Klaanon

Avainsana: Summerganon

  • Isku Nazorak-pesään: vuoristorata

    Yhä tukikohtamaisemmaksi muuttuva Nazorak-luolasto

    Tik tik tik.

    Klaanilaiset ryntäsivät poispäin Nazorakien pommista.

    Tik tik tik.

    Matoro kääntyi ja osoitte pommiaan energiamiekallaan.

    Tik ti-ZAP

    Tappavan tarkka energialataus osui pommiin ja pysäytti laukaisimen. Klaanilaiset pääsivät nilkuttamaan karkuun. Tunneli muuttui yhä tukikohtamaisemmaksi; vaikka seinät olivat yhä kiveä, tunneli oli tuettu raskaasti rautapalkeilla ja päällekkäin menevien tunnelien välillä oli metalliritilöitä.

    Nazorakit, jotka olivat ylemmässä tunnelissa, eivät huomanneet pommin pysähtyneen. He lymyilivät kulman takana suojassa räjähdykseltä ja latailivat sinkojaan. Se antoi Klaanilaisille tärkeän etumatkan.

    Tuunneli päättyi raskaalle panssariovelle, jossa ei ollut kahvaa kuin toisella puolella. Ovessa oli kolmikerroksinen panssarilasi-ikkuna ja koodilukko.

    Keetongu löi nyrkkinsä läpi lasista ja aukaisi kahvan sisäpuolelta. Klaanilaiset marssivat sisään halliin. Huoneessa oli kaksi ei kovin voimakkaan näköistä virkamiestorakkaa. Klaanilaiset heittivät ne ulkopuolelle ja Keetongu salpasi oven valtavalla jakoavaimella, joka lojui oven vieressä.

    Tiimi päätti levähtää hetken, sillä Make ja Manu olivat liian huonossa hapessa jatkaakseen heti. Keetongu tarjosi heille parantavaa salvaa, josta hänen lajinsa oli ollut kuuluisa.

    Matoro ja Summerganon katselivat ympärilleen hallissa. Se oli noin 30 metriä pitkä ja sen toisesta päädystä lähti monta suurempaa tunnelia. Tunneleihin johti jokaiseen kolme maassa olevaa pitkää rautapalkkia.

    ”Rata. Tämä on niiden rautatie”, Summerganon totesi. Matoro vilkaisi karttaa. Kyllä, halli oli merkitty karttaan torakankielisellä nimellään. Yksi tunneleista johti selvästi kohti pesää, toinen johti muonavarastolle (ahaa, nekin siis syövät) ja kolmas paikkaan, jonka nimeä kukaan tiimiläinen ei osannut tulkata.

    KRA-KAM.

    Ovi lensi sisään. Sen tilalla oli joukko torakoita, jotka latasivat uudelleen sinkojaan. Seuraava kuti osuisi Klaanilaisiin.

    Tässä tilassa taisteleminen ei käynyt Klaanilaisille. Matoro ja Suga hyppäsivät yksinkertaiseen vaunuun, joka oli pesään vievillä raiteilla. Keetongu heitti Maken vaunuun ja auttoi Manua nousemaan kyytiin. Sitten hän kipusi sinne itse ja potkaisi vauhtia.

    Vaunussa oli kaksi vipua, niitä lukuunottamatta se oli pelkkä lava pyörillä. Summer painoi ylhäällä olevan vivun alas ja vaunu sai lisää vauhtia. Samalla toinen vipu nousi ylös. Keetongu painoi vivun alas suurella voimalla ja vaunu kiisi tunneliin.

    ”Vau. Tätä pitää käyttää kotopuolessa”, Keetongu alatteli. He alkoivat painamaan vivuja Summerin kanssa vuorotellen ja Klaanilaiset kiitivät yhä kasvavalla nopeudella kohti pesää.

    Mutta Nazorakit olivat jo perässä. Ne käyttivät vaunua vanhasta tottumuksesta. Sinko lauloi. Klaanilaiset kumartuivat ja ammus lensi heidän ylitseen. Se räjähti seuraavassa kurvissa ja teki kolon seinään.

