https://meri.klaanon.fi/manfred/Minun+pikku+loiseni/02+%C2%BBMit%C3%A4+helvetti%C3%A4+min%C3%A4+olen+tekem%C3%A4ss%C3%A4%C2%BB.mp3 ”Mitä helvettiä minä olen tekemässä?” Suga kysyi itseltään. Hän tarkasteli Bio-Klaanin muurien sisällä levittäytyvää kaupunkia erään korkean rakennuksen huipulta. Se olisi ollut mitä mainioin sijainti tarkka-ampujalle, paitsi, että se oli aivan kamala sijainti tarkka-ampujalle, sillä se oli todella avoin. Missään ei ollut mitään suojaa. Mutta hyvä näköala sieltä oli. Kaikki monikulttuurisen sekasikiökaupungin rakennelmat yrittivät … Jatka lukemista Minun pikku loiseni
Avainsana-arkisto: Suga/Manu
Opi tuntemaan sienet
Sieniä Puissa oli tusinoittain huppupäisiä hahmoja keihäät käsissään. Ja ne eivät olleet mitä ilmeisimmin kovin innoissaan satunnaisista vierailijoista suollaan. Vierailijoiden katseet nuolaisivat puita, ja hahmot nähdessään ratsastajien ilmeisiin ilmestyi vakavuutta. Oraakkeli arvioi tilannetta. Makuta Nui löpisi jotain täysin asiaankuulumatonta isäntäruumiinsa kallon sisällä. Summerganon jäi sanattomaksi. Tapiiri ei. “Snork.” Maan pinnalla taasen kiusallista tuijotusta oli kestänyt … Jatka lukemista Opi tuntemaan sienet
Hyvät, pahat ja tapiiri
Eläin ei ollut varsinaisesti uljas. “Snork.” “En tajua, miten suostuin tähän”, Summerganon sanoi suuren tapiirin selästä. Matka oli jatkunut jo puoli päivää, mutta pitkään Telakalla majaillut ratsu ei ollut juurikaan hidastunut. Se nimittäin ei liikkunut ylipäätään kovin vauhdikkaasti. Enkä minä tajua, miten Gurvana suostui siihen, sanoi toinen ääni Sugan päässä, mutta tilanne voisi olla pahempikin. … Jatka lukemista Hyvät, pahat ja tapiiri
Diplomatian öljytyt rattaat
Bio-Klaani, Keskisuuren kasteen sisäpiha https://meri.klaanon.fi/manfred/Diplomatian+%C3%B6ljytyt+rattaat/09+Athistit+saapuvat.mp3 Syksyisen sisäpihan punakeltaoranssi värimaailma ja nurmilla tuijottavat klaanilaiset toivottivat portista saapuneet matkalaiset tervetulleiksi. Useampi kymmenkunta kaapuihin verhoutuneita athilaisia soturimunkkeja marssi kulkueena pieniä sorapolkuja pitkin. Kaapuja oli tummansinisiä, kirkkaan valkoisia ja haalean ruskeita, mutta kärjessä marssi kolme soturimunkkia erityisen mustissa, mutta punaisin rukoustekstein kirjailluissa kaavuissa. Riisihattua päässään kantava ta-matoran käveli vasemmalla … Jatka lukemista Diplomatian öljytyt rattaat
Tiedeprojekteja
Nazorak-pesä Kuusi sotilasta seisoi keskellä avaraa kammiota katsellen suurimman laboratorion ovea. Heidän oli lähetetty vapauttamaan tilat kuolleen makutan palvelijoiden käytöstä, mutta epäilys oli iskenyt heihin. Laboratorion ovi oli nimittäin juuri auennut ja sieltä marssi ulos pikimustia varjomaisia olentoja, täysin kasvottomia ja helposti unohdettavia. Ne kävelivät aina pareittain kantaen isoja kanistereita käytäviä pitkin jonnekin heille tuntemattomaan … Jatka lukemista Tiedeprojekteja
Vanhoja kaivelemassa
Summerganon seisoi vanhan vesiputouksen jäänteillä ja hymyili. Niin naurettavan helppo piilopaikka, ettei sitä keksisi. Mutta kaikki poissa, niin, poissa. “Ehkei sittenkään”, oikaisi ääni hänen päänsä sisällä. “Eikö?” vastasi Suga äänelle. “Luola sortui.” “Niin. Enhän minä suojaisi omaisuuttani sellaisilta asioilta kuin luolan sortuminen, vai mitä?” “No, niin. Sinä sen tiedät parhaiten.” Jään toa astui siihen, mitä … Jatka lukemista Vanhoja kaivelemassa