puhui, mutta yhdellä suulla. Toinen matala ääni ja toinen hirviömäinen rahina, olivat täydellisessä yhteydessä toisiinsa:

    ”Minä olen täydellinen.”

    ”Minä olen.”

    ”Sinä olet.”

    ”ME OLEMME!”

    ”Me olemme yksi!”

    ”The Purified One…”

  • Operaatio Beeta osa 65: Hyväntekijä?

    Laiva, hytti

    Killjoy oli löytänyt piraattilaivasta tyhjän hytin, aivan läheltä laivan perää. Veden loiskunta kuului selkeästi sisälle. Killjoy vain toivoi, että laiva ei joutuisi ongelmiin.

    Killjoy nousi hetkeksi puiselta penkiltään ja meni lukitsemaan oven. Hän ei haluaisi, että häntä häirittäisiin nyt.

    Killjoy irroitti kypäränsä, se oli suhteellisen hyvässä kunnossa ja hän asettikin sen pienen pöydän sivulle. Tämän jälkeen Killjoy aloitti varovaisen operaarion, jossa hän vähitellen irroitti panssarinsa palasia ja asetti ne huolellisesti pöydälle oikeaan järjestykseen. Hän poisti kaiken panssarinsa lukuunottamatta mekaanisesti korjattuja sormiaan ja jalkaproteesejaan. Panssari oli halkeamilla miltei kaikkialta. Hänen rintapanssarinsa oli jäänyt Xialle, toisaalta sellaisessa kunnossa, ettei sillä olisi tehnyt mitään. Hän katsoi vasenta olkapanssariaan, se oli miltei hajoamispisteessä ja olisi vain rajoittamassa hänen kätensä liikkumista. Killjoy avasi hytin ikkunan ja heitti panssarin siitä ulos. Hän jäi kuuntelemaan, kunnes kuuli molskahduksen, panssarin osuessa veteen.

    Killjoy alkoi hitsaamaan haljennutta kylkipanssariaan kuntoon. Hän yhdisti sähkön ja tulen elementtivoimansa sormenpäähänsä ja alkoi sillä sulauttamaan palojaan yhteen. Killjoy tunsi olonsa turhautuneeksi. Tähänkö hänen elementalivoimiensa käyttö on tullut? Pukunsa takia hänen voimansa ovat heikot. Hän ei pysty kanavoimaan niitä kunnolla ulos itsestään.

    Killjoy uppoutui jälleen kerran ajatuksiinsa. Korjatessaan pukuaan, hänen katseensa ajautui huoneen vierellä seisovaan peiliin. Hän onnistui juuri ja juuri näkemään itsensä siitä. Kesken hommiensa, hän nousi ylös ja meni kääntämään peilin ympäri. Nyt hän voisi työskennellä rauhassa.

    Palatessaan takaisin työpisteellensä, Killjoyn katse kääntyi pöydällä lepääviin reisipanssareihinsa. Hän irroitti niihin liitetyt tarvikelokerot ja avasi ne. Kahden avainkortin ja sekalaisen kolikkokasan lisäksi toisesta kotelosta löytyi pienenpieni laatikko, jonka sivussa oli kirjaimet Z.M.A. Killjoyn täytyisi kysyä arkistoista mitä ne tarkoittivat. Postimatoran oli tuonut laatikon paketissa hänelle hieman sen jälkeen, kun hän oli palannut Klaaniin Guardianin ja kumppaneiden kanssa.

    Killjoy istui penkille ja laittoi laatikon eteensä. Hän jäi tuijottamaan sitä hetkeksi ja hautasi kasvonsa käsiinsä. Lopulta hän kuitenkin rohkaistui ja nyt jo ties kuinka monetta kertaa, hän painoi laatikossa olevaa pientä nappia ja Killjoylle jo tutuksi tullut kaikuva ääni täytti hytin.

    Tervehdys, Killjoy. Tämä viesti on nauhoitus, joten älä turhia vastaile.

    Et tunne minua. Minä voin kuitenkin sanoa tuntevani sinut. Entinen kenraali. Entinen metsästäjä. Vakuuttava saavutuslista, ystäväiseni. Ja nyt sinä istut keskellä pienen järjestön linnoitusta parannellen palovammojasi.

    Valitettava kehityssuunta, mutta myönnän jotain. Klaani ei ole mikä tahansa järjestö. Siksi tarvitsenkin apuasi. Klaanilla on jotain, jota tarvitsen. Tänä yönä olen tulossa hakemaan sen. Sinun on pidettävä huoli, että pääsen sisään. En halua tappaa ketään ystäviäsi, älä huoli. Kun tulen yöllä, haen ainoastaan jotain haluamaani ja poistun välittömästi.

    Kuten sanoin, tunnen sinut, Killjoy. Tiedän taustasi. Niitä ei ollut vaikea kaivaa esiin. Tiedän, että olet menettänyt jotain rakastamaasi. Tiedän, että tunnet joka päivä, joka tunti ja sekunti häpeää nykyisestä tilastasi.

    Kolme henkilöä tässä maailmassa on vastuussa tilanteestasi. Jos autat minua, tarjoan sinulle heidän päänsä vadilla. Purifier, pimeyden metsästäjä. Vei tärkeimmän asian, joka sinun elämässäsi oli, The Shadowed One, metsästäjien don. Määräsi hänet siihen. Kolmas on vaikein. Oletan, että tiedät, kenestä puhun. Annan sinulle mietintäaikaa. Jos tarjous ei kuulosta tarpeeksi hyvältä, kieltäydy ja tuhoa tämä viesti.

    En voi pakottaa sinua mihinkään.
    Mutta tiedän, että pelkäät, Killjoy. Pelkäät häntä. Pelkäät heitä. Olet kuluttanut viimeiset vuodet surullisesta elämästäsi pelossa.

    Voita pelkosi, ystäväni.

    Hiljaisuus vallitsi jälleen hytissä ja Killjoy istui liikahtamatta, miettien jälleen tuon viestin sanoja. Jos hän olisi tiennyt, jos olisi uskaltanut, ehkä se Klaanin kohtalokas yö olisi voitu sivuttaa, mutta Killjoy ei ehkä itsekään osannut vastata, miksi hän edelleen kuunteli tuota ääntä ja nauhoite, kulki edelleen hänen mukanaan…

    [spoil]Äänitteestä vastasi Guardian.[/spoil]

  • Jääsaari 14: Puhdistajan pako

    Luminen metsä eteläisellä saarella, ranta

    Purifierin tehtävä oli onnistunut täydellisesti. Hänet lähetettiin hakemaan palasta, mutta hän saikin kaksi. The Shadowed One olisi varmasti tyytyväinen hänen suoritukseensa.
    Purifierin pitkät koivet mahdollistivat hänen nopean liikkumisensa ja ranta häämötti jo hänen edessään.