    Sinko ladattiin uudestaan. Matoro ampui jääsäteen seuraavan vaunun renkaaseen, mutta kuuma metallirengas suli nopeasti. Niinpä Matoro ampui jääsäteen singon sisän ja teki ampumisen mahdottomaksi.

    Sinko räjähti.

    Vain muutama torakka pääsi hyppäämään vaunusta turvaan, ja nekin saivat vammoja iskeytyessään kiskoille.

    Klaanilaiset kiisivät vaunullaan yhä lähemmäksi päämääräänsä.

  • Isku Nazorak-pesään: Manun kartta

    Nazorakien luolasto

    ”Manulla on outo taipumus pyörtyillä. Tällä reissulla jo toinen kerta kun hän on täysin pimeplipom.”, Matoro mutisee, koittaen rikkoa kuolemanhiljaisuutta.

    Nah, älkää sitten vastatko…, Matoro ajattelee kun kukaan ei vastaa.
    Hänen panssarinsisäinen parannuskivi on alkanut vaikuttii. Vaalenasininen hohde korjailee pikkuhiljaa monia haavoja ja panssaria.
    ”Hei, Tongu, annatko Manun panssarista sen kartan?”, Matoro kysäisee.
    Keetongu kaivelee tajuttoman Makutan vyön kohtaa, ja saa käsiinsä panssarin välissä olleen rulaltun kartan. He hankkivat sen sieltä Nazorakein valvontahuoneesta.

    Jään Toa avaa rullatun kartan. Manu on ilmeisesti korjaillut sivussa olevan valvontaraportin kielioppivirheitä jossain välissä.
    Matoro koittaa paikantaa heitä kartalle. Hän löytää suuren salin josta he juuri pakenivat.
    Se oli eräänlainen paikallisverkoston keskus, josta lähti tunneli kymmeneen suuntaan.

    ”ETSIKÄÄ JA TAPPAKAA NE!”, kuuluu heidän yläpuoleltaan.
    Kylmä hiki tulee Klaanilaisten otsalle. Matoro nostaa päätään. Noin kolme biota heidän päistään ylöspäin on vanha metallinen ritilä. Siinä seisoo kolme Nazorakia.

    ”Hups…”, Summerganon toteaa tajutessaan tilanteen.
    ”Nyt hiljaa pois…”, Matoro kuiskaa joukolle.

    ”Hoaahh….Mitä täällä tapahtuu?”, Make sanoo kuuluvasti herätessään.

    ”NE OVAT TÄÄLLÄ HÄLYTYS HÄLYTYS”, Torakka alkaa raivoamaan ja kaivaa Zamor-pistoolinsa. Se ampuu alaspäin, mutta kuula rikkoutuu ritilään.
    Kolme ja puoli tolpillaan olevaa Klaanilaista lähtevät juoksuun. Make ei edelleenkään tajua missä mennään.
    Joukko torakoita juoksee heidän yläpuolella menevälle ritilälle ja asentavat jonkin pommintapaisen siihen.

    ”Äkkiä, mennään eteepäin ja romautetaan tämä tunneli noilta!”, Matoro huutaa.

  • Isku Nazorak-pesään: kannan tovereita harteillani

    Abzumo, ei. Emme me voi jättää sitä henkiin. Se on liian… ööh.
    Mitä sssse on?
    Se on outo. Ruma. Mitä jos se oikeasti voi tuottaa lisää?
    Tessstataanpa.
    Et kyllä.
    Ja varmasssti testaan.
    Minä en ole mukana testeissäsi.
    Olit jo. Mehän loimme jo yhden.
    Mutta lisää ei tule.
    Et voi pyssssäyttää sitä.
    Ehkä sitten vain jätän koko projektin jälkeeni.
    Sssssiitä vain, pelkuri.
    Sano, mitä haluat. Minä en ole tässä mukana.

