https://meri.klaanon.fi/guardian/Tervetuloa+Koneeseen/act1/04.mp3 Komentajan silmät aukenivat. Nuo kauniit, kellertävänvihreät silmät. Loistavammat kuin täydellisimmiksi hiotut peridootit. Puhtaammat kuin kellään muulla. Silmien katse alkoi kierrellä edessään aukeavassa näyssä. Harmaa, palanut maa ja suurkaupungin rauniot. Tykkien ja kiväärien tulisade. Savun ja metaanihapon katku tuoksui aurinkoin sarastaessa. Komentaja hymähti. Kaikki sujui juuri niin kuin hän oli kuvitellut. Miksipä ei olisi? Hän … Jatka lukemista Vielä seitsemän minuuttia
Avainsana-arkisto: Tervetuloa Koneeseen
Tervetuloa Koneeseen — Jälkinäytös
https://s3.eu-north-1.amazonaws.com/meri.klaanon.fi/guardian/Tervetuloa+Koneeseen/act8/Musiikki/5+Dogwood+Drive.mp3 Visokki raotti hitaasti silmiään sallien hämäryyden varjon sulaa pois näkökenttänsä edestä. Toisiinsa limittyvät unikuvat kaikilta todellisuuden tasoilta – koneiston jyske, Bio-Klaani, väritön hiekka-aavikko, Rakentaja, Tawa, Avde – päättivät villin tanssinsa hänen tajunnassaan ja antoivat myöten silmiin virtaavan valon tulvalle. Hetken oli häikäisevän kirkasta, sitten Visokki tottui jälleen näkemiseen. Hän ei ollut enää Admin-tornin taukohuoneessa. … Jatka lukemista Tervetuloa Koneeseen — Jälkinäytös
Tervetuloa Koneeseen — Näytös 8
Vuosisatoja ennen tietoisuutta https://meri.klaanon.fi/guardian/Tervetuloa+Koneeseen/act8/Musiikki/11.+Ecco+the+Dolphin+-+Welcome+to+the+Machine+%5BMetatron%2C+ImAFutureGuitarHero%5D.mp3Hän oli aina tuntenut olevansa erilainen. Ei hän tiennyt miksi. Luoja oli sanonut hänen olevan heistä kirkkain, mutta lapsi ei ymmärtänyt, mitä se todella tarkoitti. Ei hänen tarvinnut ymmärtää. He vain kulkivat ja saalistivat ja söivät ja kulkivat ja saalistivat ja söivät. Ensimmäinen tunne, jonka hän koki avatessaan silmät ensimmäistä kertaa, oli … Jatka lukemista Tervetuloa Koneeseen — Näytös 8
Tervetuloa, poikani…
Comfortable Bugs by Bowman Meri oli autio – ei sieluakaan seilaamassa halki vetten, ei yhtäkään eksynyttä matkaajaa tai tuntemattomuuksiin suuntaavaa seikkailijaa. Oli vain ikuinen aallokko, tulossa ei mistään ja menossa ei mihinkään. Ja kaksoisaurinkojen valo. Taivas, alituisessa liikkeessä, oli tarina ei kenellekään. Auringot nousivat ja laskivat, kipusivat ratojensa huippukohtaan ja laskeutuivat näkymättömiin. Kerta toisensa jälkeen, … Jatka lukemista Tervetuloa, poikani…