    Yllättäen, Purifier kuuli taistelun ääniä ja piiloutui läheisen puun taakse.
    Hän näki kolme kaukaista hahmoa, joista yksi seisoi ja kaksi muuta oli maassa, tämän lisäksi, hän näki kauempana yhden rähjäisemmän ruumiin.

    Purifier lähti kiertämään ryhmää. Hän ei halunnut herättää huomiota. Kyyti olisi saapuva pian.
    Hiipiessään puitten takaa, hän tajusi, että hänen reittinsä veisi suoraan kolmikon ohi, halusi hän tai ei.

    Musta hahmoista huomasi hänet ensin. Purifier kuitenkin lähti täyteen juoksuun.

    ”Kas, lisää halpamaista porukkaa. Olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa leikkiä teidänkin kanssanne”.
    Musta hahmo oli selkeästi oudoksunut tästä tilanteesta: ”Mitä pirua.”

    Purifier juoksi minkä jaloistaan pääsi ja vihdoin vesirajaan päästyään, jokin tarttui häneen ja nosti tämän ilmaan.

    ”Mukava nähdä Airwatcher”, Purifier käkätti häntä tiukassa otteessa pitävälle olennolle.

    Tämä ruskea siivekäs olento katsoi tarttumaansa Purifieriin.
    ”Saitko sen?”

    ”Sen?” Purifier nauroi, ”Ne, sanoisin”.

    Naurunkäkätyksen saattelemana kaksikko katosi lopulta horisonttiin.

    **

    Luminen metsä eteläisellä saarella

    Killjoy ja Guardian kiisivät nyt jo puitten latvojen yllä. Vauhti oli huumaava ja Guardianin ote meinasi livetä koko ajan.

    ”Hidasta hieman, en tahdo pysyä kyydissä”, Guardian huusi tuulen huminan läpi.

    Juuri sillä hetkellä vauhti todella hidastui ja kunnolla.

    Killjoy katsoi monitorejaan huolestuneena: ”Meillä on pieni ongelma.”

    Kaksikon vauhti pysähtyi lopulta kokonaan ja molemmat aloittivat kivuliaan matkan kohti maata.

    Plush*

    Guardian laskeutui onnekseen suoraan valtavaan lumikinokseen ja väänsi itsensä siitä ylös, pudistellen lunta päältään. Killjoy sen sijaan oli tarttunut erääseen oksaan, joka kuitenkin katkesi hänen altaan ja hahmo tippui ryminällä maahan.

    Guardian veti Killjoyn salamannopeasti ylös. Heillä oli vanha ongelma, mutta aivan uudella asteella.
    Vain noin sadan metrin päässä, heitä lähestyi matoraneja sininen hohde silmissään, mutta tällä kertaa ne juoksivat ja ne juoksivat kovaa ja ne juoksivat suoraan kohti kaksikkoa.

    Pako jatkui jälleen.

  • Tervetuloa Klaanoniin

    Klaanon

    Siitä on jo vuosia, kun Tawa ja Visokki perustivat Bio-Klaanin. Vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja. Vuodet ovat kuluneet suurimmaksi osaksi rauhan merkeissä – ellei lukuun oteta muutamaa vakavaa välikohtausta. Klaanin historian aikana niitäkin on ollut. Elämä ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista. Puhumattakaan siitä, kuinka vaikeaa ruusuilla tanssiminen on. Klaani on rauhan tyyssija. Sinne hakeutuvat ovat yleensä rauhaa kaipaavia Matoraneja, työnsä päättäviä Toia, hylkiöitä, syrjittyjä olentoja. Klaani on turvapaikka niille, jotka sitä hakevat.

    Näiden vuosien aikana olemme saaneet rakennettua suunnattoman linnoituksemme saaren etelärannikolle. Lisäksi hieman Bio-Klaanin linnoituksesta pohjoiseen sijaitsee suuri Arkistomme, johon keräämme kaiken tiedon. Arkistoissa minäkin istun kirjoittamassa tätä muistelmaa. On hienoa tietää, että on paikka, minne mennä, missä asua – ilman pelkoa hyökkääjistä, jotka ryöstävät kodit ja tappavat asukkaat. Ilman Bio-Klaania suurin osa meistä olisi kuollut. Onneksi Klaani ottaa suojiinsa apua tarvitsevat. Mata Nuin ritarikunnalta, Makutain veljeskunnalta tai Pimeyden metsästäjiltä pakenevat saavat turvapaikan. Yksikään noista järjestöistä ei vie meiltä ystäviämme.

    Näin päätän tämän luvun muistelmissani ja siirryn jatkamaan tärkeiden paperikääröjen järjestelyä ystäväni ja kollegani Gahlok Van kanssa. Eläköön Bio-Klaani ikuisesti.

    — Arkistonhoitaja Vaehran

    Informaatiota

    Spoileri

    Näin liityt mukaan

    Spoileri

    Lähetä seuraavat tiedot yksityisviestillä jollekulle adminille tai moderaattorille:
    1. Nimi
    2. Naamio ja elementti (Jos on)
    3. Laji
    4. Ulkonäkö
    5. Luonne
    6. Aseet
    7. Historia/hahmokuvaus* (Ei tarvitse olla pitkä)
    Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia.