    Nazorakien luolasto

    Makuta Nui ei koskaan ollut ollut oikeasti mikään taistelijatyyppi. Hän piti älyllistä puolta tärkeämpänä. Abzumo, vaikka älykäs oli hänkin, piti voimasta ja väkivallasta. Sen pystyi näkemään ulospäin loistavan hyvin.

    Abzumo nimittäin hutki Makuta Nuilla seiniä mäsäksi. Kyllä vain. Hän oli tarttunut tätä jaloista ja moukaroi seinään melko suurta reikää. Tämä ei taatusti ollut Manun mielestä mukavaa. Lopulta Abzumo päästi irti, ja toinen Makuta lensi MahriKingin päälle. Make oli ollut – pahasti alakynnessä – taistelemassa kolmea Rahkshia vastaan yhtä aikaa. Nyt hän ja Manu lennähtivät näiden Rahkshien päälle. Rahkshit kiljuivat kasan alimmaisina ja tyrkkäsivät klaanilaiset pian päältään pois.

    Abzumo käkätti ilmassa leijuessaan. Siivet löivät raskaasti, kun tämä laskeutui maan tasalle. Manu nousi Maken päältä. Make oli menettänyt tajunsa. Manun aivoissa solisi ajatusten virta, joka yritti ratkaista ongelman: Abzumo lähestyi tappavana.

    Hullu idea pälkähti Makuta Nuin päähän. Hän viestitti telepaattisesti ryhmälleen:
    Unohtakaapa kaikki nyt Rahkshit vähäksi aikaa ja tähdätkää kattoa Abzumon yllä. Välttäkää silti Rahkshien käsiin kuolemista. Tiedän, vaikeaa, mutta yrittäkää. Ampukaa merkistäni. Hän EI väistä tippuvaa kattoa, menen siitä takuuseen.

    Abzumo lähestyi Manua.
    ”Ssssinä kuolet nyt, veljeni.”
    ”Niinhän ssssssssssssssinä luulet, piruparka”, Manu vastasi ja ampui aallon voimakkainta hitausvoimaa, jota pystyi tuottamaan. Abzumon liike pysähtyi melkein kokonaan. Hänen naamionsa vääntyi hitaasti hämmästyneeseen irvistykseen.
    Manun tiimi kuuli päässään mentaalisen huudon NYT. Matoro ampui kattoon suuren energiasäteen. Keetongu heitti suuren kiven. Summerganon oli liian heikkona ampuakseen kummoisia säteitä, mutta hän oli poiminut Matoron miekan maasta ja käytti vähäisiä voimiaan ampumaan siitä energiaa. Make makasi maassa. Abzumo olisi kirkunut, jos olisi ehtinyt.

    Koko huone räjähti kahden hahmon energiaiskujen ja yhden suuren kiven osuessa kattoon. Rahkshit katsoivat mestarinsa tappiota nuutuneina. Muutama äänteli korvia raastavasti. Savuverho peitti huoneen. Makuta Nui hoipui yhdelle vielä avonaisista oviaukoista. Summerganon saapui hänen vierelleen. Pahasti haavoittunut Matoro ja tajutonta Makea kantava Tongu saapuivat myös ovelle. Yhdessä he katosivat tunnelien pimeyteen Rahkshien kirkunan säestämänä.

    Manu ei kuitenkaan kestänyt tajuissaan kovin kauan. Tongu otti hänetkin kannettavakseen. Matoro nilkutti eteenpäin. Summerganonkin oli pahasti haavoittunut ja hänkin pyörtymisen partaalla. Tongu sentään pystyi vielä kävelemään ja kantamaan kahta tovereistaan. Mutta jokainen oli jotenkin haavoittunut, ja se kostautuisi vielä…

  • Isku Nazorak-pesään: enkelten mittelö

    Olemme tyytyväisiä.

    —-

    Nazorakien luolasto

    Suuri luolahalli oli täyttynyt taistelusta. Rahkshit yrittivät tappaa kaiken. Makuta Nuin tiimin jäsenet yrittivät selvitä hengissä. Muutama Rahkshi oli saatu maahan, eikä klaanilaisilla ollut vielä kovinkaan pahoja vammoja.

