TARINOITA VOISI LUONNEHTIA PALAPELEIKSI. NIIDEN KOKOAMINEN VIE AIKAA JA VAATII SEKÄ KÄRSIVÄLLISYYTTÄ ETTÄ HAHMOTUSKYKYÄ. JOKU ALOITTAA KOKOAMISEN EROTTELEMALLA REUNAPALAT, KUN JOKU TOINEN LÖYTÄÄ KAKSI TOISIINSA SOPIVAA PALAA KUVAN KESKELTÄ JA ALKAA RAKENTAMAAN NIIDEN YMPÄRILLE. LOPPUTULOS ON MOLEMMILLA KUITENKIN SAMA: KOKONAISUUS. SE LIENEE VAIN OSA LUONTOAMME. KUN NÄEMME OSAT MAASSA, MEIDÄT VALTAA TARVE SAATTAA NE KOKONAISEKSI. … Jatka lukemista Musta Käsi III
Avainsana-arkisto: Svarle
Kalmainen Käsi
Rúcioro Ennen sotaa https://meri.klaanon.fi/killjoy/Kalma/Earthshock+Suite.mp3 Perimätiedon mukaan sillä saarella oli ollut aikanaan selakhiväen majakka, mutta niin kauan kuin he muistivat, se oli ollut Tarkastajaksi kutsutun tarun koti. Tuskin kukaan oikeasti tiesi, oliko tätä olemassa, ja jos oli, asuiko tämä tosiaan siinä mahtipontisessa kivikartanossa, joka nykyään hallitsi saarta uhkaavalla siluetillaan. Talossa oli kerros kerroksen päälle kylmiä, kivisiä … Jatka lukemista Kalmainen Käsi
Loispistiäinen 2
“Sinulla on tehtävä”, ääni kaikui halki unimaan. Mistä ääni tuli? KAL-soturi ei tiennyt. Deleva näki hopeisen Akaku-kasvon edessään. Toa kaiveli muistojaan. Sen oli pakko olla Svarle. Mutta eivätkö Matoro ja Umbra tappaneet häntä? “He tuhosivat ruumiini, mutta olen uudestisyntynyt”, Svarle kertoi telepaattisesti. Kanava avautui Delevan mieleen. Informaatiota virtasi hopeisten soturien välillä. Muistoja, vihaa ja voimaa. … Jatka lukemista Loispistiäinen 2
Murkinointia paikallisessa
Onu-Metru Ravintola, jonka kolme toaa olivat löytäneet Onu-Metrun pintatasolta, oli mukava lonkeroisen pyörittämä paikka, joka oli koristeltu etelämantereen tyyliä jäljittelevillä kuusikulmioin koristelluilla verhoilla ja tapeteilla. “Trenin taukopaikka”, luki koristeellisesti kyltissä sen oven yllä. Toat olivat tilanneet suurimmat mustekala-annokset, joita paikka tarjosi, ja keskittyivät syömään hiljaisuuden vallitessa. Heistä itse kullakin oli paljon sulateltavaa. Siitä oli vain … Jatka lukemista Murkinointia paikallisessa
Musta Käsi I
Mustan Käden tukikohta vuosikymmeniä sitten ”En pidä ajatuksesta”, violettimustaa Mirua kantava Olmek sanoi. ”Mitä mieltä Kenraali ja Herra ovat projektista?” ”Kenraali on uhannut erota, jos projektia ei lopeteta heti ja Herra on hyväksynyt tämän täysin. Herra on tälläkin hetkellä keskustelemassa Metru Nuin sotajohdon kanssa jatkotoimenpiteistä. K.A.L-projekti viedään kyllä loppuun asti, sano minun sanoneen. Teimme muutenkin … Jatka lukemista Musta Käsi I
Menneisyyden perilliset
Käden komentokeskus Onu-Metru ”Muistan vain hämärästi menneisyyteni”, Lheko mutisi vaimeasti. ”En tiedä kauanko olen ollut täällä alhaalla; päivät, viikot ja vuoden ovat kaikki samaa pimeyttä.” Umbra huokaisi. Hän halunnut ymmärtää kaikkea, mitä Käsi oli tälle toalle tehnyt. ”Paljonko teit- kaltaisiasi on?” Umbra kysyi suunnitellen. He kulkivat alaspäin portaikkoja, Lhekon luurangon johtaessa tietä. Hän johdatti Umbraa … Jatka lukemista Menneisyyden perilliset
Matoro TBS
Metru NuiPo-Metrun ja Onu-Metrun rajaToa-Pimeyden Metsästäjä -sota Joskus sitä toivoisi että olisi tavallinen matoran-työläinen joka vain rakentaisi jalkoja vahki-kuljettimiin. Ei tarvitsi ajatella tulevaisuutta ja murehtia huomista. Elää vain ja tehdä työtään, velvollisuuttaan, aina kohtalon suorittamiseen asti. Tuollainen elämä on helppoa ja yksinkertaista, ja silti jotkut haluavat kohdata vaaran ja olla Toia. Se että juokset henkesi … Jatka lukemista Matoro TBS
Koneistetun syntytarina
Pieni saari Odinan lähellä, menneisyys Punavalkoista haarniskaa kantava Kakama-naamioinen Toa katseli kuinka hänen matoranystävänsä kantoivat raskaita laatikoita laivoista sataman kivisille penkereille. Matoranit olivat juuri saaneet vaihtotavaraa Eteläiseltä mantereelta, ja olivat lähettäneet vastalahjaksi tekemiään taidokkaita kullan värisiä naamioita, joita käytettiin seremoniatarkoituksissa. Deleva oli jätetty tälle Aeriksi kutsutulle saarelle ihan yksin. Hän oli aikaisemmin puolustanut saarta sekalaisista … Jatka lukemista Koneistetun syntytarina