    Säännöt/ohjeet kirjoittamiselle

    Spoileri
    • Hahmojen määrää ei rajoiteta, mutta ei ole suositeltavaa olla enempää kuin kaksi päähahmoa. Pienemmässä roolissa olevia sivuhahmoja ja kertakäyttöhahmoja saa olla. Ei ole kuitenkaan järkevää luoda hahmoja turhaan. Kannattaa luoda hahmo vain, jos sille on tarinallista käyttöä.
    • Vain omia hahmoja on lupa liikuttaa. Kysymällä luvan muilta pelaajilta myös muiden hahmojen liikuttaminen on sallittua. Yhteisiä hahmoja saa liikuttaa, kunhan ei sotke muiden suunnitelmia. Toisten kanssa voi sopia, mitä hahmot tekevät ja suunnitella, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Lisäksi ei kannata kirjoittaa yhtä aikaa kuin samasta asiasta kirjoittava toinen jäsen.
    • Yleensä on hyvätapaista merkitä viestin alkuun tapahtumapaikka lihavoidulla tekstillä.
    • Tämä roolipeli ei ole kuten roolipelit yleensä. Klaanon Rope muistuttaa enemmänkin isoa tarinaa, jota kaikki yhdessä kirjoittavat. Siispä kannattaa käyttää aikaa kuvailemiseen, hyvään kerrontaan ja muihin asioihin, joita esimerkiksi fanfictionissa/novellin kirjoittamisessa painotetaan.
    • Yrittäkäämme välttää suuria ristiriitoja BIONICLE:n kaanonin kanssa. Pieniä (ja oikeastaan vähän suurempiakin) vapauksia on otettu ja otetaan, mutta pääosin ei rikota mitään.
    • Älä tee über-hahmoja. Ne ovat laimeita. Myöskään useamman kuin kahden elementin Toat eivät ole sallittuja. Pyri myös tekemään hahmoistasi kirjoittamisen arvoisia (jos tiedät, mitä tarkoitan, herra/rouva/neiti lukija).
    • Käytä järkeä. Pätee kaikkialla ja kaikkeen.
    • Käytä tekstieditoria, kuten Microsoft Wordia tai OpenOffice.orgia viestien kirjoittamiseen. Tämä ei ole sääntö, mutta on suositeltavaa kirjoittaa viestit jossain muualla kuin Klaanin ropetopicin tekstilootassa. Jos sivun vahingossa sammuttaa tai selain kaatuu tai jotain muuta ikävää tapahtuu, mahdollisesti useamman kymmenen minuutin työ voi mennä hukkaan. Jos muuta tekstieditoria ei ole käytettävissä, käytä vaikka Notepadia (Windowsin Muistio).

    Pelaajien ja vihollisten hahmokuvaukset/historia
    Klaanilaiset

    Toa Kapura

    1. Toa Kapura
    2. Shan, luo satunnaisia elementtihyökkäyksiä. Tuli/Painovoima
    3. Toa
    4. Punainen, Hopeaa panssareissa
    5. Pystyy ajattelemaan keskellä taistelua, taistelee rauhallisesti
    6. Tikari, miekka
    7. Liittyi Klaaniin kauan aikaa sitten mutta oli suorittamassa erästä tehtävää, kunnes palasi vähän aikaa sitten

    Matoro The Blacksnow

    1. Matoro
    2. Matoron naamio oli alunperin kanohi Iden,Mutta hän vaihtoi sen Matoriin, Suunnistuksen suureen naamioon. Nykyään hänellä on Cencord, Mielen naamio jolla voi suojata mielensä,lukea ajatuksia,poistaa ja lisätä asioita muistiin, muokata ajatuksia, ja tuhota mielen. Vanha naamio on edelleen paikassa nimeltä jemma klaanin huoneessaan. Matoro hallitsee voimakakasti jää-voimia, sähkövoimia ja energiavoimia kahdella miekallaan.
    Hänellä on myös parannusvoimia.
    3. Kyborgi-Toa
    4. http://bkonline.ning.com/photo/matoro-ver-6-kai
    5. Matoro on älykäs ja hiljainen hahmo joka on hyvin ketterä,ja pystyy liikkumaan melkein ääneti. Hän havaitsee pienetkin äänet ja hänellä on todella hyvä näkö, johtuen teleskooppisilmistä.
    6. Aseena hän suosi ennen pitkää keihästä,Jääkeihästä mutta nykyään hän käyttää Energiaterää ja Sähkösäilää. Hänen toinen kätensä on kokonaan mekaaninen,ja siinä on tietokone, terä, harppuuna ja paljon muuta kuten hänen kanisterinsa kaukosäädin. Sveitsiläinen linkkuveitsi siis.
    7. Historiaa en nyt jaksa paljoa alkaa kirjoittamaan. Elin aluksi Ko-Matoranina Zanga Nuilla, kunnes tulin saaren toa-tiimin jäseneksi entisen toamme Zokon tehdessä kuusi toaa. No, koimme kaikkea jännää kun pelastimme saaren kerta toisensa jälkeen. Tiimin jäsenet vaihtelivat, ja jossain vaiheessa minusta tuli tiimin johtaja. Olin kierrellyt paljon maailmaa ja minulla oli yhteyksia Mata Nuin ritarikuntaan. Eräässä pahassa vahingoittumisessani minust tehtiin Kyborgi toa…
    + Lainauksia:
    ”Muista…toat eivät näytä pelkoaan.Se tekee meistä heikkoja.”

    ”Kuolen mielummin kunniakkaasti, Kuin elän pahuudessa!”

    Umbra

    1. Nimi Umbra
    2. Naamio ja elementti Valo ja Varjo, Kanohi Mordus, Kopioinnin naamio
    3. Laji Toa
    4. Ulkonäkö keltamusta
    5. Luonne Iloinen, sarkastinen, joskus hyökkäävä, nykyisin Hordika-myrkyn ja varjon turmelema
    6. Aseet keltainen miekka, ketjut, Mukautuva haarniska, Exo-kanuuna, terät
    7. Historia Toat/Metsästäjät sodan aikana Av-Matoranista muuttunut valon Toa jolla on pitkä historia. Nykyisin turmeltunut varjojuotikkaista.

    Mr. Killjoy

    Puoli: Klaani

    1: Mr.Killjoy

    2: Hallitsee tulen ja shkön voimat. Kyborgisen kehonsa ansiosta hallitsee myös tekniikan hyvin. Ei naamiota.

    3: Ei Tiedossa

    4: Isokokoinen punamustalla haarniskalla varustettu. Kantaa myös kypärää jossa palaa ikuiset liekit.

    5: Salaperäinen, kovinkaan moni ei tiedä taustoista. Työskentelee mieluiten yksin. Ei koskaan antaudu ja taistelee vaikka kuolemaan asti.

    6: Käyttää pääasiassa kahta katanaa, mutta työskentelee silloin tällöin myös ison kirveen kanssa.

    7: Entinen pimeyden metsästäjä. Tulee kunnolla toimeen vain harvojen Klaanilaisten kanssa, sillä on taistelut ennen näitä vastaan. Tuntee kuitenkin velvollisuudekseen auttaa Klaania.