    Makutat kävivät omaa taisteluaan katonrajassa. Kumpikin oli kasvattanut viimeistään tässä vaiheessa siivet selkäänsä. Makuta Nui ampui tummanpunaisella varjosäteellä Abzumon päätä kohti, mutta tämä muodosti varjoenergiasta suojakilven. Magnetismivoimillaan Abzumo sitten paiskoi Manua päin seiniä. Manu kuitenkin lennätti seinistä irronneen kiven päin Abzumoa. Tämä oli jäädä muserruksiin suuren massan alle.

    ”Et ssssinä sssuinkaan pyri tappamaan minua, Makuta Nui?” Abzumo sihisi.
    ”Voi, tiedät, että pelkkä henkesi riistäminen ei tuota minulle tyydytystä”, toinen vastasi hymyillen. ”Sitä paitsi”, hän jatkoi, ”me kumpikin tiedämme, että Makutan voi tuhota muillakin tavoin.”
    ”Mikään ei ole pahempi kuin kuolema”, Abzumo sylkäisi.
    ”Siinä sinä erehdyt”, Makuta Nui vastasi ja ampui tätä ketjusalamoilla. Abzumo lennähti toiselle puolelle huonetta.

    Alhaalla klaanilaiset oli piiritetty. Rahkshit sihisivät iloisesti huomatessaan, että olivat saaneet nämä ansaan. MahriKing oli listinyt pari Rahkshia, mutta hän oli maksanut siitä saamalla pahan haavan vatsaansa.
    ”Olen aina vihannut kaikkea vatsaan liittyvää”, Make sanoi ivallisesti. ”En pahemmin tykkää vatsavaivoista, ummetuksesta tai närästyksestä – vatsahaavoista puhumattakaan.”
    ”Ei tuo ole oikeastaan vatsahaava”, Summerganon mutisi. Heillä kaikilla olisi ollut mukavampaakin tekemistä.

    Olenko johtanut heidät kaikki tuhoon? Makuta Nui pohti. He tulivat vapaaehtoisesti. Tai no… mistä minä tietäisin, vaikka Matoro olisi pakottanutkin heidät… Hän hymyili ilkikurisesti ja sulatti Abzumon käden muodottomaksi mössöksi. Tämä kirkaisi äänekkäästi ja löi Makuta Nuin maan sisään.

    Tämä ei tuntunut hänestä yhtään mukavalta. Hän nousi kraatterista, joka oli syntynyt hänen tömähdettyään maahan. Abzumo katseli kättään. Molekyylihäiriövoima oli vaarallinen. Hän alkoi muodostaa kättään uudestaan. Manu ei antanut hänen tehdä sitä loppuun vaan heittäytyi häntä päin, jolloin he molemmat törmäsivät seinään.

    Abzumo pääsi ensimmäisenä ylös ja alkoi hakata Manun päätä maahan. Tätä kesti hetken, minkä jälkeen Manu potkaisi Abzumon päältään. Tämä lennähti muutamaa Rahkshia kohti niin, että nämä kaatuivat tämän päälle. Makuta Nui nousi nyt ylös kuopasta ja taputti pölyä pois siipiensä päältä. Hän katseli piiritettyä joukkoa, ja päätti mennä sen luo.

    Yhden Rahkshin päähän tarttui käsi. Rahkshin kuori meni lommoille suurentuneen painovoiman vaikutuksesta. Kraata sisällä kiljui tuskasta. Makuta Nui päästi repeilleen kuoren alle myrkkyä. Kraata kuoli.
    ”Totelkaa mestarianne, saastaiset Rahkshit!” Manu huusi. Kaikki Rahkshit ampuivat häntä kohti. Hän hyppäsi niiden edeltä pois, ja ne osuivat toveriinsa, joka tosin oli jo hengetön. Klaanilaiset ehtivät tässä ajassa jo hajaantua ja iskeä maahan ne Rahkshit, jotka eivät olleet hämääntyneet. Nämäkin nousivat ylös pian. Taistelu jatkui.

    Makuta tunsi jonkun tarttuvan siipeensä ja paiskaavan hänet seinään. Abzumo katsoi häntä ylhäältäpäin. Makuta Nui makasi maassa selällään. Abzumo otti esiin pitkän sapelin ja aikoi iskeä. Makuta veti esiin omansa. Vihdoinkin he kävivät miekkataistoon. Kaksi tappavaa terää pyöri viiltävästi ympäriinsä iskien monesti yhteen ja yrittäen löytää heikon kohdan toisen puolustuksessa. Taistelu ajautui taas ilmaan. Abzumo kiepahti Manun taakse ja iski takaapäin. Toinen Makuta ehti kuitenkin torjua tämän pyörähtämällä pää alaspäin.

    Taistelu oli ironisuudessaan naurettava. Makuta Nuin magnetismivoimia olisi tarvittu mitä suurimmassa määrin Bio-Klaanin linnoituksessa, kun taas suuresta väkijoukosta olisi ollut hyötyä Rahksheja vastaan taisteltaessa. Rahksheja tuli lisää ovista, joista ei päässyt ulos; Abzumo oli päättänyt romahduttaa jokaisen oviaukon, kun kaikki hänen poikansa olivat päässeet sisään.
    Kenraali ei ehkä pidä tästä, hän ajatteli ja hihitti itsekseen. Makuta Nuin miekka meni vaarallisen läheltä Abzumon päätä.

  • Isku Nazorak-pesään: mäiske jatkuu

    Nazorakien luolat

    Tunneli on täysin kaaoksen vallassa – monia kymmeniä ruskeakuorisia torakoita hyökkäilee viiden Klaanilaisen kimppuun. Matoro tuntee elementtienergiansa hupenevan ikävän nopeasti.
    He olisivat vähän aikaa kuivilla jos pääsisivät murtautumaan Torakkojen läpi eteenpäin.

    Matoro väistää yhden iskun torakoilta. Hän pyöräyttää miekkansa ja avaa pientä luukkua miekan kahvasta. On puhdasta tuuria, että mikään ei hyökkää tällä hetkellä Jään Toan kimppuun.
    Tämä kyseinen Toa ottaa miekkansa kahvasta pienen kapselin ja iskee sen maahan.

    Se alkaa savuta kovaa.
    Eteenpäin!, Matoro sanoo telepaattisesti Klaanilaisille.
    Pieni kapseli aukeaa kokonaan ja suuri määrä paksua kaasua nousee tunneliin.
    Kaasu ei vaikuta hengitykseen mitenkään, mutta se peittää kaiken näkyvyyden täydellisesti. Torakat haparoivat savussa, Klaanilaiset lähtevät juoksemaan eteenpäin – tai toivottavasti eteenpäin. Moni torakka ei edes ehdi tajuta mikä heihin iski Keetongun juostessa edellä, ”tiejyränä”

    Viisikko pääsee pois savusta, he ovat suurinpiirtein räjäytetyn ohjuksenheittimen luona. He vetävät itsensä erääseen sivutunneliin hetkeksi.
    ”Minne menemme?”, Tongu kysyy.
    ”Osaako joku Nazorakia? Tässä on tunnelikartta.”, Summerganon sanoo havaitsessaan suuren kivikartan seinässä.
    Manu on jo hieman paremmassa kunnossa. Hän katsoo karttaa.
    ”Ymmärrän hieman Nazorakia. Tämä näyttäisi… Hmm… Kartan paikka ’ydin’ on seuraavasta tunneliristeyksestä oikeaan.”

    ”Mennään.”, Make toteaa edeltä. Viisikko lähtee kohti kyseistä risteystä.