    Tahu Mata

    1. Nimi: Tahu Mata
    2. Naamio ja elementti: Elementti tuli ja varjo. Naamio Hau.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Mustan ja Matapunaisen värinen toa.
    5. Luonne: Iloinen, vitsailee usein. Välillä kovin hiljainen ja yksinäinen.
    6. Aseet: Tulimiekka
    7. Historia: Lue Tahu Matan elämä ja teot

    Keetongu

    1. Nimi: Keetongu (ei tarinan Keetongu, pelkkä yhteensattuma)
    2. Naamio ja elementti (Jos on) ei ole.
    3. Laji: Keetongun laji
    4. Ulkonäkö: http://www.flickr.com/photos/kumipallomaa/4280520941/
    5. Luonne: Ei mitään ihmeellistä
    6. Aseet*: Ei ole. Komentaa Klaanin pientä Steampunk-laivuetta.
    7. Historia* Erosi perheestään Visorak-vainojen aikana ja liittyi Klaaniin hieman Suuren Mullistuksen jälkeen. Asuu majakassa.

    Summerganon

    1Nimi: Summerganon

    2Naamio ja elementti Huna, jää (elementtivoimia ei kuitenkaan
    oikeastaan ole)

    3Laji: Toa

    4Ulkonäkö: Summerganon on nykyään valkoinen toa, jolla on panssarissaan myös punaista. Perus toan kokoinen.

    5Luonne: Lämminsydäminen ja kiltti, mutta raivokas taistelija ja
    joskus jopa synkkä, mutta tämän piirteen huomaavat vain harvat.

    6Aseet: Pitkähkö miekka.

    7Historia Summerganon oli matoran Metru Nuilta ja toa-kiven saatuaan hänestä tuli jään toa. Ko-Metrussa hän joutui vanhan tiiminsä kanssa makutojen brutaalin hyökkäyksen kohteeksi, jossa kaikki hänen tiimitoverinsa saivat oletettavasti surmansa. Summerganon selvisi ja ajan myötä hän päätyi Bioklaanin saarelle.

    Troopperi

    1. Troopperi
    2. Hau, tuli
    3. Toa
    4. Puna-musta, punaisiin ja kullankeltaisiin panssareihin pukeutunut. Musta Hau.
    5. Ystävällinen ja seikkailullinen. Hiukan innnokas.
    6. Miekka ja tulikeihäs.
    7. Oli Matoran Metru Nuilla, meni Mata Nuille, palasi Metru Nuille (kuten muutkin) ja muuttui siellä Toaksi. Tuli myöhemmin Klaaniin.

    Erityistä: Lemmikkihikaki Hikka, sekin Klaanilla.

    Guardian

    1. Nimi: Guardian (”Guartsu” ystävien kesken), käytti Pimeyden metsästäjien joukoissa koodinimeä Tuomari
    2. Elementti: Kykenee käyttämään plasmaa, mutta koska kuului sodassa ns. jalkaväkeen, hänen käytössään on vain plasmakatse, joka ei sekään toimi jos mekaanisen silmän poistattaa.
    3. Laji: Skakdi
    4. Ulkonäkö: Sininen skakdi hopeisilla panssareilla. Vasemman silmän tilalla on täysin mekaaninen kiikari.
    5. Luonne: Ajoittain vaitelias ja ajoittain eksentrinen tilanteen mukaan. Ainoa asia, josta Guardianissa voi olla varma on ennalta-arvaamattomuus.
    Guardian viljelee puheessaan sarkastista huumoria. Hän on hyvä ja karismaattinen johtaja, mutta ajoittain joutuu kuitenkin kyseenalaistamaan omat päätöksensä. Guardianilla on myös skakdiksi poikkeuksellisen vankka oikeudentaju ja hän pyrkiikin poistamaan lajiansa kohtaan kertyneet ennakkoluulot, mutta ei ole sisäistänyt moraalikoodiinsa Toa-soturien ”älä tapa”-käskyä. Guardian ei pidä tappamisesta, mutta pitää sitä vaihtoehtona.
    6. Aseet: Plasmatykki, jonka piilopaikka on tuntematon ja josta on parempi olla kysymättä. Heittoveitsiä piilotettuina ympäri haarniskaa. Puoliautomaattinen Zamor-pistooli.
    7. Historia: Aikaisin havainto Guardianista oli Zakazin sisällissodassa, jossa hän taisteli Nektannin joukkoja vastaan. Sanomattakin on selvää, että Guartsun puoli hävisi ja hän menetti vasemman silmänsä, mutta sai omaksi onnekseen pitää henkensä. Suurin osa sodan tapahtumista on vielä hämärän peitossa.
    Jonkin aikaa sodan jälkeen Guardian rekrytoitiin Pimeyden metsästäjiin. Hänen tehtävänsä kyseisessä organisaatiossa oli petturien ja vakoojien etsiminen ja eliminoiminen. Tuntemattomassa vaiheessa uraansa Guardian joutui kuitenkin Klaania vastaan, mutta päätyi moraaliarvojensa kyseenalaistamisen johdosta yhdeksi nuoren organisaation johtajista. The Shadowed One pitää Guardiania tästä hyvästä petturina ja haluaa hänet eliminoiduksi.

    Tällä hetkellä Guardian on yhdellä eteläisistä saarista suorittamassa salaista tehtävää. Hänestä ei ole kuultu hetkeen ja monet klaanilaiset ovatkin alkaneet epäillä pahinta.

    Jake

    1. Nimi: Jake
    2. Naamio ja elementti: Turaga Nujun kanohi (Matatu), tummemman harmaana. Valkoinen raita naamiossa. Elementti: Jää ja betoni.
    3. Laji: Toa, lyhyt sellainen…
    4. Ulkonäkö Naamio on se turaga nujun kanohi (Matatu) valkoisella raidalla, ohuet jalat, tummanharmaat, valkoiset jalkaterät, Paksut käsivarret, valkoiset, iso tykki josta menee ketjut Jaken olkapäihin. Musta keskivartalo.
    5. Luonne: Aika ebil, tykkää tuhota asioita ja nauraa ilkeästi päälle.
    6. Aseet: Iso tykki, josta ketjut olkapäihin.
    7. Historia: Jake oli ennen elämän ja ajan toa ja hyvinkin über, muttaeräänä kauniina päivänä hän käveli yhteen klaanin torniin ja joku hämärä klaanilainen teki hänelle kokeita, jolloin hänestä tuli jään ja betonin toa, Jake osti Guartsun asekaupasta ison tykin ja lähti tuhoamaan asioita.

    Makuta Nui

    Tässä vähäsen kesti, mutta tulenpa mukaan minäkin.