  • Isku Nazorak-pesään: taistelu jatkuu

    Nazorakien luolasto, asutuskeskus

    Saarto tiivistyi koko ajan vähän, mutta sankareiden horjumattomuus ja rohkeutta uhkuva olemus pelotti torakoita. Joka kerta, kun ne yrittivät iskeä saivat ne niskaansa jäätä, tulta ja Keetongun heittämän torakkatoverin. Teräaseet tekivät lähelle päässeistä selvää. Mutta väsymättömiä sankarit eivät olleeet ja tämän torakat tiesivät. Sankareiden ei auttanut, kuin yrittää puskea läpi. Mutta heidän piti samalla suojata Manua ja saada tämä tolpilleen. Manu tuntui virkoavan hieman, mutta liikkuminen tuotti vaikeuksia ja voimien käytöstä ei tullut mitään. Niinpä sankarit ryhmittyivät kiilaksi. Keetongu rynnisti etummaisena torakoita päin, jotka eivät kestäneet pysytssä raskaan iskun voimasta. Torakoita kaatui dominonappulan tavoin ja Keetongun vieressä, kiilan sivuilla juosseet Matoro ja Mahriking hoitivat horjuvat ja kaatuneet viholliset elementtivoimillaan ja kun selvästi ohentunut vihollismuuri taas tuli eteen, oli aika ottaa aseet esiin. Keetongu raivasi tietä, Matoro ja Make hoitivat hidasteet ja Summerganon huolehti siitä, että Manu pysyi liikkeessä. Tarpeen tullen hän nitisti muutaman päälle karkaavan torakan.

    Nazorakeja oli kuitenkin paljon ja vaikka ne olivatkin menettäneet saartorenkaansa, tulvi niitä yhä joka puolelta ja sankarit uhkasivat jäädä taas satimeen ja mikä pahinta, erilleen toisistaan. Sinkoilevat tuli- ja jääsäteet pitivät kuitenkin viholliset sen verran kaukana, etteivät ne päässet murtamaan kiilaa.

    Nazorakit alkoivat taas ampumaan ohjuksiaan ja sankareilla oli täysi työ niiden väistelyssä. Manu voi jo hieman paremmin, mutta Summerganon oli vuorostaan vaikeuksissa Mahrikingin kanssa vihollisten iskiessä kiilan, joka murtui samalla hetkellä, selustaan. Keetongu ja Matoro eivät päästäneet ketään Manun luokse, mutta vaikka nazorakit eivät päässeet puusta pitkään aikeissaan listiä sankarit, ei sankareillakaan mennyt niin hyvin. He olivat vihollislauman, joskin selvästi heikentyneen ja rakoilleen sellaisen keskellä ja jollei Manu pian virkoaisi, olisivat he jälleen äärimmäisen tukalassa tilanteessa. Nazorakit alkoivat tiivistää saartoaan ja ne torakat, jotka yhä seisoivat olivat melko voimakkaita. Sankarit kasaantuivat ringiksi, jonka keskellä Manu oli. He olivat päättävisiä ja valmistautuivat jälleen taisteluun. Jos he onnistuisivat murtautumaan vihollismassasta läpi, olisi vihollisista puhdistunut pakotie (nazorakeja oli tulvinut sieltä taisteluun mukaan) heille pelastus.

  • Isku Nazorak-pesään: taitsella

    Nazorakien luolasto, asutuskeskus

    ”Se on ansa!” Keetongu huusi.
    ”Ei ihmekkään, että Manun vapauttaminen oli niin helppoa”, Matoro jatkoi ja hyppäsi pystyyn. Hän veti miekkansa esille. Sotilastorakoita tuli joka suunnasta; ne olivat olleet piilossa ottaakseen koko joukon kerralla kiinni.

    ”Manu, käytä varjovoimaasi! Torakat lähestyvät!” Make huusi. Makutan varjovoimat olivat pelastaneet sankarimme tuhat kertaa aiemminkin.

    Manu ei kuitenkaan vastannut. Nazorakit olivat tähdänneet ohjuksensa juuri Manuun, koska hän oli selvästi joukon johtaja ja pahin uhka. Niinpä Manu vain makasi kuopan pohjalla. Hänen panssarinsa oli yhä ehyt, mutta Makutasta ei olisi taistelijaksi tässä tilassa.

    Niinpä MahriKing aloitti itse vastarinnan. Hän teki tulipallon ja sinkosi sen sauvallaan kohti nazorakin raketinheitintä. Räjähdys valaisi koko luolan ja romahdutti talon maan tasalle. Se teki samalla selvää puolesta tusinasta torakoita.

    Matoro huitaisi nopeasti miekallaan lähintä torakkaa, mutta sotilastorakka torjui iskun miekallaan ja hyppäsi sivuun. Kuin käskystä koko torakkajoukko lähti hyökkäykseen kohti sankareitamme.

    ”NAZORAK RUSH KHEKHEKHE” Raikui luolassa torakkasuulla puhuttuna.

    Alkoi taistelu. Summerganon sai kaadettua tappavalla pistoliikkeellä kaksi lähestyvää torakkaa, mutta niiden tilalle tuli oitis kolme lisää. Maken ja Matoron elementtaalienergiat polttivat ja jäädyttivät hyökkääviä torakoita, mutta niitä virtasi yhä lisää. Keetongu nappasi yhden torakan jalasta ja käytti sitä moukarina pitääkseen lähestyvät vainolaiset loitolla.

    Sankarimme olivat nyt tiukan saartorenkaan keskellä kaiken avun ulottumattomissa.

  • Isku Nazorak-pesään: Mysterys Nuin makutan vapaus

    Nazorakien pesä, Tuulikaapille johtava käytävä.

    Neljä Klaanilaista valmistautuvat hoitelemaan saattueensa ja ryntäämään taaksepäin, Manun vankilaan.

    ”Kolme.”, Matoro sanoo.
    ”Hiljaa, vanki.”, yksi torakoista sanoo kylmästi. Se puristelee ikävää keihästä kädessään.
    ”Kaksi.”, Matoro jatkaa.
    ”Mitä oikein teet, ääliö? Hiljaa!”, sama torakka huutaa.
    ”Lasken sekunteja maailmanloppuun. Mitä muutakaan?… Yksi.”, Matoro ilmoittaa. Siinä silmänräpäyksessä neljä Klaanilaista vetäisee aseensa ja nopeat iskut saavat taisteluun varautumttomat torakat nopeasti maahan.

    ”Okei, vauhtia!”, Matoro huutaa ja lähtee juoksemaan kohti tätä ”tuulikaappia” muu joukko kintereillään.

    Kaukana heidän takanaan – tai vähän aikaa sitten heidän edessään – on joukko torakoita joiden piti auttaa jos vangit karkaavat. Nyt ne ampuvat Zamor-pistooleilla Klaanilaisia ja muutama lähti juoksemaan heitä kiinni. Yksi karjuu radiopuhelimeen.

    ”Niitä tulee kohta lisää”, Keetongu huutaa joukon viimeisenä. Yksi Zamor osuu häntä jalkaan, kaataen massiivisen hahmon maahan.
    Mahriking pysähtyy ja osoittaa keihäällään Tongun yli. Tulen Toa ampuu voimakkaan – ja tulikuuman – laukauksen elementaalienergiaa. Liekkimuuri osuu Nazorakeihin jotka sortuvat hetkeksi maahan. Make auttaa Tongua ylös.

    Summerganon ja Matoro ovat ennättäneet kulman taa – he näkevät ison teräsoven jossa lukee ”tuulikaappi”. Vartija yritti jotain epämääräistä, mutta jääsäde päähän kolkkasi sen. Matoro pääsee oven luo. Nopea vilkaisu – ovi on paksu, sitä ei voi murtaa.
    Matoro vetäisee Energiateränsä esiin, hän suuntaa sen terän kohti oven reunaa.

    Summerganon juoksee auttamaan Makea ja Tongua.

    Matoron miekka alkaa hehkua keltaisena. Toa laukaisee miekasta energiasäteen joka murksaa toisen saranan.
    Matoro tekee saman tempun toiselle ja pyytää Manua työntämään ovea.
    Matoro siirtyy sivuun kun Makuta syöksyy ovea päin, kaataen sen ulospäin.

    ”Seuraava siirto?”, Matoro kysäise.

    ”Torakat hankkivat apuvoimia!”, hieman kauempana oleva Make huutaa kaksikolle.