    1. Nimi: Makuta Nui
    2. Naamio ja elementti: Kraahkan, Varjo
    3. Laji: Makuta
    4. Ulkonäkö: Sprite, MOC by me, MOC by Keetis, click, …
    5. Luonne: Älykäs ja ruumiillista työtä välttävä Makuta. Narsistinen (tämä ei johdu narsistisesta persoonallisuushäiriöstä), sadistinen, julma (ei pahis, mutta tappaisi mieluusti vihollisen, jos koodia ei olisi, tämä ei johdu antisosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä), pilkunviilaaja, absurdi, arvaamaton, ailahteleva, juonitteleva, yllätyksellinen, Rock Police, ylpeä, katea, vihainen, laiska, ahne, kohtuuton, irstas. Okei, pois nuo seitsemän viimeistä. Paitsi ehkä ylpeys. Ja laiskuus.
    6. Aseet: Tuollainen kiva keihään oloinen kaksikärkinen juttu, jota kutsuin Varjojen valtikaksi ficissäni. Muitakin saattaa olla, sillä teen itselleni joskus aseita.
    7. Historia: Syntyi muiden Makutojen tapaan, loi raheja, mm. sarvekkaan prototeräsmyyrän. Sitten vähän Terryn vallankumouksen jälkeen lähti seikkailemaan Tridaxin Olmakin kanssa, varasti vaihtoehtoismaailmasta itselleen Kraahkanin, palasi takaisin omaan Universumiinsa ja jätti veljeskunna. Liittyi Klaaniin. Tarkempaa tietoa saatte, kun ehdin/jaksan (laiskuus) kirjoittaa loppuun syntytarinani.

    Snowman

    1. Nimi: Snowman, joskus myös tittelit ”The” ja ”Toa”. Myös suomenkielinen Lumiukko käy aivan hyvin.

    2. Naamio ja elementti: Naamiona Kanohi Aixor. Snowmanin naamalla se näyttää porkkananenältä. Aixor on johdatuksen naamio, joten Snowman mm. tietää asioita, joita hänen ei tulisi tietää, ja ”kokee johdatusta”. Elementtiä ei ole, mutta Snowman koostuu lumesta, tai vastaavasta. Hän siis pystyy hyvin mm. muuttamaan muotoaan, naamioitumaan tai vaikka jakautumaan moneksi.

    3. Snowman ei oikeastaan ole toa. Teoriat vaihtelevat, itse hän sanoo syntyneensä, kun joku laittoi toa-kiven lumiukon sisään, mutta kaikki eivät pidä sitä totena.

    4. Ulkonäkö: Valkoinen, toamainen hahmo. Kuitenkin keskiverto-toaa pidempi, rotevampi ja tukevampi. Huonohko ryhti.

    5. Rauhallinen, puhelias ja huumorintajuinen. Snowman ei pidä taistelemisesta, ja yrittääkin aina puhua ensin itsensä ongelmista. Saattaa hieman hätiköidä ongelmatilanteissa, mutta toisinaan on tyyneyden perikuva. Tiimityöskentelijä sanan varsinaisessa merkityksessä, aina mielummin ryhmässä kuin yksinään.

    6. Aseet: Kaksi valtavaa terää, joiden sisällä on jonkin sortin ketjumekanismi. Niitä voi roikottaa ketjujen varassa, tai pitää kiinteästi hakkuina. Varret venyvät. Lisäksi iso, vanhanaikainen painetykki, jossa riittää kyllä tehoa, toimivuus nyt on vähän niin ja näin.

    7. Historia. Snowman on menneisyydessään taistellut monesti pahaa vastaan (mm. uskollisen sammakkomaisen lemmikkirahinsa Napon, ja kiertelevän karun veden toa Elgenin kanssa), ja viettänyt suuren osan elämästään maailman meriä seilaamalla. Puutteellisten elementaalivoimiensa johdosta harjoitellut kovasti lähitaistelua, hiiviskelyä ja muita hyödyllisiä taitoja. Hänellä on (hieman säälittävä) arkkivihollinen, sikaria polttava skakdi Vigarok. Nykyisellään Snowman on kuitenkin Klaanin hyvin leppoisa vakioasukki, joka viettää aikaansa lauleskellen ja jutellen niitä näitä.

    Kerosiinipelle

    1. Nimi: Kerosiinipelle
    2. Naamio ja elementti: Kanohi Friik, molekyylimuokkauksen naamio. Käytännössä näyttää Matatulta. Pääelementti jää, mutta myös joitakin kasvillisuusvoimia.
    3. Laji: Toa, toki.
    4. Ulkonäkö: Valkoista ja vaaleanvihreää haarniska-ish-juttua pitävä hupaisan näköinen hahmo.
    5. Luonne: Tiedemiestyyppi, joka tutkii aina kaikkea. Pyrkii ottamaan asioista selvän ennen niihin kajoamista. Siksipä taisteluun joutuessaan kaivaa suurennuslasin esiin ennen asetta.
    6. Aseet: Keihäs, jolla voi tökkiä porukkaa kauemmaksi.
    7. Historia: Entinen artakhalaistoa, jolla lienee vielä jokin universaali tehtävä täyttämättä, koska ei ole vielä turagaksi muuttunut. Pelasti Artakhan naamion laumalta häijyjä makutoja. Seikkaili tämän jälkeen jonkin aikaa Toa Loimun ja Takalol-otuksen kanssa. Klaanissa Kerosiinipellellä on verstas, joka sisältää kunnioitettavan kokoelman elektronista krääsää. Jotkut väittävät Dox-nimisen, harvoin ihmisten ilmoilla näyttäytyvän moderaattorin pitävän majaa ja metsästävän hattuja tämän paikan syövereissä, mutta tästä ei ole löydetty todisteita.

    Glatorianking

    1. Glatorianking
    2. Suuri Avohkii (Voimaton)
    3. Toa
    4. Resuinen, viitta, valkohopea.
    5. Rauhallinen, kokenut, nopea, ketterä, suht vahva.
    6. Miekka, nyrkkirauta
    7. Arthkan salainen projekti, joka päätyi makutojen käsiin ja tuli pahaksi, mutta lopulta pääsi Pois pahuudesta, ja sai tarkoitetun muotonsa, mutta jokin, meni pahasti pieleen ja…

    MahriKing

    1. Nimi: MahriKing
    2. Naamio ja elementti: Mysteerinen Arthonia muistuttava naamio, ei osaa käyttää naamiotaan, elementtinä tuli
    3. Laji: Toan ja Rahin fuusio
    4. Ulkonäkö: spritejeni mukainen, olet varmaan nähnyt
    5. Luonne: Lyhyt temperamentti, muttam yös rohkea ja ystävällinen
    6. Aseet: energiakeihääs, pystyy sieppaamaan vihollisen energiaiskuja, kuten laserammuksia ja voimasäteitä, myös elementti-iskuja, jah eittämään ne takaisin lähettäjäänsä kohti
    7. Historia: Eli tavallista elämää Matoranina, muuttui myöhemmi nToaksi, ja yhdistyi lohikäärmerahiin.

    Domek

    1. Nimi: Domek, Valon Edustaja (”The Light One”)
    2. Naamio ja elementti: Avohkiin näköinen, mutta verrattain heikompi naamio. Elementtinään Valo.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Cornellin punaiset raajat, kullan värinen naamio, haarniska, kädet ja jalat. Pukeutuu usein lierihattuun ja puoli-räikeään huiviin
    5. Luonne: Domek on erittäin boheeminen ja käytäytyy hyvin muukalaisesti, mikä synkaa hyvin hänen boheemisuuden kanssa. Hän usein kävelee usein edestakaisin samassa paikassa, puhuu joskus itsekseen tai muuten vain liikkuu oudosti. Erittäin uskollinen omiin makuun ja vaistoihin, eikä yleensä puhu paljon jos ei tapahdu mitään mikä vetää hänen kiinostustaan tarpeeksi, jolloin hän usein heittää omat kommentinsa asiasta.
    Siitä huolimatta Domek on hyvin lämminsydänminen ja huolehtivainen, vaikka ei usein näytäkään siltä heikon kommunikointitaitojensa takia. Hyvin korkea moraali, eikä koskaan halua tappaa ketään ellei kyseessä ole viimeinen vaihtoehto ja rakastaa taidetta ja kulttuuria. Pyrkii aina ajattelemaan rationaalisesti.
    Domekilla on myös hyvin paljon paranoian ja pakko-oire häiriön vihjauksia.
    6. Aseet: Eräänlainen hilpari ja usein muita salkoaseita sekä kahta veistä.
    7. Historia: Domek oli Degoh Nuin kaupungissa syntynyt Av-Matoralainen, joka valittiin paikallisen järjestön päätöksestä sen seuraavaksi Toa-vartijaksi ja järjestön Valon Edustajaksi (”The Light One”).
    Vahingollisesti Domek oli järjestön toimenpiteitä vastaan ja joutui montakin kertaa ankariin rangaistuksiin kun ei toteuttanut järjestön toiveita, joten hän lopulta pakenea järjestön vaikutuksesta. Hän viimein onnistui kun lavasti oman kuolemansa ja pakeni viemäriverkoston kautta pois saaresta. Sitemmin Domek vaelteli saaresta saareen kunnes päätti viimein asettua Bio Klaaniin.
    Tällä hetkellä Domek vaeltelee Klaanin ulkopuolella maailmaa katsomassa.

    ÄmKoo

    1.Nimi: ÄmKoo

    2.Naamio ja elementti: Miru Nuva(voimaton), Ilma ja varjo (ainakin nimellisesti, ei suosi elementtivoimien käyttöä)

    3.Laji: ennen Toa, tiettyjen fyysisten ja henkisten muutosten jälkeen ÄmKoon lajia on ollut mahdoton määritellä.

    4.Ulkonäkö: Kuin musta Toa, jolla myrkynvihreä naamio, kämmenet ja jalkaterät. Suosii mustaa viittaa ja/tai kaapua. Punaiset silmät.

    5.Luonne: Tilanteesta riippuen hyvinkin mukavaa, taikka vaihtoehtoisesti kamalaa seuraa. Luotettava, pitää asiat mielellään omana tietonaan. Nauttii vastustajiensa ivaamisesta ja joutuukin tästä syystä usein vaikeuksiin. Pyrkii välttämään vihollisten aliarvioimista. Parhaiten ÄmKoon luonnetta kuvailee sana ”hämärä.”

    6.Aseet: Koruttoman näköinen katana-miekka, jonka kahvan päässä punaisena hohkaava kivi. Miekka on ulkonäöstään huolimatta äärimmäisen vaarallinen ja kykenee leikkaamaan lähestulkoon mitä tahansa. ÄmKoo on aikojen saatossa oppinut käyttämään miekkaansa äärimmäisen taitavasti ja tästä syystä hän on lähitaistelussa erittäin vaarallinen vastustaja.

    7.Historia: ÄmKoo oli joskus matoran ja sen jälkeen Toa. Toimittuaan Toan virassa hän joutui kuitenkin erimielisyyksiin tiiminsä kanssa ja korruptoitui. Myöhemmin muuan Makuta yritti imaista ÄmKoon osaksi itseään, mutta ÄmKoon tahdonvoima voitti Makutan vastaavan ja ÄmKoosta tuli fuusiokehon hallitseva osapuoli. Myöhemmin ÄmKoosta tuli yksi Klaanin johtohahmoista, tosin nykyään hän liikkuu Klaanin alueilla hyvin vaihtelevasti ja on usein poissa hyvinkin pitkiä aikoja. Syy tähän on toistaiseksi tuntematon.

    Muuta: ÄmKoon yhdistyminen Makutan kanssa toi hänelle erään hyvin poikkeuksellisen kyvyn. ÄmKoo kykenee tallentamaan haarniskaansa erilaisia naamiovoimia ja käyttämään näitä taistelussa hyödykseen vaihtelevalla menestyksellä. Niin ironista kuin se onkin, ÄmKoon kasvoilla lepäävä naamio on toimintakyvytön joten ÄmKoo ei hallitse levitaatiota. Tästä huolimatta hänellä on kuitenkin hallussaan monia erittäin käteviä naamiovoimia, kuten esimerkiksi teleportaatio ja aineettomuus.

    Kupe (Radiak)

    1. Nimi: Kupe (Lempinimet ovat: Kepu, Radiak)
    2. Naamio ja elementti: Feln, parantamisen naamio | Tuli, Vesi
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Kupe on tulen ja veden toa, väriltään hän on sini-valko-punainen. Kupessa on hieman kokoeroa muihin, hän on pienempi kuin muut, hänellä on Feln niminen naamio, se on pyöreä, valkoinen, jossa on ppunainen plus-merkki, naamiosta kaareutuu pitkä piikki taaksepäin.
    5. Luonne: Ystävällinen, auttaa muita mielellään.
    6. Aseet: Molemmissa käsissä on piilotetut punaiset terät, ne ilmestyy esiin käsivarresta ja toimivat erinomaisina aseina.
    7. Historia: Kupe oli ennen vain tulen matoran, kunnes sai kahden elementin toakiven: tulen ja veden.

    Tahurakki

    Hahmo 1. Tahurakki-Klaanilaiset
    2. Naamio ja elementti: Elemenntti tuli, naamio Ragnus
    3. Laji: Accar (Toamainen otus, jokseenkin)
    4. Ulkonäkö: Puna-hopeat suojukset, hiukan haavoja ja arpi naamiossa
    5. Luonne: Hiukan kiivas, innokas taisteluun, avulias
    6. Aseet: Accar-miekka (BTW, Saako hahmolla olla muitakin aseita välillä?)
    7. Historia: Syntyi, kun fuusiokeihään kopio lävistää Tadran nimisen Accarin. Ja loppua historiaa pitää kirjoittaa ficiin ja sen kirjoittaminen tähän veisi kauan kun fici ei ole valmis, ekä sen todennäköinen jatko-osa, että ei tähän paljoa voi vielä laittaa :p

    Voyager

    Nimi: Voyager

    Naamio ja elementti: Miru naamio. Elementti ilma.

    Laji: Toa

    Aseet: Miekka ja Energiajousi (Jousiase)

    Historia: Oli Mata Nuilla matoran ja muuttui Toaksi. Tuli Klaanille.

    Konguboss

    1. Nimi: Konguboss
    2. Naamio ja elementti: Miru, ilma.
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Vihreä
    5. Luonne: Avulias, hullu
    6. Aseet: Kirves, puukko
    7. Historia: KooBeesta ei tiedetä paljon mitään muuta kuin, että hän syntyi Mata Nuilla ja saapui kanisterissa Bio-Klaanin saarelle.

    Peelo

    1. Nimi: Peelo

    2. Naamio ja elementti: Ei ole, mutta on harvinaisen nopea ja
    ketterä.

    3. Laji: Mekaaninen Androidi/kyborgi

    4. Ulkonäkö: Pikimusta, tumma toan kokoinen hahmo, jolla on naamion keskellä pieni, vihreä valopiste.

    5. Luonne: Ei kaihda mitään, ei edes vaaroista suurinta. Huimapäinen useimmiten, mutta osaa kadota harvinaisen taitavasti paikalta jos tilanne käy tukalaksi.

    6. Aseet: Sisään taittuvat/vetäytyvät ranneterät ja pienet kiinni tarttuvat räjähteet.

    7. Historia: Oli Matoran, joka poikkesi muista. Hänet otettiin tieteellisiin testeihin kun hän oli eräänä kauniina päivänä kävelyllä metsäpolulla. Klaanin puolella, henkeen ja vereen. Ei erityisemmin pidä skakdeista.

    Oliolli

    1. Oliolli
    3. Tuntematon, ainakin vielä
    6. Nyrkit
    7. Kävellyt oudossa tyhjähkössä paikassa pidempään kuin muisti luotettavasti kantaa

    KGBio

    1. Nimi: KGBio
    2. Naamio ja elementti: Kraakhan, varjo
    3. Laji: Toa
    4. Ulkonäkö: Tumma, punainen ja musta haarniska, repaleinen ja kärvähtänyt tumma viitta
    5. Luonne: Yleensä rauhallinen, saattaa ”räjähtää” suuttuessaan. Pysyttelee omissa oloissaan.
    6. Aseet: Voimakeihäs (Powerlance)
    7. Historia: Ei tiedetä tarkasti. Seikkaili ympäriinsä. Myöhemmin liittyi Klaaniin

    Faxadosq (OEUGUAMN)

    1. Faxadosq (OEUGUAMN)

    2. Naamio on Hau Nuva, jossa on hyvin varustettu lasersilmä. Elementit ovat Valo ja Varjo.

    3.Hän on kyborg-Toa, joka on fuusioitunut MNR:n jäsenen ja Rahin kanssa.

    4.Faxasdosq ei koskaan ole Titaani-muodossaan, kun on Klaanin tehtävillä, tai Klaanin saarella. Hän on (ihme kyllä) musta, tummanpunainen ja hopea, vaikka ei hallitse Tulta, vaan Valoa.

    5.Faxadosq on rauhallinen, mutta kiivastuu nopeasti taistelussa. Häntä pidetään outona ja syystäkin.

    6. Aseet ovat Mukautuva haarniska, pieniä aseita panssarissa ja miekka.

    7. Hän Daxin klooni, joka on fuusioitunut monen hahmon kanssa ja on nykyään Klaanissa.

    Blezer

    Nimi : Blezer

    Naamio: Jarrlin

    Elementti: Jää

    Laji: Toa variaatio

    Ulkonäkö: Pohjaltaan mustan-harmaa toa jolla on erittäin paljon hopeista panssaria päällään. Hänen oranssin-keltainen haun näköinen maski erottuu erittäin hyvin muusta värityksestä. Viitansa sinertävä ylettyy hieman kantapäiden yläpuolelle.

    Luonne: Häilyvä, Erittäin arkaluontoinen suorastaan ylitunteelinen. Hän ei ole päällepäin agressiivinen, mutta ärsyytnyy kuitenkin helposti jos osaa vedellä oikeista naruista.

    Aseet: Riimumiekka [varastettu atm.] Silmittömän suuri nuija.

    Historia: Blezer… Yksi Hopeakäden viidestä ritarista. Hopeakäsi oli niinsanottu ritari neuvosto hänen kotisaarellaan. Skakdien hyökätessä saarelle neuvosto kuitenkin kukistui ja vain kaksi jäi henkiin. Blezer ja Ulther. Ulther antautui skakdeille ja poloinen otettiin vangiksi. Blezerin Riimumiekka vietiin jolloin hän lähti vorojen perään päätyen lopulta klaanin saaristoon.

    Viholliset

    Gaggulabio

    1. Gaggulabio
    2. Kivi-Skakdi, kypärä näyttää kanohi Garailta
    3. Skakdi
    4. Keltaruskea, hieman mustaa, lihaksikas, lyhyt, kypärä
    5. Ahne, vallanhimoinen, suoraviivainen
    6. Miekka
    7. Johtaa pientä Skakdi-yksityisarmeijaa. Eniten maksavan puolella

    Zyxax

    Zyxax
    Zyglak-komentaja joka valloitti Orto Nuin saaren.
    Ei hallitse mitään voimia, paitsi pientä telekinesiaa, jonka oppinut Makuta Spiriahin opissa vuosituhansia sitten. Vastustuskyky elementaalihyökkäyksiin. Sekä Protodermistaudin levitys.
    Käyttää aseinaan kilpeä, miekkaa ja keihästä.
    On ulkonäöltään liskomainen, vihreä ja haisee kuolleelta kalalta.
    Pienen Zyglak-komppanian komentaja joka on taitava soturi. Ylimielinen ja töykeä olento joka vihaa Matoraneja.

    Avde

    1. Nimi: Avde, tunnetaan lempinimillä ”Punainen Mies”, ”Syvä Nauru”.
    2. Naamio ja elementti: Tummansininen, voimaton Pakari. Elementti todennäköisesti varjo.
    3. Laji: Tuntematon
    4. Ulkonäkö: Tummansinisen naamion, punaisen kehon ja mustat raajat omistava Matorania muistuttava hahmo. Tämä on kuitenkin vain hämäystä, sillä Avde on kaukana Matoranista. Hänen todellinen muotonsa on pimeys, jota hän jättää jälkeensä. Ne harvat, jotka ovat nähneet Avden todelliset kasvot ovat menettäneet joko henkensä tai järkensä.
    5. Luonne: Avden Matoran-muoto vaikuttaa olevan rauhallinen ja lämpimästi hymyilevä persoona, mutta hämäys paljastuu heti kun hän avaa suunsa.
    Silloin ulos tuleva ääni on petollinen ja ivallinen. Avden ulkokuori on ystävällinen ja pehmeä, mutta sisällä hän on hirviö.
    6. Aseet: Ei aseita, sillä hän ei tarvitse niitä.
    7. Historia: Avden historia on hämärän peitossa. Jotkut sanovat hänen olleen joskus Matoran. Jotkut sanovat hänen olleen joskus Makuta. Toiset uskovat, että hän ei ole kumpikaan.
    Avde väittää itse olleensa olemassa kauemman aikaa kuin yksikään Toa tai Makuta.Se, kuinka paljon hänen puheestaan on totta voidaan kyseenalaistettaa, sillä Avde tapaa valehdella usein.

    Purifier

    1. Purifier
    2. Ei naamiota. Omaa tulen ja maan elementtivoimat
    3. Ei tiedossa
    4. Punamusta kevyt haarniska, kupolimainen pää ja valtavan pitkät, mekaaniset, luurankomaiset raajat.
    5. Purifier on pimeyden metsästäjä, joka on tappanut jokaisen kohtaamansa vastustajansa. Armoton ja nopealiikkeinen. Nauttii vain tuhosta ja ottaa vain työt, joissa saa aiheuttaa paljon tuhoa. Polttaa mielellään vastustajansa.
    6. Käteen liitetty kanuuna, sekä liekinheittimiä olkapäillään.
    7. Tuntematon historia. Tiedetään olleen eräs Killjoyn kilpailijoista.

    Metorakk

    1. Metorakk
    2. Hopeinen piikikäs kypärä
    3. Skakdi
    4. Toaa pidempi, hopeahaarniskainen, sininen Skakdi.
    5. Sotilaallinen, ovela sekä vahva. Hyvä taktikoija ja johtaja.
    6. Tikari, Moukari ja Zamor-laukaisin
    7. Menestyi Zakazin sisällissodassa Gaggulabion rinnalla. Kouliintui sodassa armottomaski ja hyvin sotilaalliseksi, ja nykyään pyörittää menestyvää palkaksoturibisnestä Gaggulabion kanssa.

    Abzumo

    1. Nimi: Abzumo
    2. Naamio ja elementti: Avsa, varjo
    3. Laji: Makuta
    4. Ulkonäkö: Violetin musta ja hopeinen haarniska, musta viitta, naamio on violetin musta.
    5. Luonne: Sadistinen hirviö, vallanhaluinen, narsistinen, suurin piirtein kaikkea, mitä Makutat edustavat, älykäs, hyvä taistelija
    6. Aseet: Pitkä ja terävä silpomiseen tarkoitettu miekka
    7. Historia: Toistaiseksi tuntematon

    Nazorakit

    Kenraali 001: Kaikkien Nazorakien ylin johtaja. Pirullinen ja suunnitteleva, salaperäinen torakka.

    Amiraali 002: Torakkojen sekä merellä että maalla toimivan laivaston johtaja. Hän on kunnianhimoinen ja ovela komentaja.

    Ilmavoimien komentaja 003: Torakkojen lentosotaosaston johtaja, joka ei ole tyytyväinen osastonsa saamaan vähäiseen arvostukseen.

    Totuusministeri 005: Torakoiden propagandaa ja aivopesua pyörittävä karismaattinen johtajahahmo.

    Tohtori 006: Johtaa torakkojen teknisiä tutkimuksia, muunmuassa erikoishaarniskojen isä.

    Salaisen palvelun johtaja 007: Hiljainen ja salaperäinen torakka, joka ylläpitää Nazorakien vakoilukameroita ja varjo-Nazorakien koulutusta.

    Siniset kädet: Nazorakien tiedustelupalvelun kaksi korkea-arvoisinta agenttia (019 ja 020), jotka toimivat 007:n oikeana ja vasempana kätenä. Mystisiä hahmoja, jotka puhuvat teoillaan.

    Eliitit: Heillä on kaikilla kokeellinen kevyt, mutta kestävä haarniska, rakettireput ja suuri arsenaali erilaisia aseita. Varo eliittitorakoita, sillä ne ovat erittäin kuolettavia. Hei, varo, takanasi on yksi.

    Yliluutnatti 955: Kokenut, nauttii tappamisesta. Taktinen mutta antaa joskus tunteille liikaa valtaa. Erittäin tappava taistelija.

    Eversti 437: Ainainen selviytyjä. Puoliksi kyborgi. Myöskin kokenut soturi.

    Kapteeni 666: Täysi tappaja. Omaa mustan erikoishaarniskan, jossa on verenpunainen viilto. Hän on yksi kuolettavimpia taistelijoita.

    000: Abzumon ja Makuta Nuin luoma kaikkien nazorakien äiti. Jopa Tahtorakia isompi ja vahvempi eläimellinen peto, jota torakat pitävät pesänsä keskustassa vankina. Kuningattaren ainoa tehtävä on synnyttää uusia sotilaita.

    Johdantomuistelman ja koko aloitusviestin laati Makuta Nui.